Kaiken vedessä lääräämisen (niin pesun kuin uinninkin) jäljiltä koira oli taas kampaamisen tarpeessa. "Mää vaan vähän" venyi taas melkoiseksi harjaussessioksi takapihan varjoisalla nurmikolla alkuillasta. Lavoissa, (etenkin oikea lapa) oli jotain ihme takkuja ihan siellä ihon tietämillä joita sain selvitellä jonkun aikaa. Nemi on kyllä helppo harjattava - varsinkin kun vertaa Merriin, joka venkoili heti kun koki että siihen oli tilaisuus tiensä vapauteen. Nemiä ei tartte pidellä eikä sen kanssa tarvi taistella vaan se alistuu kohtaloonsa ja joskus jopa ynisee tyytyväisen oloisena kun harjailen sitä. Toki se lähtee heti kun vapautan sen - ja kipittää kiireesti kohti keittiön herkkuhyllyä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti