Oon joitain kertoja pelannu Kikin kanssa sellaista peliä, että ...
ohjaan (pyytäminen/käskeminen ei oikein toimi kun koira on niin innoissaan eikä toisaalta osaa tätä vielä kunnolla) koiran sivulleni istumaan, pidän siitä hennosti kiinni ja käsken pysymään paikallaan, heitän lelun, irrotan käteni ja vapautan koiran, joka kirmaa täysiä hakemaan lelun - ja (rumpujen pärinää) tuo mulle sen lelun. Eihän se takaisin tuominen ole mikään tokomainen noutokapulan luovutus - joku kerta taisi käydä myös niin, että koira toi lelun melkein mulle asti, innostui hieman matkalla leikkimään sillä ennen kuin tyyräsi lelun mulle ... - ole, mutta mun sydän pomppii riemusta jo sillä, että se hakee ja tuo sen esineen, jopa niin, että lelu ei putoa lattialle/maahan mun luona vaan koira työntää tavaran mulle "ota tää nyt ja leikitään sillä" <3
Eilen leikittiin tuota peliä noutokapulan mallisella vinkulelulla (pitää ihan julmetun pahaa ääntä) - että enää ei tarttis kuin vaihtaa kapula tuohon tilalle. Ja opettaa se kapulan pito ja perusasento ja ja ja ... mutta eipä tässä ny hättäillä tarvi ;-)
Tuohon on kivasti tullut tuo malttikin mukaan, että koira melko hyvin kestää sen odottamisen ennenkuin vapautan sen hakemaan sitä lelua (se kädellä pito ei ole mitään tukistamista tms, haluan vain varmistaa ettei se vahingossakaan varasta sinne lelulle).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti