Kulmurit

Perinteiset pihaleikit Nemin kanssa kaksistaan (Merrin agireeneistä kotiuduttuani).

Ensin pujoa, hihnassa, palkka lopussa. Käytännössä siis niin, että vein koiran kanssa palkan (lihapullanpalasen) namialustalle. Kävelytin koiraa pujon alkua kohti (koira ihan intopiukeena) ja annoin pujo-käskyn, jolloin koira humahti esteelle ja meni vauhdilla palkalle. Näitä tein ehkä viis molemmin puolin. Se kulma on jo tosi paha. Kun tullaan aika lähellä estettä kohti alkua ja koira tahtoo-tahtoo-tahtoo-esteelle.
En tiedä miten kävisi jos koira olisi irti. Mutta ei murehdita sitä vielä, ei mun irti kannata sen kanssa vielä noin vaikeita kulmia tehdä. Nyt vain on himo esteelle ja ennen kaikkea sinne palkalle, ja sinnehän pääsee esteen suorituksen kautta!

Itsellä vain oli vaikeuksia. Siis pitää suu kiinni Teippiä ois saanut totisesti olla. Enkös mä just ollut päättänyt olla hiljaa kun koira menee keppejä? Ja nyt mä hihkuin kun heikkopäinen (kiljahdus-tajuaminen siitä-ja mutinaa, että mitä hemmettiä mä taas tein), kun Nemi oli niin taitava.

Lisäksi reenimme hypylle irtoamista. Siinäkin koira oli innokas. Ja hyvä.

Plus hitusen tokoa.
Liikkeestä maahanmeno, ilman loppuasentoa. Mainio!
Luoksetulo, hyvä.
Liikkeestä seisominen, tosi hyvä! (ei myöskään perusasentoa)
Jäävät tein avo-tyyliin. Koira kesti tosi hyvin.

Pikku toko hetken jälkeen hulvatonta leikkimistä. Eli palkka vikasta liikkeestä leikkien. Kun koiruus vaan oli niin mainio! Ja olisi ollut innokas vielä jatkamaan yhteisleikkejä (ihan sikapätevänä napitti mua, että Kerro mitä sitten tehdään, olen valmis partiolainen hommiin!)