Ajelin eilen töitten jälkeen Nemin kanssa Kiekonmajalle - se olikin kauempana kuin mitä muistelin, mutta löysin lopulta perille vaikka alkoikin epäilyttää, että onko sen tontille rakennettu jo joku asuinalue tms...
Autosta kattelin, että "saas nähdä, kastutaankohan ihan kunnolla" koska taivas näytti paikoitellen kovinkin uhkaavalta.
Perillä Nemi oli ihan tohkeissaan. Jee! Uusia hajua, täällä ei olla oltu aikoihin. Se myös yritti ehdotella polkua jos toistakin mistä oltaisiin voitu kulkea. Alkumatkan Nemi juoksi hyvin, oli innoissaan ja meni nopeemmin, mutta kuitenkin enimmäkseen ravilla, kuin yleensä juoksulenkeillämme. Vaikka eteni niin ei kuitenkaan kiskonut, eli tosi hyvältä vaikutti ja ajattelin, että voitaisiin kiertää kaks kertaa se lenkura. Mutta kun oltiin juostu ehkä kakskolmasosaa lenkistä niin koira muuttui "mallia matkalaukku" olevaksi eli hölkkäili hieman mun takana. Joten päätin, että eiköhän se yks kiekka kuitenkin riitä.
Matka 3,5km. Aika 35 min (sisältää stopin kun mulla meni kivi kenkään ja piti poistaa se sieltä. plus Nemin kakkatauko plus useita pissataukoja - kun koira tekee tarpeitaan niin mä "poljen hönön näköisesti paikallani" ;)).Asteita varmaankin vähän yli kymmenen. Ei satanut vettä. Alustana soratie? Eli tuolla oli oikeinkin hyvä ja tasainen alusta millä tallustaa/juosta. Ainiin ja reitti hyvin opastettu :)
Toisin kuin tänäaamuna kun käytin Nemin aamulenkillä Auranmajalla. Olen monta kertaa ennenkin ulkoiluttanut Nemiä siellä ja yleensä reissujen kesto on aika pitkä, koska jos käännyn jostakin risteyksestä johonkin suuntaan niin luultavasti menen hetken päästä hukkaan. Siellä on kilometrin lenkki mikä on selkeä ja siihen se selkeys sitten päättyykin. Ensin aattelin tänään, että kävelen vartin tätä polkua eteenpäin ja käännyn sitten takaisin, että siten ainakin en eksy. No... aattelin nyt kuitenkin kokeilla. Tulin siihen samaan turkasen risteykseen missä olen pyörinyt monet kerrat ennenkin. Siinä on viitat, että 10km menee yhteen suuntaan ja 5 ja 3 km toiseen suuntaan. Kuitenkin ne vitonen ja kolmonen haarautuvat heti eikä siinä näy, että kumpi on kumpi. Muistelin, että olen monesti valinnut sen erin kuin mihin nyt menin ja koskaan en ole siitä sitten ottanut tolkkua. Joten valitsin (itsestäni katsottuna) oikeanpuolimmaisen tien. Noh. Eiköhän sekin sitten jossain välissä haarautunut. Oli kyllä viitta, että 3km mutta siinäkin olisi voinut valita vaikka minkä reitin. Olettaisin, että valitsin tällä kertaa oikein, koska aikani marsittuani päädyin takaisin sinne missä auto oli. Sitä ennen olin liukastellut sillä polulla. Kävelylenkillä meni aikaa 50 minuuttia.
Nyt ovat siis olleet testissä Virpiniemi, Auranmaja ja Kiekonmaja, joista viimeisin oli ehdottomasti paras kävely/juoksualusta minulle. Auranmaja vaikutti ensin hyvältä, mutta sitten muuttui maa saviseksi joka oli märällä liukas. Väylällä oli myös kivikkoa ja kasvillisuutta eli epätasaisuutta. Virpiniemessä sitten taas on ehkä sellaista perinteistä pururatamaastoa, mutta myös semmosta ihme haketta - ehkä se kuuluukin asiaan, mutta saa minut kävelemään muljumaisesti (= ei hyvä mun jaloille).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti