Nyt on sitten polkaistu syksyn hallitreenikausi käyntiin. Kuten aiemmin mainitsinkin, niin otin reenikaveriksi eilen tosiaan Nemin. Hieman mietin, että saas nähdä mitä muorin kanssa reenailusta tulee kun kotiharjoituksissa koira on ollut -taas kerran- ihan untamona siitä mitä sen pitäisi tehdä.
Ensin tehtiin harjoitus suljetuilla pahvilaatikoilla ns hajutestin tyyliin. Hetken Nemi siinä kierteli ja sitten löysi oikean laatikon. Siitä kehut ja palkka.
Seuraavaksi oli ympyrän muotoon pistetty alaspäin olevia kukkapurkkeja. Ensin koira hieman haukahteli, komensin sen hiljaiseksi. Sitten se alkoi nuuskien kiertämään niitä purkkeja - itse seisoin ympyrän keskellä ja koira nuuskutti menemään. Oikean purkin kohdalla se lähinnä kulki ohi eikä nuuskinut. Tosin kertaalleen se kiehnäsi sen oikean purkin vieressä ja jatkoi sitten matkaansa ... Tovin kun odotin niin se palasi nuuskimaan sitä oikeaa purnukkaa. Vähän oli sen oloinen mummo että se uunotti mua taas kuus-nolla (aikaa sitten jo ties missä haisee eucalle - tai tuo piehtarointi oikean purkin kohdalla oli aika veikee toiminta).
Kolmas reeni tehtiin erillisessä huoneessa ts takaeteisessä. Ei kauaa mennyt kun koira löysi piilon.
Viiminen oli sitten etueteisessä hieman korkeammalla. Siinä koira paikasin hajualueen nopeasti, mutta nousi seinää/ikkunaa vasten vasta kun kehoitin.
Kyl se vanha koirakin osaa jo nämä nosejutut, aina ei vain ihan viitti. Ainakaan kotona - pitänee tehdä itsekseen reenejä sen kanssa jossain muualla kuin omassa kodissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti