Esitin Merrin ensimmäistä kertaa näyttelyssä Tornion ryhmänäyttelyssä talvella 2003. Tuo oli (luonnollisesti) ensimmäinen kertani ylipäätään näyttelykehässä. Hermostutti ihan sikana enkä oikein muutoinkaan ollut tuolloin niin tietoinen siitä mitä siellä kehässä pitääkään tehdä (eipä ne näyttelysäännöt vieläkään ole mulle silkkaa pässinlihaa, mutta hieman paremmin ne on hanskassa kuitenkin nyt kuin tuolloin). Lappalaiskoirat arvosteli tuolloin Marja Talvitie ja kehä oli sisällä. Esiintyminen on jäänyt elävästi mieleen; sillä niin penkin alle se meni. Arvostelusta on jäänyt parhaiten mieleen sana läski, ja Marjan kommentti "älä nyt enempää syötä sitä" (tms) kun yritin saada koiran seisomaan edes hetken aikaa syöttäen sille samalla maksapaloja (joita olin edellisenä iltana keittänyt, pilkkonut ja paistanut).
Neljä vuotta sitten Merri sai Marjalta tällaisen arvostelun: Hieman kevyesti esiintyvä. Tyyppi hyvä, mutta lihavassa kunnossa. Oikean pään malli, mutta liian alas kiinnittyneet korvat. Hyvät pyöreät silmät. Hyvä karva ja häntä. Oikeat etu- ja takakulmaukset. Liikkuu edestä kerien ja takaa liian ahtaasti. Tarvitsee lisää kehätottumusta ja laihdutuskuurin. NUO 2
Periaatteessahan Merriä on ihan "turha" nykyään käyttää ryhmänäyttelyissä, ilman painavaa syytä. Tai jotain muuta syytä minkä keksin, heh. Nytpä siis bongasin jossain vaiheessa syksyä, että Talvitie olisi tulossa Tornion ryhmikseen ja koska hänellä tunnetusti on "hieman" :) näkemystä ja käsitystä lappalaisroduista niin halusin Merrille toisen kokemuksen ja mielipiteen samalta tuomarilta. Varsinkin, kun sekä minulla että koiralla on jo hieman kehäkokemusta ja Merrikin on laihtunut tämän kuluneen kolmen vuoden aikana kolmisen kiloa (huolimatta siitä että nykyään se on steriloitu, mitä se 3v sitten ei vielä ollut, ja ruoka on nykyään todella tärkeää).
Tällä kertaa lappalaiskoirat arvosteltiin ulkona. Pakkasta ei onneksi ollut kuin noin 5 astetta, mutta kun monta tuntia vietti kehän laitamilla (olin paikalla jo kun suomenpystykorvia arvosteltiin, sitten oli vielä pohjanpystykorvat ja suomenlapinkoirat ennen meitä) niin kyllähän siinä kerkesi jähmettyä ja kylmettyä. (ja miettiä miksi olen täällä enkä agilityharjoituksissa) Onneksi seura oli mukavaa, joten aika kului suht rattoisasti. Välillä käytin Merriä lenkillä, kierrettin ravirata ja Merri nassutti kakkakikkareita pari desiä...
Lopulta päästiin kehään asti. Tällä kertaa Merri esitti seuraamis-liikuntaa, nysvöili hieman tutkintaprosessissa eikä olisi halunnut seistä. Seisotutin sitä ensin kyykyssä pitäen häntää ylhäällä ja lopun aikaa vapaasti, jolloin se seisoi hetken ja sitten tupsahti istumaan (toistettiin tuota n kertaa, eli kehoitin seisomaan.. seisoi, istahti jne).
Arvostelu (Tornio 17.02.07, tuom Marja Talvietie): Eritt. hyvä tyyppinen. Ujosti esiintyvä. Hyväpäinen narttu. Riittävät etu- ja takakulm. Hyvä häntä, oikea karvanlaatu. Tyypilliset liikkeet. Ei täydessä turkissa. VAL ERI1 PN1 ROP
Neljä vuotta sitten Merri sai Marjalta tällaisen arvostelun: Hieman kevyesti esiintyvä. Tyyppi hyvä, mutta lihavassa kunnossa. Oikean pään malli, mutta liian alas kiinnittyneet korvat. Hyvät pyöreät silmät. Hyvä karva ja häntä. Oikeat etu- ja takakulmaukset. Liikkuu edestä kerien ja takaa liian ahtaasti. Tarvitsee lisää kehätottumusta ja laihdutuskuurin. NUO 2
Periaatteessahan Merriä on ihan "turha" nykyään käyttää ryhmänäyttelyissä, ilman painavaa syytä. Tai jotain muuta syytä minkä keksin, heh. Nytpä siis bongasin jossain vaiheessa syksyä, että Talvitie olisi tulossa Tornion ryhmikseen ja koska hänellä tunnetusti on "hieman" :) näkemystä ja käsitystä lappalaisroduista niin halusin Merrille toisen kokemuksen ja mielipiteen samalta tuomarilta. Varsinkin, kun sekä minulla että koiralla on jo hieman kehäkokemusta ja Merrikin on laihtunut tämän kuluneen kolmen vuoden aikana kolmisen kiloa (huolimatta siitä että nykyään se on steriloitu, mitä se 3v sitten ei vielä ollut, ja ruoka on nykyään todella tärkeää).
Tällä kertaa lappalaiskoirat arvosteltiin ulkona. Pakkasta ei onneksi ollut kuin noin 5 astetta, mutta kun monta tuntia vietti kehän laitamilla (olin paikalla jo kun suomenpystykorvia arvosteltiin, sitten oli vielä pohjanpystykorvat ja suomenlapinkoirat ennen meitä) niin kyllähän siinä kerkesi jähmettyä ja kylmettyä. (ja miettiä miksi olen täällä enkä agilityharjoituksissa) Onneksi seura oli mukavaa, joten aika kului suht rattoisasti. Välillä käytin Merriä lenkillä, kierrettin ravirata ja Merri nassutti kakkakikkareita pari desiä...
Lopulta päästiin kehään asti. Tällä kertaa Merri esitti seuraamis-liikuntaa, nysvöili hieman tutkintaprosessissa eikä olisi halunnut seistä. Seisotutin sitä ensin kyykyssä pitäen häntää ylhäällä ja lopun aikaa vapaasti, jolloin se seisoi hetken ja sitten tupsahti istumaan (toistettiin tuota n kertaa, eli kehoitin seisomaan.. seisoi, istahti jne).
Arvostelu (Tornio 17.02.07, tuom Marja Talvietie): Eritt. hyvä tyyppinen. Ujosti esiintyvä. Hyväpäinen narttu. Riittävät etu- ja takakulm. Hyvä häntä, oikea karvanlaatu. Tyypilliset liikkeet. Ei täydessä turkissa. VAL ERI1 PN1 ROP
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti