Mistähän tuota aloittaisi tarinoinnin viikonlopulta? Messevimmät uutiset vaikka ensiksi. 
Lauantaina tein loput harjoitteluni koetoimitsija2 -kurssiin liittyen. Eli viimekeväänä käytyjen teoriaosuuksien (samana päivänä koetoimitsija1 ja koetoimitsija2/agility) harjoittelut on nyt suoritettuna, vain toimitsijakortti on anomatta. Korttiin täytyy harjoitella viittä agilitykilpailuiden toimitsijaosuutta, joista muutamat ovat pakollisia. Mun kortti täyttyi seuraavista harjoitteluista: tuomarin sihteeri, pöytäkirjanpitäjä, pöytäkirjanpitäjän sihteeri, ajanottaja ja ratamestari.
Tärkeintä ei ole voitto, vaan hyvät palkinnot. Eli ihme ja kumma, mutta Merri voitti sunnuntain jälkimmäisen startin eli D-kisan! Taivas, tai vähintääkin hallin katto
, olisi varmaan revennyt, jos tulos olisi ollut miinus-merkkinen. Mutta varsin omituista, mutta samalla tsemppiä jatkoon antava juttu joka tapauksessa. Jos tästä tehtäisiin hätiköityjä johtopäätöksiä 
niin voitaisiin ajatella ja jossitella 
, että ruotsinlapinkoira on parempi agilityrotu kuin lagotto romagnolo, shetlanninlammaskoira, keskikokoinen villakoira, tiibetinterrieri tai kooikerhondje. Mutta ehkei ihan niin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä voi tehdä yhden kisan perusteella... Mutta hekumallinen ajatus, joka tapauksessa!
Radat tarkemmin:
La, kisa A. En antanut koiralle tarpeeksi tilaa keppien suoritukseen, tai toisaalta oletin sen osaavan hakeutua oikeaan väliin. Jos oisin ottanut sitä kauemmas kepeiltä niin olisi voinut sujahtaa putkeen. Niinpä se aloitti pujottelun 2-välistä. Eli siitä radan ainut virhe. Jotain muitakin tökkökohtia varmaan oli, koska ihanneaika ylittyi 11,14 sekunnilla.
La, kisa B. Yritin riskillä putkeen irtoamista hieman kauempaa. Mutta kun kiiruhdin vastaanottamaan koiraa putkelta niin koirapa ei ollutkaan mennyt putkeen. Eli siitä kielto. Aikavirhettä 6,59. Eli aika sujuva rata muutoin, koska kiellon kanssa ei kuitenkaan tuon enempää aikaa.
Su, kisa C, hyppäri. Kohtuullisen jouheva ja sujuva rata. Yksi tai kaksi suunniteltua valssia jäi tekemättä, jälkimmäinen olisi voinut sujuvoittaa rataa. Merri hieman kyseli loppuhypyillä minne mennä, joten loppu ei ollut kovin jouheva. Ia ylittyi 7,23 sekunnilla.
Su, kisa D. Ei siis ratavirheitä, ihanneaika ylittyi 6,08 sekunnilla. Sain alussa pidettyä Merrin hyvin lähdössä eli pystyin vastaanottamaan sen kolmen hypyn takaa. Tuo olikin ensimmäinen kerta kisoissa, ikinä, että Merri pysyi niin hyvin lähdössä. Yleensä aina annan periksi ja hätiköin... joskus jopa Mersu ei pysynyt yhtään lähdössä - eli kehitys kehittyy, ja me joskus jopa siinä mukana. Tosin käskytys oli melkoista, mutta se tehosi ja koira pysyi kuin pysyikin paikallaan. Ja hyppeli oikeat hypytkin vielä eikä ohitellut niitä eikä mitään. Mainiota
Lauantaina tein loput harjoitteluni koetoimitsija2 -kurssiin liittyen. Eli viimekeväänä käytyjen teoriaosuuksien (samana päivänä koetoimitsija1 ja koetoimitsija2/agility) harjoittelut on nyt suoritettuna, vain toimitsijakortti on anomatta. Korttiin täytyy harjoitella viittä agilitykilpailuiden toimitsijaosuutta, joista muutamat ovat pakollisia. Mun kortti täyttyi seuraavista harjoitteluista: tuomarin sihteeri, pöytäkirjanpitäjä, pöytäkirjanpitäjän sihteeri, ajanottaja ja ratamestari.
Tärkeintä ei ole voitto, vaan hyvät palkinnot. Eli ihme ja kumma, mutta Merri voitti sunnuntain jälkimmäisen startin eli D-kisan! Taivas, tai vähintääkin hallin katto
, olisi varmaan revennyt, jos tulos olisi ollut miinus-merkkinen. Mutta varsin omituista, mutta samalla tsemppiä jatkoon antava juttu joka tapauksessa. Jos tästä tehtäisiin hätiköityjä johtopäätöksiä niin voitaisiin ajatella ja jossitella , että ruotsinlapinkoira on parempi agilityrotu kuin lagotto romagnolo, shetlanninlammaskoira, keskikokoinen villakoira, tiibetinterrieri tai kooikerhondje. Mutta ehkei ihan niin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä voi tehdä yhden kisan perusteella... Mutta hekumallinen ajatus, joka tapauksessa! Radat tarkemmin:
La, kisa A. En antanut koiralle tarpeeksi tilaa keppien suoritukseen, tai toisaalta oletin sen osaavan hakeutua oikeaan väliin. Jos oisin ottanut sitä kauemmas kepeiltä niin olisi voinut sujahtaa putkeen. Niinpä se aloitti pujottelun 2-välistä. Eli siitä radan ainut virhe. Jotain muitakin tökkökohtia varmaan oli, koska ihanneaika ylittyi 11,14 sekunnilla.
La, kisa B. Yritin riskillä putkeen irtoamista hieman kauempaa. Mutta kun kiiruhdin vastaanottamaan koiraa putkelta niin koirapa ei ollutkaan mennyt putkeen. Eli siitä kielto. Aikavirhettä 6,59. Eli aika sujuva rata muutoin, koska kiellon kanssa ei kuitenkaan tuon enempää aikaa.
Su, kisa C, hyppäri. Kohtuullisen jouheva ja sujuva rata. Yksi tai kaksi suunniteltua valssia jäi tekemättä, jälkimmäinen olisi voinut sujuvoittaa rataa. Merri hieman kyseli loppuhypyillä minne mennä, joten loppu ei ollut kovin jouheva. Ia ylittyi 7,23 sekunnilla.
Su, kisa D. Ei siis ratavirheitä, ihanneaika ylittyi 6,08 sekunnilla. Sain alussa pidettyä Merrin hyvin lähdössä eli pystyin vastaanottamaan sen kolmen hypyn takaa. Tuo olikin ensimmäinen kerta kisoissa, ikinä, että Merri pysyi niin hyvin lähdössä. Yleensä aina annan periksi ja hätiköin... joskus jopa Mersu ei pysynyt yhtään lähdössä - eli kehitys kehittyy, ja me joskus jopa siinä mukana. Tosin käskytys oli melkoista, mutta se tehosi ja koira pysyi kuin pysyikin paikallaan. Ja hyppeli oikeat hypytkin vielä eikä ohitellut niitä eikä mitään. Mainiota
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti