Turistina

Nonni. Tänään sain sitten aikaiseksi niin paljon, että menin Kikin kanssa Haukkikselle katsomaan aksakisoja. Aamuvarhain en sinne saapunut vaan siinä vaiheessa kun kolmosilla oli toisen radan radanrakennus menossa. Kiki oli ihan intona, vähän kaikesta. En tainnut kovinkaan monen koiran ratasuoritusta katsoa vaan keskityin Kikiin. Välillä oltiin paikoillamme, välillä käytiin kävelyllä. Paikoillaanolopaikat vaihteli ympäri Haukkis-nurtsia. Muutaman kerran Kiki innostui juoksemaan täysii ympyrää kun mä seisoin keskellä ... :D Esim sillon kun se olis halunnut leikkiä Vinssin (kromfohrländerin pentu) kanssa.

Kun oltiin tarpeeksi pitkään oltu (häiriköimässä) kisakatsomossa niin Kiki alkoi sietämään häiriötä, siis kaikenlaista liikettä, ihmisiä ja koiria ympärillään ja pisti pötköttämäänkin. Kun mua rupesi kyllästyttämään kisaturistina olo, niin lähettiin pois (eli siis siinä vaiheessa kun viimeinen kisa olisi alkanut, minien rataantutustuminen oli just mennyt kun lähettiin - kaikkien kokoluokkien vika rata jäi siis näkemättä).

Huomasi kyllä etten ole kisannut enää vuosiin, enkä kisojakaan käynyt katsomassa kutakuinkin vuoteen. Ei jotenkin jaksanut seurata koirakkojen menoa - ei mitään sellaista, että olisi miettinyt ohjauskuvioita, tai miten itse menisi tai millanen rata olisi mennä tai jännittäisi toisien puolesta radan kimuranteissa paikoissa tms. Kikin koiratapahtumatreeninä tuo silti oli mitä oivallisin tilanne / paikka.