Sunnuntaina Haukkikselle piti ajella jo sika-aikaisin, 1-luokat aloittivat urakkansa klo 8. Pelipaikalla olin hieman ennen kahdeksaa, joten ehdin pistää leirini pystyyn ja käyttää Nemin lenkillä. Maxien ohjaajat tutustuivat Anne Saviojan laatimaan rataan puol ysiltä. Sitä ennen kerkesin myös katsella miltä rata näyttää ja harjoitella pahimmalta näyttävää paikkaa lämmittelyesteillä.
Hyppy ja kääntö pujotteluun niin, että on pakko mennä "väärää puolta". Hyppy suht lähellä ts koira tulee niin että pujottelu onkin aika äkkiä.. ei paljon varoaikoja tai taiteiluita. Lämmittelyesteillä pujoon menossa ei ollut mitään ongelmaa, eli sellainen kulma onnistui - mutta mutta koira lopetti pujottelemisen kesken hieman ennen loppua. Aina vaan uudestaan ja uudestaan, vaikka välillä otin ilman sitä hyppyä (mutta "väärältä" puolen).
Tuomarin omilta sivuilta löytyy hyppyradan ratapiirrustus.
Rataantutustumisessa koitin miettiä miten pääsisin näppärimmin sinne "helpommalle" puolen pujoa, kun toinen puoli ei ota toimiakseen. Jos olisin kiertänyt sen hypyn toiselta puolen (joka oli siis ennen pujoa) niin mitä luultavimmin olisin omalla hirveällä kaarroksella ja liikkeelläni vetänyt koiran maalihypylle.. Sitten suunnittelin, että jos vain koitan taituroida itteni hyppysiivekkeen toiselta puolen väljemmälle tilalle sinne "helpolle" puolelle. Homma jäi vähän "herran haltuun" kun olin sata varma että se miten tuo ois radan kannalta sujuvin ei vain meiltä vielä onnistu.. (johan lämppäriesteetkin sen sanoivat).
Lähdin liikkeelle renkaan tuntumasta, jolla varmistin ko esteen suorituksen. Kolmosen jälkeen Nemi teki valtavan kaarteen - tätä mun täytyy treeniä, että kisoissa osaisin tehdä paljon pienemmät käännökset. Eli käskyt paljon paljon aikaisemmin... Sitten yhtäkkiä oltiin jo siinä pahamaineisessa pujo-kohdassa ja ennen kuin tajusinkaan niin Nemi pujotteli menemään ja mä olin "vaikealla" puolella. Sitten vain ilman suuria riskejä (vedätyksiä) ko este kunnolla loppuun asti ja koira putkeen. Putken jälkeen olin suunnitellut leikkausta hypylle, mutta tajusin ehtiväni toiselle puolen putkea (kait mää persjätön tein). Loppurata olikin vaan jalkaa toisen eteen pistämistä, ja housujen ylös kiskomista (
argh!, kesken kipityksen (ei ne ny sentään tippuneet)).
(jotku koirat sinkosivat esteeltä 15 esteelle 11)
Eteen -käskyn olisin varmaan voinut antaa jo hitusen aiemmin...
Lopussa hillitöntä tuuletusta! Nemi tuli virheittä maaliin! Ja se pujo onnistu, paljon paljon paremmin kun olisin voinut ikinä kuvitella. Nemi on taitava!
Tulos -5,54, sij. 4/21. Nemille toinen merkintä kilpailukirjaan.
Sitten tunteja myöhemmin alkoi Merrin piirimestaruusurakka. Hyppyradalla ensin, jolla oli ihan älytön ihanneaika. Parhaimmat saivat tulokseksi miinus yks tai kaks... Joten meidän seittemän sekunnin yliaika oli itseasiassa varsin kelpo tulos. Tuli meinaan kämmi ennen pujoa, joten kielto siitä ja siinä varmaan palo aikaa.
Hyppyrata & agirata (Linkki Anne S.:n sivulle)
Sitten agirata, jossa Merri päätti tykätä a:sta. A:n alla meni putki.. ja Merrin mielestä a oli paljon kivempi, joten se suoritti ko esteen kolme kertaa... Tuosta huolimatta (että vaik tuli hylsy) niin meil oli kivaa radalla. Pingoin menemään minkä jaloistani lähti ja annoin Merrin suorittaa mielivaltaisesti (lähes tulkoon) esteitä matkan varralta.
Ei tulosta piirimestaruudesta.
Sitten autoin kisapaikan purussa ja ajoin grillin kautta kotiin, pitihän koirien saada agilitymakkarat (Nemin varsinkin) ja ohjaajan hamppari
Onnittelut vielä Pirkolle & Nucalle agiradan nollasta sekä Nemin "koutsille" eli Marille & Saimalle tuplanollasta ja piirimestaruudesta! Te ootte taitavia
Hyppy ja kääntö pujotteluun niin, että on pakko mennä "väärää puolta". Hyppy suht lähellä ts koira tulee niin että pujottelu onkin aika äkkiä.. ei paljon varoaikoja tai taiteiluita. Lämmittelyesteillä pujoon menossa ei ollut mitään ongelmaa, eli sellainen kulma onnistui - mutta mutta koira lopetti pujottelemisen kesken hieman ennen loppua. Aina vaan uudestaan ja uudestaan, vaikka välillä otin ilman sitä hyppyä (mutta "väärältä" puolen).
Tuomarin omilta sivuilta löytyy hyppyradan ratapiirrustus.
Rataantutustumisessa koitin miettiä miten pääsisin näppärimmin sinne "helpommalle" puolen pujoa, kun toinen puoli ei ota toimiakseen. Jos olisin kiertänyt sen hypyn toiselta puolen (joka oli siis ennen pujoa) niin mitä luultavimmin olisin omalla hirveällä kaarroksella ja liikkeelläni vetänyt koiran maalihypylle.. Sitten suunnittelin, että jos vain koitan taituroida itteni hyppysiivekkeen toiselta puolen väljemmälle tilalle sinne "helpolle" puolelle. Homma jäi vähän "herran haltuun" kun olin sata varma että se miten tuo ois radan kannalta sujuvin ei vain meiltä vielä onnistu.. (johan lämppäriesteetkin sen sanoivat).
Lähdin liikkeelle renkaan tuntumasta, jolla varmistin ko esteen suorituksen. Kolmosen jälkeen Nemi teki valtavan kaarteen - tätä mun täytyy treeniä, että kisoissa osaisin tehdä paljon pienemmät käännökset. Eli käskyt paljon paljon aikaisemmin... Sitten yhtäkkiä oltiin jo siinä pahamaineisessa pujo-kohdassa ja ennen kuin tajusinkaan niin Nemi pujotteli menemään ja mä olin "vaikealla" puolella. Sitten vain ilman suuria riskejä (vedätyksiä) ko este kunnolla loppuun asti ja koira putkeen. Putken jälkeen olin suunnitellut leikkausta hypylle, mutta tajusin ehtiväni toiselle puolen putkea (kait mää persjätön tein). Loppurata olikin vaan jalkaa toisen eteen pistämistä, ja housujen ylös kiskomista (
argh!, kesken kipityksen (ei ne ny sentään tippuneet)). (jotku koirat sinkosivat esteeltä 15 esteelle 11)
Eteen -käskyn olisin varmaan voinut antaa jo hitusen aiemmin...
Lopussa hillitöntä tuuletusta! Nemi tuli virheittä maaliin! Ja se pujo onnistu, paljon paljon paremmin kun olisin voinut ikinä kuvitella. Nemi on taitava!
Tulos -5,54, sij. 4/21. Nemille toinen merkintä kilpailukirjaan.
Sitten tunteja myöhemmin alkoi Merrin piirimestaruusurakka. Hyppyradalla ensin, jolla oli ihan älytön ihanneaika. Parhaimmat saivat tulokseksi miinus yks tai kaks... Joten meidän seittemän sekunnin yliaika oli itseasiassa varsin kelpo tulos. Tuli meinaan kämmi ennen pujoa, joten kielto siitä ja siinä varmaan palo aikaa.
Hyppyrata & agirata (Linkki Anne S.:n sivulle)
Sitten agirata, jossa Merri päätti tykätä a:sta. A:n alla meni putki.. ja Merrin mielestä a oli paljon kivempi, joten se suoritti ko esteen kolme kertaa... Tuosta huolimatta (että vaik tuli hylsy) niin meil oli kivaa radalla. Pingoin menemään minkä jaloistani lähti ja annoin Merrin suorittaa mielivaltaisesti (lähes tulkoon) esteitä matkan varralta.
Ei tulosta piirimestaruudesta.
Sitten autoin kisapaikan purussa ja ajoin grillin kautta kotiin, pitihän koirien saada agilitymakkarat (Nemin varsinkin) ja ohjaajan hamppari
Onnittelut vielä Pirkolle & Nucalle agiradan nollasta sekä Nemin "koutsille" eli Marille & Saimalle tuplanollasta ja piirimestaruudesta! Te ootte taitavia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti