Tokoa lipaston pihalla

Kun mä kuitenkin hengailen Lipaston sisällä tai likellä muutenkin niin paljon niin sama se on sitten välillä reeniäkin täällä. Aurinkoinen alkukesän ilta olikin mitä mainioin sää reenaukselle, ei vielä liian kuumaa ollenskaan. Olikin aika paljon erilaisia koiraporukoita valloittanut lipaston nurmikentät eilenillalla. Mutta sen verran suuresta alueesta kun kuitenkin on kyse, niin löytyi meillekin rauhallinen alue työskentelyyn. Mukana menossa oli siis mun koirat sekä pari muuta ruotsalaista eli länsijööttiä sekä bonuskoirina mitteli ja japaninpystykorva. Vitosryhmäläisiä kaikki kuitennii

Ensin reenin Nemin kanssa. Joka oli niin kultainen, että Siis kontaktihaluinen + innokas. Palkkailinkin sitä paljon kontaktista, perusasennosta yms kiinnostuksesta työskentelemään kanssani. Varsinaisina tokojuttuina tehtiin luoksetulo (vauhdikas), paikallaolo (pysyi hyvin, ei ongelmia), lyhyitä seuruu pätkiä (sain uuden vinkin palkkaukseen, ns saalispalkkausta namin avulla, mikä toimi Nemin kanssa ihan kivasti), liikkeestä maahanmeno (tosi hyvä) ja liikkeestä seisominen (loistava!).
Toki mä pelkäsin noita arvuutteluliikkeitä. Että mitä koira tekee. Mutta koirahan teki, kun käskin. Ei minkäänlaista epäröintiä... Mistä mä löydän sille jonkun kokeen, kun se on nyt noin hyvässä vireessä?
Vaikka tietäähän sen, että kun se häiriintyy jostakin, niin sitten se häiriintyy.. eikä ihan heti palaudu takaisin innokkaaksi tekijäksi. Tai näin ainakin ennen, olisiko nyt toisin. Vaikka voihan se olla, että jostain löydän sen tokokokeen missä ei ole niitä yllättäviä häiriötekijöitä (jotkut koirat alkavat kähinöimään keskeen kesken meidän suorituksen tms).

Sitten vaihdoin koiraa. Merri oli _ihan sikainnokkaalla tuulella_ kävi niin kierroksilla. Että pistin sen yhdessä vaiheessa istumaan vaan paikalleen ja kylvin makkaranmurusia pitkin nurmialuetta. Ja sitten vapautin sen etsimään niitä. Olipahan hiljaa hetken ja käytti nenäänsä namujen etsintään.

Tokojuttuina reenin Merrin kanssa luoksetuloa. Pallo ei nyt toiminut siinä pysäyttäjänä, mutta nami toimi. Siitä se pysähty hyvin. Kaukoja, jotka meni välillä ihan hyvin, mutta välillä koira teki intona sata asiaa siinä missä piti tehdä vain yksi... kaukot muuttuivatkin yleiseksi temppusarjojen tekemiseksi
Paikallaoloa (en mennyt piiloon kun koira oli niin levoton ja toisaalta piilona olisi ollut metsä ötököineen), jossa koira oli hitusen levoton, mutta pysyi kuitenkin. Vierelle palatessa nousi ylös turhan aikaiseksi. Eli otin sen uusiksi ja palkkasin maihin ja vapautin sieltä.
Noutoa. Vain kerran tai pari otin luovutuksen ja muuten pistin leikiksi. Eli kun koira meni hakemaan kapulaa, ts oli tulossa mun luo kapulan kanssa niin pistinkin juoksuksi ja heitin palkan johonkin väliin kun koira tuli mua kohti. Tai heitinkin pallon sille palkaksi (jolloin se ihme kyllä juoksi kapula suussaan pallon luo, katsoi sitä ja jätti pallon sinne ja tuli kapulan kanssa takaisin mun luo).

Lisäksi pistin koiran kiertämään puuta. Mikä sinällään on agijuttu "takaa" mutta samalla myös vähän-niin-kuin merkille lähetystä. Tai luoksetulon pysäytystä. Kätevää kaikkinensa siis.

Mahdettiinkohan me tehdä muuta?

Kivaa oli jok tap, ja otetaan varmaan uusiksi joskus tässä?