Korkkasin sunnuntaina ihan uuen kisapaikan. Coltti hurruutteli Pohjois-Savoon hieman erinäköisempiin maisemiin aksakisoihin. Eipä tuonne mikään mahoton matka (reilu pari sataa kilsaa) ollut ajella, mistä lie syystä en ollut siellä ennen kisannut. Iso osa kisaajista oli outoja, toisin kuin noissa kotitantereen kyläkisoissa - mutta oli siellä kyllä niitä samoja tuttuja naamoja mitä näkee sama minne menee ... Tuomari oli täkäläisiä eli Jari Tienhaara.
Samalla kun korkkasin uuen kisapaikan niin kipitin ekaa kertaa niillä uusilla lenkkareilla. Nimesin ne muuten Lancereiksi. Ei ne tossut täydelliset ole, olen keksinyt niistä jo monta vikaa.. kun analysoin niitä jatkuvasti, mutta on niillä parempi liikkua kuitenkin kuin McLareneilla. Vaikkakin sopivat huonommin epätasaiseen maastoon, jalka astuu/menee linttuun herkemmin kuin McLareneissa.
Iisalmen kisapaikka oli kivituhka(?)kenttä järven rannassa. Järvelle ei ollu kentältä ihan suora näkyvyys kun välissä oli joku lava (jossa oli ny ilmoittautuminen, kanttiini jne) joten Nemi ei bongannu rapakkoa ja juossut sinne.. Toisaalta en myöskään kulkenut ennen rataamme siellä päin jottei koira olisi intaantunut vedestä - sillä lämppärilenkillä kun oltiin toisella suunnalla ja koira näki sen vesialueen (järvi?) niin voi mahoton sitä kiskomista ja intoa mikä koiralla oli sinne päin...
Tein tuolle reissulle sellaisen taktisen kuvion, että otin metallihäkin mukaan. Kun en tienny miten / mihin saan auton joten joku paikkahan se koirille ootokseen oli oltava. Noh, auton sain ihan hyvään paikkaan (näkymä kentälle), mutta pystytin häkin kuitenkin auton viereen ja pistin toisen koiran siihen ja toinen koira oli autossa olleessa häkissä. Eli näinollen mun oli näppärämpi hakea se koira matkaani kenen kanssa olin menossa radalle kun molemmat koirat eivät yrittäneet intopöhkeinä tunkea ulos samasta oviaukosta.
Mutta tästäpä seurasikin se, että Nemi oli "tilassa" kun otin sen häkistä. Kun oli ollut siinä pihahäkissä "eristyksissä". En saanut siihen oikeen kunnon kontrollia. Joten se karkasi lähdöstä... kaahotti jossakin hylyn. Sitten sain sen menemään sellaisen kaarteen (pari putkee ja hyppyjä) tosi hyvin ja ittekin pingoin Lancereilla menemään yllättävänkin hyvin - ainut vaan, että kun ois pitänyt tehdä jotain ohjaukseen viittaavaa niin en sanonu mitään ja jatko meni kököksi. Sitten pujoon, alku ok, mutta koira tuli kesken pois esteeltä. Sitten pujo uusiksi, mikä meni hyvin ja yhen hypyn kautta pois radalta.
Mutta tästäpä seurasikin se, että Nemi oli "tilassa" kun otin sen häkistä. Kun oli ollut siinä pihahäkissä "eristyksissä". En saanut siihen oikeen kunnon kontrollia. Joten se karkasi lähdöstä... kaahotti jossakin hylyn. Sitten sain sen menemään sellaisen kaarteen (pari putkee ja hyppyjä) tosi hyvin ja ittekin pingoin Lancereilla menemään yllättävänkin hyvin - ainut vaan, että kun ois pitänyt tehdä jotain ohjaukseen viittaavaa niin en sanonu mitään ja jatko meni kököksi. Sitten pujoon, alku ok, mutta koira tuli kesken pois esteeltä. Sitten pujo uusiksi, mikä meni hyvin ja yhen hypyn kautta pois radalta.
Merri pääsi sitten hieman myöhemmin radalle. Agiradalla sillä oli tosi hyvä vauhti! Pirkko otti suorituksen nauhalle (kiitos). Yhestä hypystä koira kaahasi ohitte, mutta en palannut korjaamaan. Ennemmin sutjakkaa menoa kun korjauksi/virheitä. Yhen putken jälkeen jotain ihme haistelua ja sitten taas menoksi. Vikassa hypyssä on pikkaisen ilmarakoa
Viiminen rata oli hyppäri. Sen Merri liisi puhtaasti, yliaikaa tuli toki viitisen sekunttia. Kiva rallate oli
Ratojen päätteeksi kävin likkojen kanssa vielä lenkillä, mukana menossa oli lappor-Gami ja keeshond-Ilo. Gami oli Merrin mielestä super-kiva poika
Kiitos seurasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti