En ymmärrä, itseäni, että miksi kuljin niin monta vuotta koiran/koirien kanssa lenkeillä ilman nameja. Mitäpä siitä, että Nemi ihan selkeesti välillä kerjää nameja. Kun se kuitenkin tekee sen kerjäämisen tarjoamalla kontaktia / seuraamista? Kun takin taskuun ei tarvitse ottaa/jättää mitään ällölihapullia tms takin rasvaajia vaan taskussa voi ihan hyvin pitää jotain kuivempia koirannamusia - useimmiten mulla on käytössä juustonamit (oisko pedigreen), jotka on soppelin kokeisia ja hieman pehmeitä joten toisinaan jopa annan niitä vain puolikkaina. Namitaskun olemassaolo on rentouttanut lenkkeilyä huomattavasti, koska Nemi haukkuu vähemmän - toki myös syö enemmän ;) Kun erinäisiin haukku(herkkiin)tilanteisiin namitan/temputan sitä. Samoin lenkeillä tai heti lenkin perään kotipihalla on kätevä tehdä jotain temppuja / tokoharjoitteita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti