keskiviikko 6. elokuuta 2014

Vko 32, toko

Olipa onnistuneet reenit tänään!
Ainakin osittain (liian positiivinen ei passaa olla ;))

Aluksi aloitettiin harkalla missä piti saada koiran takajalka korokkeelle. Epätoivo meinasi tulla, koska Nemin kanssa on tehty niin paljon sitä että se menee etupää edellä korokkeelle ja pistää etujalat maahan (takajalat kyllä siis korokkeella, mutta sen ois pitänyt peruuttaa sinne nyt) ja yritti tarjota sitä aina vaan. Kun en antanut sen toimia niin niin koira rupesi haukkumaan ja lopulta ei tehnyt mitään. 
Siirsin korokkeen seinän viereen josko se siinä olisi ollut helpompaa, mutta ei se onnistunut edelleenkään. Ja multa tuntu loppuvan kädet kun piti olla namia ja naksutinta ja ohjata koiraa ja pitää remmistä kiinni ja ja... 
Sitten se vasta toimi kun Jenni tuli viereen seisomaan - saatiin lopulta monta onnistunutta suoritusta aikaiseksi. Ohjasin koiraa kädellä peruuttamaan aka työnsin sitä taaksepäin. Korokkeen ja seinän välissä piti olla sen verran tilaa, että toinen jalka mahtu sinne eli koiran piti laittaa vain yksi jalka korokkeelle. Jossain vaiheessa koroke poistetaan ja itse mennään lattialle istumaan ja ohjataan/käsketään koira koskemaan takajalalla käteen - ja palkataan toisella kädellä (kuulemma näppärää ja kiva voimistelutemppu ja koira oppii äkkiä ja ja ...). 
(tästä tuli kotiläksy!)

Seuraavaksi reenattiin idaria eli nykystä zetaa. Tosin ei jääviä vaan vain sitä kulkemista siinä törttökaaviossa ja seuruuta siinä. Nemi oli bueno, siis oikeesti. Paitsi ihan lopussa kun pysättiin niin se väisti sitä kartioo eikä istunu mun sivulle. Otettiin lyhyt pätkä seuruuta ja taas sama homma, vasta kolmannella istahti viekkuuni. 
Eli reippaampi kävelytahti (muutin tahtia ku J käski ja seuruu oli vieläkin parempaa) ja harkkaa niin että on jotain rompetta lähellä kun pysätään ja koiran pitää olla välittämättä niistä. 

Tehtiin myös Jennin kattomana nouto. Ihan oikiana liikkeenä. Nemi ei meinannu lähtä kapulalle ts minnekään vaan rupes vaan huutaan, mun piti vähän tyrkätä sitä niin sitten se meni kapulalle ja haki sen ja toi mulle :)
Tästä asiaksi se, että mun ei passaa sanua Nemille mitään "odota, istu" tyyppistä kun heitän kapulan ettei es lukkiudu siihen. Vaan siihen pitää kehittää joku hetsaussana tyyliin "siistii! taas saat noutaa" joka olisi positiivisempi mielleyhtymä koiralle ko liikkeestä ja ylipäänsä se että se saa kohta lähtä siitä hakemaan sitä kapulata. Toinen juttu oli sitten semmonen, että koska Nemi jää kapulan kanssa vähän kauas tai saattaa alkaa kääntämään itseään muka mun sivulle jo kauempaa niin sille voisi kuulemma olla hyvä jos se kiertäisi sivulle mun takaa. 
Rupesin sitä toisenlaista sivulle tulotapaa sille siinä jo opettamaan ja ihan hyvin se alkoi menemään, tosin tietysti kovasti avustettuna (käsky "vierelle").
Ainiinjoo. Noudossa ei passaa ottaa pulttia koiran haukkumisesta ja ei kannata palkata koiraa niin että koira saisi tiputtaa kapulan. 

Itsekseni tein hyppyä. Joka ei sujunut tai piti pilkkoa kovasti osiin. Nemillä on ihan älyn vahvana se alon hyppy eli esteen takana seisominen. 
Sitten teimme myös luoksaria, eka yritys meni ihan pyllylleen. Toinen oli jo toimivampi.
Ja teimme kaukoja (avo-voi), jotka ensin sujuivat yllättävänkin hyvin ja sitten koira rupesi liikkumaan (etiäpäin) ja sitten myös peruuteltiin ja siihen tehtiin kaukoja myös.

Ps. Siksi tunnisteena myös aksa, koska välipalana annoin Nemin pujotella kertaalleen. Nemi niin tykkää siitä (aksailusta), vaikka kierroksiahan se nostaa kesken tokon ruveta ageilemaan... 


Ei kommentteja: