lauantai 23. maaliskuuta 2019

Tuulinen Nallikari

Alkuillasta lenkitin koirat Nallikarissa, Nemin kanssa kävelin vajaan  tunnin ja Kikin kanssa hieman vähemmän aikaa. Keväinen keli oli varsin vaihteleva, kulkureittien osalta siis: sulaa asfalttia, lällyä hiekkatietä, jäisiä teitä, loskaisia teitä, suuria lätäkköjä reittien varrella sekä ihan talvisia/lumisia reittejä. Nemin lenkin aikana otin kännyräpsyjä, Kikin kanssa en käynyt ihan rantsussa ollenkaan - koska siellä rannalla oli sellaisia lauta-liitäjiä joiden liikkeestä lähti Ääntä mikä jo kauempana selvästi hieman arvelutti Kikiä. Nemi taas kun havaitsi ne liitelijät (meni pitkin jäätä/rantaa eestaas, kun oli tosi kova tuuli) niin sen mielestä ne ei kait olisi saaneet olla siellä tai ne muuten kiihdyttivät mummoa kovasti ...
Ainiin, Kikistä vielä mainittakoon, että sen kanssa saatiin tehtyä paljon hyviä ohitusharjoituksia; koiruus on jo melko hyvin oppinut tarjoamaan kontaktia myös silloin kun koira tulee vastaan (eikä pelkistä ihmisistä ja muista kulkijoista kuin aiemmin). Kontaktintarjoaminen tosin ei jostain syystä toimi kun lähdetään kotoa, omalla reviirillä pitää ilmeisesti vahtia (tai jotain).














Ei kommentteja: