Töiden jälkeen edessä tietysti koirien ulkoilutus. Keli kiva, aurinko paistaa ja asteita jotain viitisentoista. Että jos vaikka menisi pitkästä aikaa koirien kanssa metsään. Pari jotain kippoa mukaan, että voi katsella samalla sieniä / marjoja niin on muukin syy olla metsässä kuin koirat. Varustauduin nameilla ja karvavinkulelulla, tarkoitus oli siis päästää koirat irti - ja koska Kikin luoksetulon kanssa on niin ja näin, niin siksi otin tuon The lelun matkaan. Kiki kun on siitä omituinen ruotsinlapinkoira ettei sen ykkösjuttu ole aina ruoka (palkka koiran mukaan), joten ajattelin, että ehkä se vinkulelu olisi oivallinen palkka muuallekin kuin treenireeneihin.
No eikä mitä, metsähän oli pullollaan muuta väkeä. Kun saatiin auto "parkkiin" ja koirat ulos autosta niin Kiki melko pian ilmaisi, että se huomasi ne "kadonneet" siellä metsässä. Ensin siis nenä kävi siihen suuntaan, sitten kiskoi äänekkäästi eteenpäin, mutta kun polkumme lähti menemään eri suuntaan kuin missä ihmisiä oli niin Kiki nousi kahdelle jalalle ja tuijotti vaativasti metikköön.
Että arvaa päästettiinkö koiria irti ... Jooei päästetty. Saivat sitten hihnalenkin metsään. Vaihtelua se sekin oli normiulkoilutuksiin :-)
Metsälenkin jälkiseuraamus ;-) Eetu poimi puolukoita yhden piirakallisen verran 😘
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti