Lähinnä ehkä pohdintaa siitä, että miksi "vaihdoin" nosetreenit rallytokoon. Lisäksi pari sanaa yksistä tanssitreeneistä joista en ole kirjoittanut mitään vielä tänne blogiin.
Onhan se järjellä tai jopa tunteella ajatellen järjetöntä, että vaihdoin nosetuksen tosiaan rallyyn. Noseiluun oli helppo mennä vaikkei oltu kotona reenattu (en tiedä miten saisin itseäni niskasta kiinni niin, että tulisi omatoimi nosetettuakin taas pitkästä aikaa), Kiki oli innosta soikeana ja paransi tekemistään reeni toisensa jälkeen - sen tekemisen ja löytämisen riemua oli valtavan ihanaa seurata. Eikä itse tarvinnut olla yliajattelemassa eikä panikoimassa teenkö näin tai noin eli ei tarvinnut pilata koiran työskentelyä sillä ettei itse ole kartalla siitä mitä pitäisi tehdä.
Vaikka sanotaan, että nose on helppo laji - sitä voi reenata missä vain - niin itselle on huomattavasti pienempi kynnys harjoitella koiran kanssa erilaisia temppuja. Temppuina ajattelen jotkut tokoliikkeet, rallyn (ilman kylttejä / varsinaista rataa) ja koiratanssin (osaset). Jotain temppuja reenin Kikin kanssa joka päivä (määrä vain vaihtelee).
Rallytokoon mä en ole päässyt itse vielä lainkaan sisälle, vaikka siitä olen käynyt alkeiskurssit sekä Nemin että Kikin kanssa. Rallya päätin harrastaa siksi, että yritän opetella tykkäämään siitä. Plus haluan kehittää itseäni - ja tietysti siinä samalla koiraa. Uskon vakaasti, että kunhan opin lajista käytännössä niin tykkäänkin siitä enemmän. Ainakin näin kävi koiratanssin kohdalla, miksei siis rallynkin kanssa?!
Kikin tämän talven viimeiset ohjatut nosework treenit olivat 25.3. Harjoitukset sujuivat toinen toistaan paremmin ja "Kiki oli liekeissä". Ihan supermahtava päätös nosetusrupeamalle.
Tämän viikon tiistaina oli ensimmäiset rallytreenit alo-avo -ryhmässä. Tehtiin rataa ja muutamia yksittäisiä kylttejä. Kikiä kiinnosti kyltit eli niistä olisi tullut virhepisteitä. Toisaalta ei olla alkeiskurssin jälkeen reenitty kylttien kanssa, joten ihmekös tuo - ja sitä paitsi ennemmin utelias kuin arka. Plus jos viikko sitten kylteissä saattoi olla eucahajua (noh ei varmaan ollut, mutta kaikenlaista muuta rompetta oli etsintäalueilla) niin onkos se kummakaan jos koira haluaa nuuskuttaa esineitä.
Koira toimi reeneissä kohtuu kivasti, hieman se oli levoton uusista treenitovereista, mutta niin oli vastaavasti muutkin reenijät. Tottakait koiraa häiritsi myös se, että minä en ollut satavarma siitä että mitä milloinkin ollaan tekemässä; että siihen nähden harjoitukset menivät koiran osalta kyllä ihan hyvin.
Paria avo-kylttiä katsottiin, opeteltiin yksittäisenä niitä. Toisessa koiran piti tehdä "twist" eli ei mitään uutta meille. Mutta toinen missä piti tehdä sivuaskel olikin jo hankalampi kun sivuaskelia en ole koiralle vielä opettanut (minkään lajin yhteydessä).
Toissa viikkoisista Maikkulan reeneistä vielä pari sanaa. Ensinnäkin niistä on jäänyt mieleen, että pystyin palkkaamaan koiraa vinkukarvapatukalla - ja koira oikeasti palkkautui lelusta *satajänistä ja banaanitanssi* :-)
Ja peruutustreeniin saatiin kouluttajalta vinkiksi, että voisin alkaa opettamaan koiralle että itse liikun samalla kun koira peruuttaa. Ensin vaan paikallaan jammailua / teputusta ja kun koira kestää sen niin sitten voisin itse liikkua taakse päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti