Normit torstain agiharkat oli siirretty (ihan alkuperäisessä suunnitelmassakin) tällä viikolla torstailta perjantaille. Siispä harkkasimme painostavassa ilmassa, sataakko vai eikö sataa, salamoiden räiskähdellessä ja ukkosen jyristessä Martinniemessä. Onneksi Nemi ei ottanut ukonilmasta minkäänlaista ressiä. Hurlumhei-Nemi ei tosin ollut vieläkään palannut kuvioihin.
Nemille oli suunniteltu rallattelurata, jonka otimme kahdessa erässä. Alussa oli neljä aitaa, ei tietenkään suorassa linjassa. Joten otimme varvas (aka "mihin tissit näyttää") ohjausta 
Mikä sujuikin ensin ihan hyvin, siis sitten kun ne varmaan osoitti alussa oikiaan suuntaan. Pieni askellus kohti hyppyä ja Nemi valitsi oikian reitin.
Sitten mää kumartelin liikaa ja muutenkin olin taas ihan uuno ohjauksen suhteen. Sitten kun olisin ohjannut kohtuu "oikein" niin koira päätti olla hyppäämättä hyppyjä. Yhtä aitaa jankattiin vaikka kuinka, kun koira keksi mennä riman ali
Mikä sujuikin ensin ihan hyvin, siis sitten kun ne varmaan osoitti alussa oikiaan suuntaan. Pieni askellus kohti hyppyä ja Nemi valitsi oikian reitin. Sitten mää kumartelin liikaa ja muutenkin olin taas ihan uuno ohjauksen suhteen. Sitten kun olisin ohjannut kohtuu "oikein" niin koira päätti olla hyppäämättä hyppyjä. Yhtä aitaa jankattiin vaikka kuinka, kun koira keksi mennä riman ali
A hyvä, samoin loppusuora 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti