Tälläkään kertaa Nemin agilityharjoituksissa ei vältytty jonkinlaisilta konflikteilta tai rauhattomuuksilta. Mutta silti väittäisin, että Nemi oli jo enemmän työskentelevällä tuulella. Harjoittelimme viimisenä oven lähellä olevaa harjoitusta, mutta siinä kohtaa Nemi oli sen verran levoton (reagoi kaikkiin ovesta kulkeviin ja tuijotti epäileväisesti uusia "naamoja" eli seuraavan harkkaryhmän populaa), joten teimme harjoituksen helpotellusti kuin mitä muut olivat tehneet.
Kyseessä oli siis hyppyjä ja putki. Olisi pitänyt tehdä välistä vetoja ja valsseja hypyille, mutta jätimme ne siis suosiolla väliin. Kun Niina meni namin kanssa esteen taakse niin Nemi irtosi tosi hyvin, eikä vilkuillutkaan mun suuntaan. Teimme siis sellaisia hyppy-putki-hyppy -palkka, tai hyppy-putki-hyppy-hyppy -palkka -harjoituksia.
Pidemmässä rataharjoituksessa Sanna koitti saada mun puukäsiä toimimaan oikein, eli neuvoi miten Nemiä kannattaisi ohjata.. ;) Pari kertaa kakru karkasi puomille kun minä ohjasin koiran epävarmasti edellisille hypyille enkä ottanut sieltä heti sitä haltuun. Kovatkaan tässä huudot eivät auttaneet kun Nemi oli jo bongannut sen puomin. Nätisti kakru silti jäi odottamaan puomin alasmenolle, vaikka niin innolla sinne kirmaisikin ensin ja itsekseen.
Putkelta hypylle vientiä tahkottiin tovi. Tässä olikin sellainen "jännä" seikka, että jos Nemi oli/on hallussa putkeen mennessä niin se ei välttämättä ole sitä enää putkesta pois tultaessa. Eli hereillä oloa ja jämäkkyyttä siihenkin... Jos taas olin liian lähellä putken suuta ottamassa koiraa vastaan niin en millään kerennyt hyppäyttämään sitä sinne hypylle (sen verta matkaa) vaan jäin auttamattomasti jälkeen. Hypyn jälkeen Nemsku sujahti ihan kivasti putkeen ja lopuksi ollut pujottelukin sujui ihan näppärästi :)
Kakru innostui jopa pikkaisen pallosta muttei juurikaan lapasesta treenien aikana.
Lisäksi treenailtiin yksittäisinä a:ta, rengasta ja keinua (viimeisimmällä Niina oli avustamassa jottei keinu vaan rämähtäisi).
Niin ja se "välikohtaus" oli siis kun yksi koira tuli Nemiä kohti ts Nemin luo. Onneksi eivät alkaneet tappelemaan. Taisin keretä kirota jo tuossa vaiheessa.. aivan kuin Nemi ei muutenkin olisi ihan vauhkona hallissa treenimiseen...
Samaten alussa ihmettelin kun Nemi odotti niin nätisti radan rakentumista ja mun rataantutustumista. Olin laittanut sen yhteen penkkiin kiinni. Nemi istui ja sitten makoili hiljaa paikoillaan. Penkin toisessa päässä haukkui joku koira. Tämä vieras koira ja Nemi eivät koskettaneet toisiaan, vaikka varmasti olisivat halutessaan voineet. Vasta kun hain koiran niin huomasin, että ei se mitään rennosti siinä ollut vaan "paska jäykkänä".
Mutta joo, itse agin suhteen pieniä onnistumisia ja ilon aiheita. Parempaan päin ollaan menossa :)
Kyseessä oli siis hyppyjä ja putki. Olisi pitänyt tehdä välistä vetoja ja valsseja hypyille, mutta jätimme ne siis suosiolla väliin. Kun Niina meni namin kanssa esteen taakse niin Nemi irtosi tosi hyvin, eikä vilkuillutkaan mun suuntaan. Teimme siis sellaisia hyppy-putki-hyppy -palkka, tai hyppy-putki-hyppy-hyppy -palkka -harjoituksia.
Pidemmässä rataharjoituksessa Sanna koitti saada mun puukäsiä toimimaan oikein, eli neuvoi miten Nemiä kannattaisi ohjata.. ;) Pari kertaa kakru karkasi puomille kun minä ohjasin koiran epävarmasti edellisille hypyille enkä ottanut sieltä heti sitä haltuun. Kovatkaan tässä huudot eivät auttaneet kun Nemi oli jo bongannut sen puomin. Nätisti kakru silti jäi odottamaan puomin alasmenolle, vaikka niin innolla sinne kirmaisikin ensin ja itsekseen.
Putkelta hypylle vientiä tahkottiin tovi. Tässä olikin sellainen "jännä" seikka, että jos Nemi oli/on hallussa putkeen mennessä niin se ei välttämättä ole sitä enää putkesta pois tultaessa. Eli hereillä oloa ja jämäkkyyttä siihenkin... Jos taas olin liian lähellä putken suuta ottamassa koiraa vastaan niin en millään kerennyt hyppäyttämään sitä sinne hypylle (sen verta matkaa) vaan jäin auttamattomasti jälkeen. Hypyn jälkeen Nemsku sujahti ihan kivasti putkeen ja lopuksi ollut pujottelukin sujui ihan näppärästi :)
Kakru innostui jopa pikkaisen pallosta muttei juurikaan lapasesta treenien aikana.
Lisäksi treenailtiin yksittäisinä a:ta, rengasta ja keinua (viimeisimmällä Niina oli avustamassa jottei keinu vaan rämähtäisi).
Niin ja se "välikohtaus" oli siis kun yksi koira tuli Nemiä kohti ts Nemin luo. Onneksi eivät alkaneet tappelemaan. Taisin keretä kirota jo tuossa vaiheessa.. aivan kuin Nemi ei muutenkin olisi ihan vauhkona hallissa treenimiseen...
Samaten alussa ihmettelin kun Nemi odotti niin nätisti radan rakentumista ja mun rataantutustumista. Olin laittanut sen yhteen penkkiin kiinni. Nemi istui ja sitten makoili hiljaa paikoillaan. Penkin toisessa päässä haukkui joku koira. Tämä vieras koira ja Nemi eivät koskettaneet toisiaan, vaikka varmasti olisivat halutessaan voineet. Vasta kun hain koiran niin huomasin, että ei se mitään rennosti siinä ollut vaan "paska jäykkänä".
Mutta joo, itse agin suhteen pieniä onnistumisia ja ilon aiheita. Parempaan päin ollaan menossa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti