Aallokkoinen vuosi 2020

 Vuosi sitten ... minulla oli kaksi koiraa ja palo kisakentille. Laadin oikeasti tulostavoitteita joita pidin realistisina. Kisatavoitteet eivät tokikaan olleet mummokoiralle, mutta sen kanssa oli aikomus hömppätreenata ja muutenkin pitää se perheen touhuissa osallisena. 

Ennen kuin vuosi oli kunnolla kerkenyt alkaakaan niin piti sanoa Nemille hyvästit. 

Koiratanssitreeneissä ei oikein ollut punaista lankaa, mutta käytiin treeneissä tekemässä "jotain". Oletin ettei päästä osallistumaan okk:n ko vuoden tanssikisoihin, joten ei ollut päämäärää mihin rakentaa tanssikoreota. 

Alkutalvesta kävin Kikin kanssa parit rallytokokisat, vaikka tuloksia ei saatu niin kisaaminen tuntui kivalta - käytiin esim Kemissä kisareissulla ja olin onneni kukkuloilla kun vihdoinkin oltiin päästy Kikin kanssa siihen pisteeseen, että oltiin kisareissulla. Nautin kaikesta (matkasta, lämppälenkeistä, odottelusta, hetsauksesta ennen rataa, rataantutustumisesta, kisasuorituksesta, radan jälkeisestä olotilasta, koiran palkkailusta radan jälkeen jne). Lisää vain rutiineja ja kokemusta niin kyllä ne tuloksetkin sieltä sitten tulisivat. 

Sitten tuli korona ja kisat kiellettiin. Treenit jäivät myös tauolle. Tavoitteellinen touhu kuoli. 

Tässä välissä oli hyvä sterkata koira. Sterkka vaati myös lepoa ja rauhoittumista. 

Kesän aikana kypsyi ajatus rallytokon jättämisestä taka-alalle, eipä rallya oltu kunnolla reenattukaan pitkään aikaan. Kesällä löydettiin koiratanssissa hyvä tekemisen meininki, joka on kantanut myös muihin lajeihin ja treeneihin. Koreota ei ole edelleenkään, mutta Kikin kanssa treeniminen on mielekästä. Tämä mielekkyys on myös kantanut siihen, että loppuvuodesta kaivettiin vanha harrastus eli toko mukaan ohjelmistoon. 

Syksyllä kuljettiin Kempeleessä noseworkin valmennusryhmässä ja saman harrastuksen parissa jatketaan myös uudenvuoden jälkeen. 

Alkutalven epäonnisten rallytokokisojen lisäksi ainoa koekokemus tuli noseworkista, jota käytiin kokeilemassa ensimmäistä kertaa syyskuussa. 

Myös näyttelyvuosi oli hyvin hajanainen. Tarkoitushan oli "hakea" viimeinen cacbib ulkomailta. Noh, ei käyty muilla mailla näyttelyreissuilla. Suomessa ehdittiin käydä Tornion ryhmänäyttelyssä ennen kevään koronaa ja Pori kv:ssa sekä lokakuussa Lappalaiskoirien erikoisnäyttelyissä Lahdessa. 

Kampaukset takaisin tilastoihin

 Ensivuonna merkkailen taas ylös kuinka paljon koiraa tulee kammattua. 

Tänään kampasin Kikiä.. Pitkään hukassa ollut suosikkikampa löytyi hyllystä (yhden korin takaa) ja innostuin kampailemaan koiraa. Kikillä oli varsinkin takareisissä irtovillaa, mikä oli hyväkin harjata pois koiraa kutittamasta. Samoin selvittelin muutamia takkukohtia sieltä täältä. Kikillä on nyt tosi paljon karvaa ja laatu on pehmeämpi kuin aiemmin (ennen sterkkaa). 

Taskunamit - makuraati vol. 8

 Aiemmin mahdollisesti olen kertonut, että Pedigreen juustonamit ovat mitä oivallisempia herkkuja lenkkinameiksi. Ne ovat sopivan pieniä (tosin jos ovat tuoreita niin monesti pistän niitä vielä puoliksi, eli siis ovat myös murrettavissa mutteivät murise senkään jälkeen takinpohjalle liikoja) ja maistuvat koirille. Juustonameja ei vaan löydy kaikista kaupoista (mitäpä löytyisi) ja nykyään niitä ei näytä olevan edes (kaikkien) niiden kauppojen valikoimissa mistä niitä aiemmin sai. Välillä testailen sitten jotain muita potentiaalisia nameja. Taskunamit eivät yleensä sovellu treeninameiksi, tai niillä voi tehdä kotona temppusia, mutta ne eivät ole oivallisia ryhmätreeneihin tai muihin häiriötilanteisiin missä namivaatimukst ovat korkeammat. 

Wildbites
+ löytyi marketista
+ kelpaa koiralle, muttei mitään superherkkua
+ käy kotitemppunameiksi
- turhan isoja lenkkinameiksi
- ei helppo pistää osiksi (ei hajoa/taitu sormilla)

Taimen oregano
+ löytyi marketista
+ maistuu koiralle (harvinaisen hyvin tämäntyyppiseksi marketherkuksi)
+ vaikka isoja niin saa puoliksi
- ehkä kuitenkin parempia ns kotinameina kuin taskunameina (puolikkainakin ei ideaalikokoisia)

Fisunamit jatkoon, wildbitesit tuskin. 

Tokoyksäri

 Ei juttu tule jos sitä ei kirjoita. Tämä juttu ainakaan. Paluu siis joulukuun alkupuolelle Kikin ekaan tokoyksäriin mikä oli siis Limingantullissa KAS:n hallilla. 

Satunnaisia juttuja ns muistiin ja jälkiajatuksia yksäristä. 

Ko treeneissä Kiki palkkautui hyvin sekä lelulla että nameilla. Nameja annoin sekä kädestä yksittäisenä että hetsattuna rasia namina (koiralle opetettu juttu, palkan arvo nousee kun sen saa rasiasta). 

Sain neuvon opettaa koiralle eri palkkakäskyt riippuen siitä millä koiran palkkaan. Aikani asiaa pähkättyäni (en keksinyt näitä siellä tunnilla) päädyin seuraaviin:
super = sosiaalinen palkka
wau = ruokapalkka
jess = lelupalkka

Näitä olen yrittänyt ajaa aivoihini, jotta luontevasti käyttäisin oikeaa sanaa oikealla hetkellä. Ihan sataprosenttista toimintani ei vielä ole, mutta aikahyvin ne jo muistan. 

Nouto. Tehtiin muutama vauhtinouto ts niin että mä pidin koiraa, Paula heitti kapulan ja päästin Kikin hakemaan. Koira juoksi innolla kapulalle, otti sen ja toi mulle. Kertaalleen juoksi ensin Paulan luo ja sitten vasta mun luo - teki elämänsä pisimmän noutakapulan kuljetuksen. Kiki oli niin hieno tuossa. Eli kyllä sillä on intoa nostaa ja hakea kapula. Mutta entäpä sitten se kapulan pito tai että ottas multa sen kapulan (saati luovutus tokomaisesti), niitä se ei vielä osaa. Paula sitten kehotti opettamaan koiralle kuonokosketuksen ja siitä ruvetaan sitten joskus rakentamaan sitä kapulan pitoa. 

Koska Kikille olen muutenkin opettanut viime aikoina 'leuka' temppua niin tätä yritän nyt sitten jatkojalostaa myös käsikosketukseen. Leuka -tempussa koira siis pistää leukansa maahan, tai milloin minnekin (esim mun reidelle). 

Tehtiin myös seuruuta. Alku meni ihan hyvin, mutta sitten koira jätätti. Ei kuulemma auta kurkkia koiraa, tiedän kait sen, mutta silti siihen helposti päätyy. Siihen varmisteluun. Ennemmin reipas askel ja koiran pitäisi tehdä työ eli tulla viekkuun. Myös lyhyempiä pätkiä ja vaihtelua. Koska tanssi- ja rallyseuruussa olen tottunut höpöttämään koiralle niin olin varmaan extratönkkö kun keskityin pitämään turpani kiinni. 

Taidettiin tehdä myös hieman paikallaoloja. Eli lyhyttä matkaa ja aikaa ja satunnaista palkkaa koiralle. 

Sitten otettiin myös ruutua. Että kerralla vaan syvään päätyyn (*Kikin pelot tokokurssilla pari vuotta sitten). Lelu ruutuun ja vein koiran ehkä 10-15 metrin päähän ruudusta. Vapautin koiran. Sinnehän se ryntäs. Jännä, että se innostuu myös kuolleesta lelusta. Hulluna kehuja ja lelulla leikkimistä. Koira hihnaan, lelu Paulalle, joka vei sen ruutuun ja sama uusiksi. Sitten vielä niin, että mentiin hieman kauemmaksi, käännyin 180 astetta ja pyysin koiran sivulle, käännyin takaisin kohti ruutua ja kun koira lukitsi ruudun niin päästin sen sinne. Tässä kait testattiin, että onko koiralla himo ruutuun edelleen vaikka oli tehnyt muuta välissä. Ja olihan sillä. 

Nyt ollaan sitten tehty lenkeillä seuruuta ja kotona sisällä tuota leuka -temppua. Lenkeillä olen myös ajanut käyttöön noita eri palkkasanoja. Lenkeillä olen vas seuruussa treenannut kontaktia ja paikkaa poistamalla käteni eli nostamalla vas käden ylös tai selän taakse tms jotta koira pitäisi paikkansa myös silloin kun käsi ei ole siinä minään merkkinä tai apuna. Nämä treenit koira tietää jo (että palkkaa tulee kohta) ja tiitteröityy eli tiivistää tekemistään. Oik seuruussa se pitää jo paikkansa paremmin pysäyksissä eli istuu oikeesti sivulle eikä jonnekin vinoon. 

Erilainen joulukuu

 Normaalisti meidän joulunpyhät ovat menneet niin, että ollaan käyty sukuloimassa sekä minun että mieheni (Eetu) vanhempien luona. Kummassakin paikassa ollaan oltu vuodesta riippuen 1-2 yötä. Tänä vuonna tähän tulee poikkeus, koska Eetu kaatui viikko sitten lenkillä sillä seuraamuksella, että vasen käsi meni poikki. Eipä kannata muiden nurkkiin mennä nyt olemaan. 

Useita päiviä oli siis liukkaat kelit, Kikin ulkoilutus lenkit kuljin nastakengillä - jotka eivät mitkään maailmanparhaat piikkikengät ole - ja tätä myöten Kiki sai melkoisen lyhyitä ja hitaita ulkoilutuksia. Kuten sata kertaan sanottu, niin nastakengissäni ei ole korotusta joten en voi niitä pitää kauaa jaloissa, koska siitä seuraa itselleni lonkka- ja selkäkipuja (jalkakivuista puhumattakaan). 

Nyt kelit ovat jo hivenen talvisemmat, joten olen ulkoillut myös normitalvikengillä. Varovasti tassutellen toki, mutta hieman pidempiä lenkkejä tehden. Kikillä olisi hulluna virtaa, tosin se tekee lähes aina viimeiset sadat metrit ennen kotiin tuloa se harrastaa viivytystaktiikkoja ettei tarttis mennä vielä kotiin/sisälle. 

Joitain viime aikojen lenkkejä olen käyttänyt koiraa lenkillä flexissä. Flexiä käytin aika paljon Nemin kanssa, jos olin koiran kanssa kahdestaan ulkona. Aiemmin Kiki on (mun kanssa) flexiin suhtautunut välillä raivostuttavasti pitäen sitä esim vieheenä eli pelannut sillä - ja kaikki flexiä käyttäneet tietävät ettei ole kovinkaan kiva jos se naru sotkeentuu, yhtään mihinkään. Eli flexi ei ole mikään peliväline. Nyttemmin siis jo koiruus käyttäytyy sen kanssa paremmin, toki esim kiehnäystuokioiden yhteydessä yleensä joudun oikomaan narun koiran tassujen ympäriltä (mistä pikkukoira ei tykkää). Muutoin Kiki on meidän koirista paras selvittämään hihnan tassujensa välistä tai kiertämään katutolpat, puut jne ilman erillistä käskyttämistä. 

Tänään sitten käytin Kikin Sunissa kynsien leikkuussa. Kerta se on ensimmäinen, kun koiraa eläinlääkärissä tässä asiassa käytin. Mutta koska Eetun toinen käsi ei ole käyttökunnossa ja itse en ole koskaan koiran kynsiä leikannut niin näin tällä kertaa. Harkitsin kyllä josko olisin kysynyt jotain kaveria jelppimään, mutta koin helpommaksi Sunissa käyttämisen. Toimenpiteen teki hoitaja ja se maksoi 15 euroa - eli ei siis paha hinta silloin tällöin tehtäväksi/maksettavaksi. (ja minen leiko koirien kynsiä käsien tärinän takia)

Outoja, huonoja, hauskoja ja koukouttavia

 Katsottiin muutama leffa. 

"Turpaan vaan ja tuplaten"  vuodelta 1984 - kohderyhmä varmaan 10-vuotiaat poikalapset eli ei ihan ollut mun makuun. Kuten ei myöskään suomalaishuumoripläjäys "Fingerpori" (2019), mikä oli ihan liian pitkä. Lisäksi tänään katsottiin omituinen elokuva "The Lighthouse" (2019).  

Elisa Viihde liittyi Viaplayhin tässä taannoin, mikä tarkoitti sitä, että pystyin katsomaan 2.kauden tv-sarjasta "Kaikki synnit". Hauskoja yksityiskohtia oli muunmuassa bongata tuttuja kuvauspaikkoja - esim se missä Kiki kävi syyskussa nosework-kokeissa oli yksi kuvauspaikoista, samoin kuin murhapaikassa olen käynyt tänä vuonna ottamassa kuvia eräistä koirista ;-) 

Viaplaystä katsoin myös ruotsalaisen poliisisarjan "Modus", jonka 1.kausi oli parempi kuin 2. kausi. 

Eetu huomasi, että Viaplaysta löytyy myös "Maanalainen armeija iskee jälleen" (1982), joten sitä on katsottu joitain jaksoja myös viime aikoina. 

Olen katsonut myös muutaman jakson tanskalaista sarjaa "Friheden" (2018), mutta se ei ole ollut niin koukuttava, että olisin muutamassa päivässä ahminut kaikkia jaksoja. 

Katsottiin myös Areenasta "Maailma on valmis" mikä oli jatko-osa "Harvoin tarjolla" -sarjalle. 

Ruokajuttuja

 

Jotta saan Kikin syömään edes osan nivelaineesta (ruokaan murskattu tabletti) niin sekoitan ruokaan toisinaan myös purkkiruokaa - tai raakapaste lihapullia. Märkäruokapussukatkin toki käyvät, mutta purkki on riittoisampi kun ei sitä tarvitse tähän tarkoitukseen kuin lusikallisen tai kaksi. Koira tottakait söisi mielellään enemmänkin löllöruokia. Tosin Kiki jättää sitten osan nappuloista syömättä jos mätän ruokaa kuppiin paljon, koiran perusruoka-annos on desi nappuloita ja tuo lällyruoka on extraa, mutta Kiki syö sen desin ja ehkä hivenen enemmän ja loput jättää syömättä. Edelleen, vaikka on sterkattu, että ei sillä mikään pohjaton maha ole (kuten aiemmilla koirilla tuntui joskus olevan). 

Läpivalaisu

 Sehän kävi sitten sillä tavalla, kun sain sen lähetteen ortopedille sieltä lääkäriltä millä kävin aiemmin syksyllä, että lähetteessä ei ollutkaan tarpeeksi informaatiota minusta. Kuulostaako huonolta? Noh, ei varsinaisesti, sillä ensin pääsen röntgeniin. Tämä läpivalaisu on tiedossa huomenna. Hieman jännityksellä odotan, että saankohan koipi kuvat itselleni? Röntgenissä kuvat otetaan siis jalkaterästä ja nilkasta. Huvittavaa -jostain syystä- tässä keississä on ehkä se, että kuvausaika on Lasten oys:iin; kaippa tuo kampurajalka on niin pieni, että se pitää läpivalaista lasten välineillä. Hekoheko. Kun kerta kengätkin siihen helpommin löytyisi lasten kuin aikuisten osastoilta. 

(Joojoo, OYSssa sekä lasten että aikuisten röntgen on samassa paikassa)

Toinen pöhköjuttu röntgeniin menossa oli se, että kun soittivat minulle tuota rtg-aikaa, niin ensimmäinen kysymys oli, että pitääkö siihen jotenkin valmistautua. Miten niin paljon tutumpaa koirien rtg-käynnit; saanko syödä aamupalaa ennen läpivalaisuun menoa? Voinko mennä sinne autolla vai millaisen rauhoituksen ne antavat? 😇

Tänään sain vihdoin soitettua kenkäasioihin liittyen Kenkätohtorille, tosin ensin soitin väärään numeroon - ts tuossa kotiin tulleessa lapussa oli Apuvälinekeskuksen numero eikä Respectan. Iik, kahden virkailijan kanssa olen puhunut siis puhelimessa. Uuvuttavaa sellainen. Kenkätohtori ajan sain tammikuun viidennelle päivälle. 

Seikkailu kurssiviidakossa

 Rupesin tässä päivänä eräänä miettimään, että kun nelonen tulee niin olisi ehkä hyvä tietää mitä kaikkea tällä seudulla on (ideaalitilanteessa jossa ei tarvitse murehtia koronasta) on kurssien muodossa tarjolla koiranpennuille. 

edit. Huonosti löytyy tietoa, koska monilla sivuilla sanotaan ettei nyt ole kurssitarjontaa - koska korona. Hankalan ajankohdan olen ottanut tälle raapustukselle, noh, ei mahda mitään - se on kirjoitettava silloin kun inspiraatio iskee (lol). 

Tämän postauksen tiedot perustuvat tänään (5.12.20) kyseisten koirakoulujen verkkosivuilta (tjsp) löytyneisiin tietoihin. En mieti tässä kirjoituksessa sitä minkä paikan sijainti olisi meiltä katsottuna paras (lyhin matka tms). 

edit. 04.01.21 
Hieman muutoksia teksteihin. 

Riikan Hauska Koirakoulu

Limingassa (ja Tampereella) toimiva koirakoulu, jossa 75 euron hintaan tarjolla pentukursseja, joissa harjoitellaan muunmuassa kontaktia, remmissä kulkemista, ohituksia jne koiran perustaitoja. Koirakoulusta löytyy myös pennuille tarkoitettu tokokurssi. 

Rallyhaukut

Pentukurssilla on kuusi koulutuskertaa (+teoriatunti + valokuvaus) ja kurssin hinta on 119 €. Tunneilla harjoitellaan muunmuassa hihnakäyttäytymistä, paikallaoloa ja kontaktia. Koulutus tarkoitettu 3-12  kk ikäisille koirille. Kouluttaja Mira Elfving tai Juha Tervo. Kurssit pidetään Limingantullissa Oulussa. 

Oulun Seudun Terrieriyhdistys

Koulutuksia sekä Toppilassa että Haukkukeitaalla, kursseille tervetulleita muutkin kuin terrierit - jäsenet kuitenkin etusijalla / edullisemmin hinnoin. Tällä hetkellä ei kursseja, normaalisti ilmeisesti ainakin pentuleikkikouluja. 

Oulun Seudun Kennel- ja Agilityseura

KAS:n treenipaikat sijaitsevat Limingantullissa ja Kuivasjärvellä. Pääsääntöisesti KASsilaiset treenaavat agilityä, tokoa tai rallytokoa. Jokaisella treenikaudella on 1-2 pentukurssia. 

Oulun Koirakerho

Hiirosen urheilupuistossa sijaitseva koirakerho, jonka ryhmissä yleensä talkoilleet jäsenet etusijalla treenipaikkojen saannissa. Ei yleispentukursseja, eri lajien pentu/alkeiskursseja satunnaisesti. Kouluttajat ja hinnat vaihtelevat. 

Minnan koirakoulu

Tupoksella sijaitsevassa koirakoulussa pääpaino lienee agilityssä ja paimennuksessa. Yleispentukursseja ei näytä olevan, mutta Pentuagilitykurssi on tarkoitettu 5-10 kk ikäisille koirille. Pentuagilitykurssilla on kahdeksan koulutuskertaa ja kurssi maksaa 137 €. Kouluttaja Minna Jokisaari. 

Koirakoulu Koiraamo

Pentukurssi pidetään Muskettikoiran tiloissa Maikkulassa (sekä mahdollisesti myös Pikkaralassa), kurssin alkaessa pentu saa olla korkeintaan 6kk:n ikäinen. Positiiviseen vahvistamiseen perustuvaa koulutusta. 10 tuntia hintaan 220 €. Kouluttaja Satu Vertainen. 

Koirakoulu Kisma

Kempeleessä sijaitseva koirakoulu, jonka ohjelmistosta löytyy peruspentukurssi ja harrastuskoiran uraa suunnittelevien pentukurssi. Pentukurssien kouluttajatiedot löytyvät koirakoulu Kisman kotisivuilta (penturyhmissä voi olla myös eri kouluttaja kuin Katja Sulkala). Yhdellä kurssilla viisi treenikertaa hintaan 100 €. 

Kiimingin koiraharrastajat

Pentukursseja satunnaisesti, etusija jäsenillä/talkoilleilla. Hinta jäsenille halvempi kuin muille, viime kesänä ollut viiden kerran kurssi, mikä on maksanut 30/50 €. Kurssilla harjoitellaan kontaktia ja muita perusasioita. 

Kadape koirakoulu

En löytänyt tietoa siitä, että missä päin Oulun seutua kurssit pidetään, mutta järjestävät kuitenkin pentukursseja, joissa harjoitellaan koiranperustaitoja (luoksetulo, istu, seiso, maahan, ...), kurssilla tutustutaan myös naksutuskoulutukseen. Kurssilla viisi harjoituskertaa hintaan 95 €. Kouluttaja Katja Pesonen. 

Ihana Koiruus

Kaiketi aika uusi koirakoulu Oulun seudulla (?), jossa tarjolla olevassa pentukurssissa on viisi käytännönharjoituskertaa ja yksi teoriatunti (etänä). Pentukurssi maksaa 90 euroa ja se pidetään lämpimässä tekonurmihallissa - myöhemmin tulossa halvempia kursseja Kuivasjärvellä kylmässä maneesissa. Kouluttaja Milja Virranniemi. 

Avarian Sportdogs

Maikkulassa Oulussa sijaitseva koirakoulu. Pentukurssi on tarkoitettu 2-12 kuukauden ikäisille koirille, kurssilla harjoitellaan erilaisia koiranperustaitoja (niin perussessen kuin tulevan harrastuskoirankin). Katso tarkempi kurssikuvaus verkkosivulta. Kurssilla neljä harjoituskertaa, jotka maksavat yhteensä 80 €. Kouluttaja Annika Haikonen. 

Active Dog

Agilityyn erikoistunut koirakoulu Haukiputaalla. Yli kolmen kuukauden ikäisille koirille tarjolla "Agilityyn valmistava kurssi 1 & 2", yksi kurssi = 10 harjoituskertaa. 240 €. Kouluttaja Mari Kaplas / Mikko Aaltonen. 

Kiki Active Dogs koirakoulun kurssilla noin puolen vuoden ikäisenä.

Kikin namitestit - makuraati vol.7

 Viimeksi Kiki testaili Lammastankoja ja Kanakiekkoja, jotka ovat osoittautuneet oivalliksi isompipalkka -nameiksi. Eli teen nosetreeneissä niin, että kun laitan koiran häkkiin tehtäväsession (vaihdellen 1-2 etsintää kerralla) jälkeen odottamaan seuraavaa etsintää niin annan sille sinne häkkiin rasian missä on se ns bonusnami. Koiran olen tietysti palkannut myös alueella löydön jälkeen (joskus leluleikillä, yleensä nameilla). 

Reilu viikko sitten ostin M&M:stä tällaiset makkarapötkylät, joista lohi/kala version pilkoin rasiaan ja käytin palkkana perjantain tokoyksärillä ja loput syötin Kikille lauantain lappalaistreeneissä. Tuote takertui jonkunverran kääreeseensä eli ei ollut pilkottavuudeltaan parasta mahdollista namiainesta. Kääreestä rappaamani osiot laitoin pakasterasiaan ns isommaksi palkaksi eli nekin tuli kyllä käytettyä. Laadultaan tuo (ainakin tämä kalaversio) oli kädet tahmaavaa eli tätä ei voi käyttää palkkana sellaisessa paikassa missä ei voi pestä käsiä (KAS:n halli oli hyväpaikka testata, mutta OKK:n hallissa tuota ei kannata käyttää). 

Mitä sitten taas maistuvuuteen tulee, niin kyllä, todellakin kelpasi eli sen kannalta: jatkoon!

Arkirutiineihin kuuluu, että annan koiralle purutikun esim iltaisin just ennen nukkumaanmenoa. Taannoin ostin tuollaisia BF -tikkuja kun olivat edullisisempia kuin jonkun muun valmistajan tikut. Näistä ei tainnut tulla hittituote tässä asunnossa. Tuon kanapäällisen koira kyllä söi ihan mielellään, mutta varsinainen tikku sitten jäikin (toistaiseksi ainakin) syömättä. 

Myös puolukkakana -nameja ostin Kikin makusteltavaksi reilu viikko sitten; eivät vaikuta suursuosikeilta, mutta kyllä koira ne silti syö. Kokonsa puolesta käyvät hyvin esim pahvirasiapiilotusnameiksi tai muutoin kotona annettaviksi nameiksi (milloin mistäkin syystä), treeni/pihanameiksi ovat turhan suuria (ja kovia eli ei ole helppo murtaa niitä osiksi). 

Viikko 48 - huikee viikko

 Maanantai

Sain postia Apuvälinekeskuksesta, eli maksusitoumuksen uusiin välikausikenkiin. Pitäisi soittaa sinne ja varata aika, niin kenkien hankinta/saaminen etenisi. 

Iltapäivällä kävin Kikin kanssa Kempeleessä nosetreeneissä ja koira oli ihan liekeissä. Treenit sujuivat siis tosi hyvin ja meillä molemmilla oli kivaa :-)

Keskiviikko

Käytiin Kikin kanssa Vakkurilla. Kaima hoiti ensin minun jalat ja sitten Kikin (muutakin kuin jalat). Kiki ei ollut pahasti jumissa, mutta jotain hoidettavaa siinä kyllä oli - taisi olla samat ongelmapaika kuin edelliselläkin kerralla. Kysyin koiran pulskuustasosta, että miltä vaikuttaa  - vaikka koiraa tulee paijailtua joka päivä niin silti sitä voi "sokeutua" omaan kykyyn arvioida koiran läskikerroksia. Noh, ei ollut yhtään pulska pikkukoira kaiman mielestä. Että karvaa tuo vaan on - ja sitä totisesti koirassa nyt on. 

Perjantai

Iltapäivällä käytiin KAS:n hallilla niissä ensimmäisissä tokoyksäreissä, joista aiemmin mainitsin. Reenit oli tosi kivat ja Kiki oli ihan huikeen hieno toksuttaja. Palaan asiaan kun saan kunnon bloggausinspiraation. 

Lauantai

Lauantaina alkuillasta osallistuttiin Lappalaiskoirien reeneihin, nämä olivat myöskin KAS:n hallilla. Kyseessä oli pienimuotoiset kimppatreenit, oltiin varattu porukalla halli muutamana joulukuisena lauantaina. Mutta voipi olla, että loput reenit siirretään myöhempään ajankohtaan kun tuli tämä koronan leviämisvaihe tänne Pohjois-Pohjanmaalle. Hieman arvelutti mitenkä Kiki reagoi kun halissa treenitään jos jonkinmoista juttua, mutta Kikipä yllätti mut ja oli ihan superhieno, joten saatiin reenattuakin jotain toko/koiratanssijuttusia eikä vain hengattua. 

Sunnuntai

Sunnuntaina käytiin vielä Haukkiksella koiratanssitreeneissä. Hallissa oli harvinaisen tyhjää, viereisellä kentällä ei ollut ketään - perä(3.)kentällä oli pari kolme treenaajaa ja meidän treeneissä oli aluksi neljä koirakkoa mutta niistäkin kaksi lähti pois puolivälissä treenejä. Kikin kans treenasin sekalaisesti htm ja fs temppusia ja lisäksi tehtiin vähän kehäänmeno/mielenhallintreenejä. 

Ja korona tuli taas

 vieden reenit. Tai osan niistä. Eli joulukuussa ei ole koiratanssitreenejä. Toistaiseksi jatketaan (erityisohjein) nosetreenejä Kempeleessä. 

ks 24/20

 Eilen aamupäivällä kävin salilla, tänäänkin olisi pitänyt mennä, mutta laiskotti liikaa ... ;-)

Kattomuksia

 Katsoin Viaplaysta Greyn Anatomiaa tällä viikolla, kun 16.kausi ilmaantui näkyville. Tuli ahmittua siis jaksot 1-21. 

Areenasta on katsottu taas pari Poirot -elokuvaa. Omista dvd-kokoelmista katsottiin perjantai-iltana Magnolia, mikä katsottiin viimeksi joskus 20 vuotta sitten ... Ei siis mikään supersuosikki elokuva, paikoitellen oli ihan ok, mutta ihan liian pitkähän se on. Eilen katsottiin Viaplaysta yks superkökkö versio Terminatorista "Terminator: Dark Fate (2019)".

Nyt rupesin katsomaan tanskalaista sarjaa "Kylmäveriset tappajat" - joka on kyllä eri kuin tämä "Kylmäveriset tappajat" minkä imdb:stä löysin ... Voisko joku tehdä omaperäisempiä otsikoita - tai suomennoksia? 

Nyt katsomani on siis tämä: Den som dræber - Fanget af mørket. Tuon toisen "kylmäveriset tappajat" katsoin siis aiemmin tänäsyksynä. 

Kelikamera

 

Sää just nyt

Kiki oli aamulenkillä aivan riemuissaan. Yön aikana on satanut lunta kymmenisen senttiä. Kunpa tuo nyt ei vain sulais loskaksi, mutta eipä sitä multa kysytä ... 

ks 22/20 ja ks 23/20

 Korona sitä ja korona tätä. Saako salilla käydä? Moraaliseettinen dilemma versus laiskuus. Hyvänä ihmisenä voisi ajatella etten ole käynyt aikoihin salilla koska korona, oikeastihan syynä on ollut laiskuus 😇

Tällä viikolla lopetin olemasta näennäishyveellinen tämän asian suhteen ja kävin peräti kaksi kertaa kuntoilemassa. 

Reenit talvikaudella (ja keväällä) 2021

 Vuoden vaihteen jälkeen nosetusaikataulu muuttuu hieman. Eli treenit ovat edelleen maanantaisin, mutta jatkossa 15.45-16.45 (nyt ollut 15-16). Myös treenikaverit vaihtuvat, mutta ainakin osa oli entuudestaan  tuttuja aiemmilta kursseilta (tai aiemmasta koiraelämästä). 

Treeniajankohdat

4.1. 11.1. 18.1. 25.1. 1.2.

8.2. 15.2. 22.2. 1.3. 15.3.

22.3. 29.3. 12.4. 19.4.

26.4. 3.5. 10.5. 17.5. 24.5.

Lisäksi hankin itselleni tokosta yksäreitä, näistä ensimmäinen on ens viikon perjantaina. Tuon jälkeen tietänen saako tokoharrastus taas nostetta vai kuinka käy... ;-)

Ja tottakait tanssitreenit jatkuvat sunnuntaisin. 

Hieman on harkinnassa josko hankkisin itselleni omatoimitreenioikeuden kevätkaudeksi okk:n hallista ... 

Kikin namitestit - makuraati vol.6

 

Hain Kikin namivarastoihin tänään täydennystä. Perustreeninameiksi mukaan tarttui Hauhaun tonnikalapaloja, jotka pilkon kolmeen osaan, joten yhdestä pussista riittää joksikin aikaa temppupalkkoja. Samaa sarjaa käypiä on myös lammas- ja lihapalat. Kätevämpiä on sellaiset ohuet lättänät lihanamit, kun niitä ei tarvitse pilkkoa - mutta näköjään niitä ei löydy valmistajan verkkosivulta, joten ehkä ovat poistuneet valikoimista (harmi). 

Kuvassa olevat Lammastanko ja Kanasiivu ovat jotain, mitä en ole aiemmin ostanut. Nähtäväksi jää, että ovatko nuo osastoa hitti vai huti. Ostin myös purutikkuja - jos ko kaupassa olisi ollut, niin olisin ostanut lohipäällysteisiä - koska ne todellakin olivat pikkukoiran mieleen. Toisin kuin esim siankorva, joka oli ollut herkkukaapin kätköissä ties kuinka kauan ja jonka annoin Kikille reilu viikko sitten. Korvalla on kyllä leikitty ja sitä on kuskailtu huoneesta toiseen (myös pari kertaa takapihalle, julma minä olen tuonut sen takaisin sisälle kuitenkin - kerran se oli kyllä yön yli pihalla, kun en ollut huomannut koiran kuskanneen sen taas ulos), mutta syömään Kiki ei ole sitä alkanut. 

Pari sanaa nosesta

 Olen tässä viime aikoina pohdiskellut tuota Kikin noseharrastusta. Alunperin se oli vaihtelua koiran aktivointiin (jota se toki on edelleenkin), ilman tavoitteita. Helppoa "hömpöttelyä" - koira tehkööt työt ja minä roikun perässä. Mikäs sen helpompaa mennä kerran viikossa treeneihin, antaa koiran nuuskutella onnesta soikeana ja matkustaa töitä tehneen onnellisen koiran kanssa kotiin. 

Kiki etsi niin tarmokkaasti, että työnsi tuon keltaisen laatikon pois hyllystä ... 😅

Nyt kun kuitenkin treenataan säännöllisesti nenähommia ja tehdään kokeenomaisia treenejä, niin mieleen on noussut muutamia asioita mihin voisi panostaa tai mitä voisi kehittää. 

• Laatikkotyöskentely. Ettei Kiki esittäisi mitään tassutemppuja laatikoille. Toivottua ei ole takapääjumppanäytökset eikä sen enempää laatikon kaivaminen tai potkiskelu pitkin lattioita. Tätä on työstetty välillä niin, että Katja on naksauttanut heti kun koira on tehnyt löydön, jolloin minä olen palkannut koiran ennen kuin se on ehtinyt aloittamaan minkäänlaiset ohjelmanumerot laatikoilla. Tarkoittaa sitä, että hihkun koiralle kuinka taitava se on, mutta siirryn palkkaamaan sen muualla kuin kohteessa. 
• Tähän liittyy myös se, että olen opettanut koiraa muutenkin siihen, että palkkaus olisi muulla kuin mistä löytö tehdään. Eli alueen ulkopuolella, opetellen sitä toimintatapaa mikä kokeissakin on fiksua, että nameja ei syötettäisi liian lähellä löytöä. 
• Toki välillä palkkailen koiraa nimenomaan siinä löydön lähellä, nämä ehkä silloin kun haju löytyy hieman erillaisemmasta sijainnista. 

• Isommat etsintäalueet. Järjestelmällisyyttä / suunnitelmallisuutta etsintään. Tähän saakka olen antanut Kikin viedä ja jos koira ei ole about suoraan marssinut hajupilveen ja tehnyt löytöä niin sitten olen kuljetuttanut sitä hieman paikasta toiseen. Mutta pitäisi opettaa koiraa järjestyksellisemmin etsimään alueita. 
• Tässä pitää kuitenkin huomioida muutama seikka. 
• Koiran etsintämotivaatiosta huolehtiminen. Jos johdatan sitä paikasta toiseen päästämättä sitä suoraan löydölle (minkä koira voi tietää, mutta minä en - eli koiran näkökulmasta estän sitä menemästä kohteeseen). Eli joka etsintää ei voi tehdä niin, että minä määräisin missä järjestyksessä paikka tutkitaan. 
• Auttaisiko etsintätavan opettelussa jos minä tietäsin hajun sijainnin? Pitäisikö silloin kierrellä ensin siellä mistä haju ei varmasti löydy? Muuttaisiko se koiralle mitään - minä "kiskoisin" koiraa pois hajupilvistä. Vai onko vaihtelu tässäkin parempi asia, välillä haju löytyisi pian ja välillä pitäisi etsiä järjestyksessä tilaa pidemmästi ennen maaliin pääsyä? 
• Koiran pehmeys. Lyökö se hanskat tiskiin. Miten se reagoi jos/kun nosetustapaa muutetaan? 
• Alkaako koira tarjoamaan valeilmaisuja, jos ohjaan sitä (liikaa) "etsi tästä"

Kikillä saattaa joillain alueilla mennä turhaa aikaa lattian haisteluun. Tähän ehkä voisi auttaa tuo suunnitelmallinen etsintä? 

• Laatikkoetsinnän erottaminen sisäetsinnästä. Koirat -myös Kiki- käyttävät turhaa aikaa ja energiaa kaiken skannaamiseen / nuuskuttamiseen laatikkoetsinnöissä. Voisiko koiralle opettaa, että tietyissä etsinnöissä kuuluu hakea hajua vain lattialla olevista laatikoista (jotka tosin eivät aina ole laatikoita - erottaako koira sen, että onko etsintäalueella n kappaletta kenkiä vai onko siellä matkalaukku, kartioita ja muita satunnaisia esineitä mitä usein on sisäetsintäalueilla)

Tohtorilla

 Muistaakseni mainitsin kertovani pari sanaa lääkärillä käynnistä. Ei kait siinä, tulipahan käytyä. Maski naamalla sekä minulla että lääkärillä. Lääkäri katseli jalkaani ja kyseli siitä jotain, katseli koneelta tietojani ja totesi ettei ole hänen erikoisalaansa (eli ettei ymmärrä potilaskertomuksiani) ja laittoi -kiireettömän- lähetteen eteenpäin. Joku viisaampi tohtori sitten tutkinee koipeani tarkemmin joskus tulevaisuudessa. 

Sinällään positiivista, koska joskus vuosia sitten kun yritin kysellä paikallisesta terveyskeskuksesta lääkäriaikaa niin minulle ei sellaista annettu, koska ilmeisesti en ollut tarpeeksi kipeä tuhlaamaan lääkärin aikaa. Nyt sain ajan melko nopeastikin ja ohjauksen jatkotutkimuksiin. 

Marrasmyrsky

 Suurinpiirtein koko viime viikon satoi vettä. Paitsi lauantaina oli hetken aikaa satamatta, loppupäivästä satoi vettä mutta oli pakkasta joten oli jäätävän liukasta kaikkialla ... Sunnuntaiksi sää lämpeni ja jäät lähti, mutta eipä se silti malttanut koko päivää olla satamatta. Maantaina (eli eilen) sitten oli tuo otsikon mukainen marrasmyrsky; satoi ja tuuli sen verran, että meiltä meni illalla sähköt muutamaan otteeseen joksikin aikaa. 

Lauantaina Eetu ja Kiki juoksivat Koiteliin, mä menin sinne autolla ja räpsin muutaman kuvan ennen kuin juoksijat pääsivät perille (nappasin Kikin kyytiin ja Eetu juoksi takaisin kotiin). 

Sunnuntaina kävin räpsimässä kuvia raveissa. Hevosista tai raveista en ymmärrä mitään, aiemmin en ollut raveissa käynyt, mutta kun sain sinne kaveriksi kokeneen ravi-ihmisen niin oli helppo olla radan reunalla räpsimässä, kun toveri kertoi millainen kisa on milloinkin tulossa (mikä matka, mistä lähtö jne). 

Kokeilein ensimmäistä kertaa myös ns pannaus-kuvausta. Kuvat onnistuivat paremmin kuin oletin (ensimmäiseksi yritykseksi, ilman jalustaa tms tukea). 

Viimeaikojen tanssit

 Kiki on ollut ihan hyvässä treenivireessä viime aikoina Okk:n hallilla koiratanssitreeneissä. Tottakait se havaitsee jos viereisten kenttien tokotreeneissä on liiallista meininkiä, mutta se ei onneksi ole näyttänyt ottavan niistä ahdistusta vaan on jatkanut toimintaansa kun on huomannut Jotain Tapahtuvan jossain. 

Olen viime aikoia tehnyt paljon sellaisia mielentilatreenin ja kehäänmenotreenin sekoituksia mihin olen sekoittanut improa - ja Kiki on näistä harjoituksista ihan liekeissä. Palkka rasiassa, jonka se saa vaihtelevasti joko kehässä temppujen jälkeen (vaihtelen temppujen määrää) tai kun on tultu takas kentän laidalle, repun yms luo. Toisinaan olen myös palkannut Kikiä vinkulelupatukalla, nämä lelupalkkaukset ovat tulleet treenin alussa ja aina siellä "kehässä". Noissa improkehä-treeneissä kaikki Kikin tarjoama on jees, vaikka itse olisin miettinyt jotain muuta, niin ei haittaa yhtään jos se kesken seuraamisen tekee pyörähdyksen - tai mitä milloinkin. Pääasia, että koira on hyvässä tekemisen-meinkinki-mielentilassa. Jos alkaa haukkumaan eli kiihtyy liikaa niin se ei tokikaan ole hyvä. 

Lisäksi on tehty eri temppuja epämääräinen kasa per treeni. Seuraava koreo kun ei ole vielä missään vaiheessa niin pitää vahvistaa temppujen osaamista ja edistää keskeneräisiä / uusia temppuja, josko niistä joskus saisi jonkun kokonaisuuden aikaan ... 

Pohjoismaiset jännärit

 Ahmaisin Viaplaysta tänään sellaisen tv-sarjan kuin Wisting. Ts ensimmäisen kauden, enempää ei ollut ahmittavissa. Kyseessä oli norjalainen murhajännäri. Tällä viikolla katsoin myös tanskalaisen poliisisarjan (jossa jahdattiin sarjamurhaajia), se oli nimeltään Den som dræber "Kylmäveriset tappajat". Lisäksi rupesin seuraamaan Lyckoviken "Onnenlahti", josta en ole katsonut vasta kuin kaksi jaksoa - tuon on kirjoittanut Läckeberg (ruotsalainen dekkaristi, jonka kirjoja olen lukenut jonkunlaisen kasan). 

Vasen jumi

 

Kiki rentoutumassa hieronnan jälkeen

Kikillä oli eilen huoltopäivä. Jos se edellisellä kerralla oli harvinaisen hyvässä kunnossa, niin tällä kertaa hoidettavaa riitti kun koiran koko vasen puoli kropasta oli kropassa. Sylttytehdas sijaitsee siinä vasemmassa kyynärssä ... 

Seuraavan fyssarikerran varasin kuukauden päähän eli 25.11 ajelen taas Kikin kanssa Oulunsaloon. Seuraavalle kerralle varasin itsellekin ajan :-)

Koipi harrasteiden tiellä

 Kävin tosiaan tänään siellä lääkärissä. Siitä juttua lisää myöhemmin. Mutta ajatus lähti laukalle, ja siitä kumpusi tällainen raapustus ... 😃

Päätin tosiaan tuossa pari viikkoa sitten jättää hölkkäilyt toviksi väliin, koska jalka kipeytyy aikalailla juoksemisesta. Mutta mihin muualle koipi aiheuttaa harmeja? Jos vaikkapa ajattelen jalkaa sitä kautta, että mitä lajeja harrastelen koirien / koiran kanssa niin mikä vaikutus epäjalalla on eri lajeja ajatellen. Lajit aakkosissa. 

Agility. 

En tokikaan harrasta sitä enää. Kisoissa jalka kipeytyi, nilkka/jalkaterä oli muussina kisojen jälkeen. Kisapäivät olivat tosi rankkoja mun jalalle kokonaisuudessa verkkalenkit ja kisaradat kun otti huomioon. Äkkinäiset käännökset on tosi rankkoja jalalle. Korotuskengissä astuin helposti ns linttaan, ja jalka kipeytyi. Epätasaisilla alustoilla (mitä oli paljonkin harrastusurani alkuvaiheessa) juoksentelu kipeytti jalan. Sitten ihan ohjausjutuissa niin jotkut ohjaukset sellaisia etten vaan kyennyt niitä tekemään, tai jos kykeninkin niin tein ne ihan liian hitaasti (kun piti liikaa miettiä jalkojen liikeratoja) siihen nähden että niistä ikinä olisi ollut käytännön hyötyä. Uran loppuvaiheessa aksasin kengillä missä ei ollut korotusta, nilkka ei muljunut ja jalkapöytä ei sitä myöten muussiutunut, mutta toisaalta selkä kipeytyi kun ei ollut korotusta ... 

Haku

Metsämaastossa liikkuminen on minulle joskus hankalaa. Maastosta riippuen, että kuinka hankalaa. Metsä on myös yleensä epätasainen; mikä helposti aiheuttaa paljon kipuja. Laji oli pakko jättää pois ohjelmistosta vaikka kaikki koirani ovat tykänneet siitä kuin hullut puurosta. 

Jälki

Jos metsässä niin samat ongelmat kuin haussa. Tai onkait ne pellotkin epätasaisia. 

Koiratanssi

Tanssahteluun jalka vaikuttaa siten, että esim htm:ssä en voi tehdä laukkahyppelyitä (tai sivuaskeleita) oikealle. Vasemmallekin ne varmaan ovat hieman töksähtävät. Myös peruuttaminen on hankalaa, epävarmaa. Eli en suosi sitä. Samoin kuin liikkeet missä tarvitaan hyvää tasapainoa. En esim voisi tehdä sellaista missä koira hyppää toisen jalan yli. Tai jos olen lattiatasolla tekemässä jotain niin pitää tarkkaan miettiä siitä ylösnousu ilman että se näyttää sikakömpelöltä. 

Ja jos liikun epätasaisella. Tai liian pehmeällä hallin matolla niin nilkka voi muljua ja kipeytyä. 

Näyttelyt

Se perinteinen, että jos kokopäivän reissu niin jos seison (kävelen, liikun) paljon niin jalka kipeytyy. Jos mahdollista niin en esitä itse meidän koiria/koiraa, johon osittain on syynä jalka. Jos on enemmän sakkia kehässä niin koen ehkä jääväni muiden jalkoihin kun en ole yhtä nopea (reakoimaan tai liikkumaan ylimpäänsä) kuin muut. Joskus myös tiedostan liikaa sitä, että tiedän oman liikkumisen näyttävän epänormaalilta. Vaikka tiedänkin, että koiraahan siellä arvostellaan eikä ihmistä. Kehässä oltava hetki on kuitenkin niin lyhyt, että harvemmin se kipeyttää jalkaa sen enempää kuin normaali elämä. Näyttelyissä koirat esintyvät yleensä paremmin jonkun muun kun mun käsissä, mutten kuitenkaan ehkä laittaisi sitä epäjalan piikkiin. Kait. 

Nosework

So far jalkaystävällisin laji? Toki jos monta tuntia treenii (talkoilee ja kisailee jne) ja on jalkojen päällä niin kyllä se pelkkä seisominenkin kipeyttää jalan. 

Paimennus

Jälleen epätasaista maastoa. Ei olla niin paljoa treenattu, että muita epäkohtia osaisin sanoa. 

Rallytoko

Peruutus on tosiaan hankalaa. Vaikuttaa tässäkin lajissa. Vielä enemmän silti hankaluutta taisi tehdä omat ns apuaskeleet, horjahtelut yms joista kaikista sakotetaan. Jos osaisin sanoa jonkun tietyn / tietyt asiat mitkä jalasta johtuen aina hankalia niin voisin ehkä anoa jotain poikkeuslupaa, mutta koska asia ei ole niin mustavalkoinen niin että osaisin selittää sitä itsellekään saati jollekin muulle niin enpä ole jaksanut vaivautua. 

Toko

Eniten on ehkä jäänyt mieleen käännösten (ja sivuaskeleiden) yms opetukset missä jalkaterät piti käännellä milloin mihinkin suuntaan ja ne olivat joskus itselle hankalia. En voi tehdä tasapuolisesti samoja juttuja / samallalailla vasemmalla ja oikealla jalalla. 

Lajeja

 Ilmoitin Kikin kevättalvellekin nosettamaan Kismalle. Siitä tuli siis ennakkokysely, että jatketaanko valmennusryhmässä. Noseilu on ainakin nyt syksyllä vaikuttanut -taas vaihteeksi- oivalliselta harrastukselta Kikille, joten mikä ettei sitten jatketaan sen parissa. 

Käytiin muutaman yön minilomalla Rukalla. Tänään kotiuduttiin sieltä. Siellä oli kivan talviset kelit, hienon näköiset maisemat ja muutama aste pakkasta. Kiki tykkäsi kovasti kun oli lunta (!). 

Kun oli kotiuduttu niin luin facesta, että jotkut kaverit olivat käyneet eilen Kuusamossa rallytokokisoissa. Enpä edes tiennyt, että siellä sellaiset kisat olivat. Ei niin kuin yhtään tuntunut siltä, että olisi pitänyt yhdistää lomareissu kisoissa käymiseen. Sama homma kun parin viikon päästä on Okk:lla rallytokokisat, en edes yrittänyt saada sieltä kisapaikkaa. Jotenkin ei tuo rally tällä hetkellä nappaa. Ehkä se joskus taas nappaa, että en sano, että ei joskus rallateltas taas. Mutta ei nyt. 

Sen sijaan mua ehkä vähän kiinnostas toko taas. Kun vaan keksisin jonkun tehokkaan jujun millä saisin Kikille sen kapulan pidon opetettua. Kun tietäisi, että just tämä tapa toimisi niin siitä varmaan saisi sitkeyttä reenatakin sitä pitoa ;-) 

Valokuvausvuosi 2020

 Tänä vuonna olen ottanut tajuttoman kasan kuvia. Tässäpä esittelen ison osan kuvatuista koirista. 

Kiitos kaikille malleille! ❤

Helmikuu

Kultaisetnoutajat Peppi ja Riia kuvasin Jäälissä. 

Näinikään Jäälissä kuvasin tätä kolmikkoa eli schipperkke Pessi ja mudit Ilo sekä Aura.  

Suomenlapinkoira Haltia ja labradorinnoutaja Danaa kuvasin myös Jäälissä. 

Walesinspringerspanieli Taikaa kuvasin Pikisaaressa. 

Labradorinnoutajat Pluto ja Tikru Oulunsalossa. 

Australiankelpie Täky Oulunsalossa. 

Bordercollie Skumppa Oulunsalossa.

Maaliskuu

Kultainennoutaja Tosca sekä bordercolliet Kisma ja Narra Tyrnävällä.

Australiankelpiet Tarmo ja Irma Haukkukeitaalla.

Belgianpaimenkoira Ruu Haukiputaalla. 

Belgianpaimenkoira Nasu niinikään Haukiputaalla. Tuolla reissulla onnistuin nappaamaan harvinaisen onnistuneita juoksukuvia :-)

Suomenlapinkoira Nalleakin kuvasin Haukiputaalla. 

Saksanpaimenkoirat Ossi ja Hessu Jäälissä. 

Suomenlapinkoira Ruka Haukiputaalla.

Lapinporokoira Säkä Haukiputaalla.

Bordercollie Teno Haukiputaalla. 

Suomenlapinkoira Hilla Maikkulassa. 

Partacollie Seni Kuivasjärvellä.

Bordercollie Riki Haukkukeitaalla. 

Belgianpaimenkoirat Chi ja Luna Haukkukeitaalla.

Australianpaimenkoirat Taika ja Mindy Haukkukeitaalla.

Lagotto romagnolo Aamu Jäälissä.

Lapinporokoirat Keksi ja Riemu Jäälissä. 

Bordercolliet Tuuri ja Dex Jäälissä.

Bordercolliet Filo ja Rolf Auranmajan metsikössä. 

Bordercollie Pokki Jäälissä.

Bullmastiffi Karma Jäälissä (näillä treffeillä kamera hajosi joten tuli otettua vähemmän kuvia kuin oli tarkoitus). 

Tiibetinspanielit Iita ja Floora Jäälissä. 

Rhodesiankoira Eppu Kiimingissä. 

X-rotuinen Nape Kiimingissä. 

X-rotuinen Inna Kiimingissä.

Coton de tulearit Inna ja Isla Jääälissä. 

Cockerspanieli Vili Kiimingissä. 

Walesinspringerspanieli Lulu Kiimingissä. 

Huhtikuu

Belgianpaimenkoirat Näpsä ja Vinski Vihiluodossa Oulunsalossa Kempeleessä. 

Shetlanninlammaskoirat Wilma ja Hilla Kuivasjärvellä. 

Valkoinenpaimenkoira Kajo Haukiputaan Kiviniemessä.

Havukorven lapinporokoiran pennut Haukiputaalla. 

X-rotuinen Freddie Haukkukeitaalla.

X-rotuinen Laku Toppilassa.

Saksanpaimenkoira Hula Pitkämöljällä. 

Bullmastiffi Turo ja belgianpaimenkoira Pate Salonpäässä, Oulunsalossa. 

Australianpaimenkoira Rane Kuusisaaressa. 

Toukokuu

Belgianpaimenkoira Vinski Juurussuolla Oulussa Kempeleessä. 

Sileäkarvainen collie Eeda Haukkukeitaalla. 

Belgianpaimenkoirat Kinkku ja Lupu Haukkukeitaalla. 

Bichon frice Hachi Haapalehdossa. 

X-rotuinen Pablo Linnanmaan koirapuistossa. 

X-rotuiset Hemmo ja Elmo Rajakylän koirapuistossa. 

Australianpaimenkoira Varjo Teknologiakylän metsässä. 

Villakoira Bea ja amerikancockerspanieli Mimmu Kuusisaaressa. 

Tanskandoggi Tami Jäälissä. 

X-rotuinen Fearan jossain Muhoksen ja Tyrnävän rajamailla. 

Bordercolliet Ilpo, Höyry ja Urku Pitkämöljällä. 

Shetlanninlammaskoirat Panu ja Perro Nallikarissa. 

Shetlanninlammaskoirat Nestori ja Vihtori Auranmajan metsikössä. 

Espanjanvesikoira Selma Alakylässä Kiimingissä. 

Venäjänvinttikoirat Ocra & Piku Limingassa. 

Belgianpaimenkoirat Zena ja Grim Pateniemessä. 

Kesäkuu

Lulu ja Vili (kuvattu myös maaliskuussa) Alakylässä, Kiimingissä. 

Venäjänmustaterrierit Lara ja Ria Porissa. 

Australianpaimenkoiran pennut Kiimingissä (sekä aikuisia koiria + muita eläimiä Willahillassa). 

Pohjanpystykorva Vulpi Alakylässä, Kiimingissä. 

Valkoinen ruotsinhirvikoira Haruto Alakylässä Kiimingissä. 

Aura ja Ilo Haukiputaalla. 

Heinäkuu

Shetlanninlammaskoira Mysti ja belgianpaimenkoira Candy sekä Eve ja Annika Oulussa. 

Irma ja Anna Kuusisaaressa. 

Ilo ja Inna Oulun keskustassa. 

Sari, Halti, Dana ja Niko Turkansaaressa. 

Kinkku ja Virve sekä Eeda ja Aira Koitelissa. 

Inna, Isla ja Jenni Hollihaassa. 

Elokuu

Lancashirenkarjakoirat Alli, Hilma, Miina, Shona ja Tara Raahessa. 

Inna ja Pessi Haukkukeitaalla. 

Marianne, Ruu, Nasu ja Nalle Haukiputaalla. 

Mitra, Siiri, Helka, Piia ja Pokki Alakylässä, Kiimingissä. 

Turo, Sanna ja Pate rautatieasemalla Oulussa. 

Chi ja Nina Pitkämöljällä. 

Berninpaimenkoira Ellu Pikisaaren sillalla. 

Syyskuu

Venäjänmustaterrieri Ria Utsjoella. 

Valkoinenhirvikoira Haruto jossain metsässä. 

Suomenlapinkoira Taavi Jäälissä. 

Belgianpaimenkoirat Peippo ja Pääsky Koitelissa. 

Belgianpaimenkoirat Näpsä ja Vinski Oulujoen rannalla. 

Mirja, Magni ja Veila Värtössä. 

Mittelspitz Leimu Pitkämöljällä.

Espanjanvesikoira Kaaos ja tanskandoggi Hilla Kiekonmajalla. 

Masa, Vertti, Freddie ja Iida Koitelissa. 

Lokakuu

Tanskandoggi Tami Raksilassa. 

Bordercollie Scorp Avarianin hallilla. 

Saksanpaimenkoirat Roti ja Hula Jäälissä. 

Jenni, Inna, Dana ja Sari Vihiluodossa Oulunsalossa Kempeleessä.