Sunnuntaina oli vuorossa Open Class tasoituskisa. Aiemmin en ollut moiseen kisaan osallistunutkaan. Ja täytyy kyllä sanoa, että se minuutti mitä tuolla rataantutustumiseen on varattu kuluu todella nopeasti! Siinä ajassa en kerennyt edes yhtä kertaa kiertää koko rataa. Etukäteen en ollut harjoitellut rataa, mitä nyt lehdestä (ASB) rata katsellut.
Nemi oli ensimmäisessä ryhmässä, joten tutustuminen rataan suoritettiin jo puol ysiltä aamulla. Jostain syystä Nemi oli viivattu yli lähtöluettelosta, mutta pääsimme kuitenkin starttaamaan radalle.
Tällä kertaa tavoitteeni oli hyvin pieni. Eli halusin, että Nemi suorittaisi edes ensimmäisen esteen kunnolla eikä alittaisi ekaa hyppyä kuten kahdella ensimmäisellä radalla se oli tehnyt. Ja se tavoite saavutettiin!
Meinasinkin, että olisiko pitänyt lähtä heti tuon jälkeen pois radalta ja palkata koira ruhtinaallisesti 
No, jatkettiin kuitenkin rataa. Nemi meinasi karata putkeen, mutta sieltä sain sen kutsuttua pois (ei siis mennyt putkeen asti, ei hylkyä-vielä tästä). Joku kielto kuitenkin jostain niiltä main. Ei oikein tarkkaa muistikuvaa, mutta luulisin, että hypyt saatiin jokseenkin suoritettua.
Puomille koira tuli hieman epävarmasti, sillä puomi oli hieman hutera. Puomin alasmenokontaktille pysähtyi hyvin ja pysyi paikallaan. Pujotteluun ohjasin "nenästä vetämällä" eli koiraa hallussa pitäen. Pujo meni upeasti, eli Nemi jopa kiihdytti menoaan kesken pujon
Tuon jälkeen ote herppaantui ja Nemi kävi moikkaamassa ratahenkilöitä. Hyppäsi muutaman hypyn ja sitten kirmasi jonnekin - en millään muista ryntäsikö koira putkeen vai a:lle. Hulapoo juoksujen jälkeen sain koiran taas matkaani ja sitten mentiin hetki hienosti radanomaisesti - a:lle se ei tainnut pysähdellä, mutta otti kuitenkin kontaktit. Toisteks vimppaa hyppyä en muista suorittiko, mutta viimeisen ainakin.
Radalla Nemi oli taas se iloinen agilitykoira, jonka tahdonkin sen olevan. Irtoili, ja sillä oli kivaa
joten mitäpä siitä vaikka hylky tulikin. Lopuksi vielä kun kehuin koiraa niin se oli ihan into-tohkeena.
Ihan viiminen rata agirotukeikaistemme oli kun Merri meni Eetun kanssa Open Class -radalle. Heidän ratansa "kaatui" esteeseen nro 4. Merri teki sen tyypillisen hylkynsä eli hyppäsi saman hypyn molempiin suuntiin.
Agirodusta saatiin siis iso kasa hylkyjä, mutta kivaa oli silti
Nemi oli ensimmäisessä ryhmässä, joten tutustuminen rataan suoritettiin jo puol ysiltä aamulla. Jostain syystä Nemi oli viivattu yli lähtöluettelosta, mutta pääsimme kuitenkin starttaamaan radalle.
Tällä kertaa tavoitteeni oli hyvin pieni. Eli halusin, että Nemi suorittaisi edes ensimmäisen esteen kunnolla eikä alittaisi ekaa hyppyä kuten kahdella ensimmäisellä radalla se oli tehnyt. Ja se tavoite saavutettiin!
Meinasinkin, että olisiko pitänyt lähtä heti tuon jälkeen pois radalta ja palkata koira ruhtinaallisesti No, jatkettiin kuitenkin rataa. Nemi meinasi karata putkeen, mutta sieltä sain sen kutsuttua pois (ei siis mennyt putkeen asti, ei hylkyä-vielä tästä). Joku kielto kuitenkin jostain niiltä main. Ei oikein tarkkaa muistikuvaa, mutta luulisin, että hypyt saatiin jokseenkin suoritettua.
Puomille koira tuli hieman epävarmasti, sillä puomi oli hieman hutera. Puomin alasmenokontaktille pysähtyi hyvin ja pysyi paikallaan. Pujotteluun ohjasin "nenästä vetämällä" eli koiraa hallussa pitäen. Pujo meni upeasti, eli Nemi jopa kiihdytti menoaan kesken pujon
Tuon jälkeen ote herppaantui ja Nemi kävi moikkaamassa ratahenkilöitä. Hyppäsi muutaman hypyn ja sitten kirmasi jonnekin - en millään muista ryntäsikö koira putkeen vai a:lle. Hulapoo juoksujen jälkeen sain koiran taas matkaani ja sitten mentiin hetki hienosti radanomaisesti - a:lle se ei tainnut pysähdellä, mutta otti kuitenkin kontaktit. Toisteks vimppaa hyppyä en muista suorittiko, mutta viimeisen ainakin.
Radalla Nemi oli taas se iloinen agilitykoira, jonka tahdonkin sen olevan. Irtoili, ja sillä oli kivaa
joten mitäpä siitä vaikka hylky tulikin. Lopuksi vielä kun kehuin koiraa niin se oli ihan into-tohkeena. Ihan viiminen rata agirotukeikaistemme oli kun Merri meni Eetun kanssa Open Class -radalle. Heidän ratansa "kaatui" esteeseen nro 4. Merri teki sen tyypillisen hylkynsä eli hyppäsi saman hypyn molempiin suuntiin.
Agirodusta saatiin siis iso kasa hylkyjä, mutta kivaa oli silti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti