Lauantai-iltapäivänä kolmosten ratojen koittaessa keli oli jo melkoisen märkä. Kenttä (Pateniemen urheilukentän kiekkokaukalo) oli pikkaisen pehmeä ja vetinen, mutta ihan hyvä siellä silti oli agiliitää. Ts on siellä huonommissakin oloissa liidetty 
A-rata oli tavisrata. Jonne olin suunnitellut useita persjättöjä. Huonoimmalle suunnittelulle jäi 5-hyppy (alkusuora oli eestä-takaa-rengas -kummajainen) ja tottakait hyl-napsahti siitä. Koira hyppäsi siis esteen väärin päin. Hylkyä ei kyllä jääty sen kummemmin ihmettelemään vaan jatkettin matkaa. Niin, että koira ei varmasti tietänyt mitään virhettä tapahtuneenkaan 
Kolmen rinnakkain olevan aidan kohdille olin suunnitellut pari persjättöä, jotka sujuivat tosi hyvin! Ehdin niihin, ts tekemään ne ja koira tuli hyvin mukana (oli kuulemma radan reunallekin näyttänyt hyvälle! ) Keinun jälkeiseen putkeen ei irronnut kunnolla ts ei meinannut mennä kun oletin ja olin itse liikkumassa jo kohti puomia. Mutta meni kyllä putkeenkin kun käskytin uudestaan, enkä tiedä olisiko tuosta mun vilkaisusta vielä kielto tullut.
Kolmen rinnakkain olevan aidan kohdille olin suunnitellut pari persjättöä, jotka sujuivat tosi hyvin! Ehdin niihin, ts tekemään ne ja koira tuli hyvin mukana (oli kuulemma radan reunallekin näyttänyt hyvälle! ) Keinun jälkeiseen putkeen ei irronnut kunnolla ts ei meinannut mennä kun oletin ja olin itse liikkumassa jo kohti puomia. Mutta meni kyllä putkeenkin kun käskytin uudestaan, enkä tiedä olisiko tuosta mun vilkaisusta vielä kielto tullut.
Sutjakka rata, johon olen varsin tyytyväinen!
B-ratana oli hyppis. Joka sujui hyvin 7 esteelle asti. Seiskana oli pituus. Tuota kohtaa olin harjoitellut kiertämällä esteen kummaltakin puolelta. Radalla päädyin tekemään persjätön putkella ja päädyin pituuden oikealle puolelle, mutta ajauduinkin hieman väärään kohtaan ajatellen seuraavia kolmea hyppyä (ne samat ed radalla vierekkäin olleet hypyt, joista kaksi ekaa olisivat olleet kasi aa ja bee). Eli olinkin menossa kohti keskimmäistä hyppyä vasemman puolimmaisen sijasta. Nopea päätös, koska siinä olisi tullut tökkö jos olisin yrittänyt kuljettaa koiran oikialle esteelle joten hyppäytin sen suoraan sille edessä olevalle hypylle ja sitten viereisen hypyn kautta putkeen ja jatkettiin muina miehinä rataa niin kuin se menikin. Hyl tietty tuliaisina tuosta omavaltaisesta suunnitelman muutoksesta.
Mutta. Minä olen ylypiä ittestäni, että en ruvennut väkisten vänkäämään radalta tulosta. Koska aikaa olisi palanut eikä ihanneaikaan ihan varmasti olisi päästy. Ja varmaan virhekin olisi tullut. Ja ennen kaikkea sujuvuus olisi kärsinyt!
Nyt sain siis tehtyä Merrin kanssa kaksi tosi näpsäkkää rataa. Homma ikään kuin rullasi, ja sehän meillä on tavoitteena. Että olisi sujuvia ratoja ja molemmin puolin kivvaa.
Nyt sain siis tehtyä Merrin kanssa kaksi tosi näpsäkkää rataa. Homma ikään kuin rullasi, ja sehän meillä on tavoitteena. Että olisi sujuvia ratoja ja molemmin puolin kivvaa.
Loppuun pari kivanpito kuvaa a la Sari Eskelinen. 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti