(Reissu-)väsymyksestä viis. Tiistai aamupäivästä päästiin Merrin kanssa taas treenimään. Tällä kertaa tehtiin 2 eri rataharjoitusta, joissa kerrattiin edellisviikkojen tekniikoita. Lisäksi itsekseen sai harjoitella kontakteista keinua (meillä edelleen vain kontakti harkkaa) ja yhdellä hypyllä ihmisnuolta.
Ensimmäinen harjoitus koostui sivuohjauksesta ja niisto-persjätöstä. Ne olivat siis ne jutut. Itse harkassa oli 6 estettä. Siis meille, kun rata ois jatkunut vielä aalle ja siitä kolmen esteen verran. Mutta kun mä en vielä vie Merriä kontakteille...
Tuossa sivuohjauksessa piti muistaa suunnata askel ja kroppa 2-esteelle, jotta koira myös suoritti sen. Niisto-pers tuotti hieman ongelmia, joko sijoituin väärin (pitää olla ihan siivekkeen kohalla) tai en muistanut ohjata koiraa ensin koiran puoleisella kädellä takaakiertoon vaan olin jo heti niistämässä (tässä tap oikialla kädellä) eikä koira sitä ohjausta nähnyt eikä tehnyt sitten mitään. Jahka Mikko käytti kapulan vaihto termonologiaa ohjauksen selvittämiseen, niin asia meni jakeluun ja sitä myötä käytäntökin toimi
Tuossa sivuohjauksessa piti muistaa suunnata askel ja kroppa 2-esteelle, jotta koira myös suoritti sen. Niisto-pers tuotti hieman ongelmia, joko sijoituin väärin (pitää olla ihan siivekkeen kohalla) tai en muistanut ohjata koiraa ensin koiran puoleisella kädellä takaakiertoon vaan olin jo heti niistämässä (tässä tap oikialla kädellä) eikä koira sitä ohjausta nähnyt eikä tehnyt sitten mitään. Jahka Mikko käytti kapulan vaihto termonologiaa ohjauksen selvittämiseen, niin asia meni jakeluun ja sitä myötä käytäntökin toimi
Toinen rata (11 estettä) alkoi sillä, että koiran piti irrota putkeen (aita-putki), ja sitten oltiinkin jo tekemässä twistiä! Tämäkin meni säätelyksi, koska allekirjoittanut ei tajunnut tehdä persjättöä putkella vaan yritti peruutella hypyn luo ... Tyhmempikin tajuaa ettei siitä mitään tule. Eli eniten oli säätöä siinä, että olin ajoissa hypyn luona ja vielä ns oikeassa paikassa (ei takaakierrettävän siivekkeen nurkilla), jotta ehdin alta pois koiran tullessa esteeltä eli twistaamaan. Ilmeisesti se itse twisti sujui, koska siitä ei tullut sen kummemmin noottia.
Sitten olikin valssi myöhässä seuraavalle hypylle. Pah, kun aattelin, että Merriä ei tarttis kääntää niin ajoissa. Noh tarttihan sen. Eh. Sitten hyppelö ja putkeen (leikaten). Tuonne putkeen Merri irtosi ihan hyvin, seuraavaan ei ihan niin loistavasti. Mutta kuitenkin niin, että mun ei tarttenut mennä mukana vaan pystyin oikomaan kohti seuraavaa estettä. Jonne mulle silti tuli hieman paniikkia. Kun piti näet olla niistämässä jälkimmäisen putken jälkeen olleen hypyn luona. Tästä kerkeenkö vai enkö -tunteesta johtuen en osannut sijoittaa itseäni täysin oikein hypyn luokse. Sitä siis säädöimme. Kun saatiin niisto onnistumaan tarpeeksi tiukasti ja oikeaan paikkaan niin sitten vielä putki-aita-pujottelu ja palkka. Kun jäin pujossa taakse niin koiralla ei ollut hirmu hyvää hinkua eteenpäin. Huolimatta siitä rasiasta.
Loppuun tehtiin vielä pari kertaa putki-aita-pujottelu niin, että Mikko oli kirittämässä koiraa lopussa - ja palkka odotti avonaisella alustalla. Ekalla kerralla jäi pujo tekemättä kun koiralla oli kiire loppuun. Mistä sitä ei toki palkattu. Seuraavaksi teki jo pujonkin. Hienosti korjasi itsensä pujoon kun ensin meinasi mennä ohitse.
Sitten olikin valssi myöhässä seuraavalle hypylle. Pah, kun aattelin, että Merriä ei tarttis kääntää niin ajoissa. Noh tarttihan sen. Eh. Sitten hyppelö ja putkeen (leikaten). Tuonne putkeen Merri irtosi ihan hyvin, seuraavaan ei ihan niin loistavasti. Mutta kuitenkin niin, että mun ei tarttenut mennä mukana vaan pystyin oikomaan kohti seuraavaa estettä. Jonne mulle silti tuli hieman paniikkia. Kun piti näet olla niistämässä jälkimmäisen putken jälkeen olleen hypyn luona. Tästä kerkeenkö vai enkö -tunteesta johtuen en osannut sijoittaa itseäni täysin oikein hypyn luokse. Sitä siis säädöimme. Kun saatiin niisto onnistumaan tarpeeksi tiukasti ja oikeaan paikkaan niin sitten vielä putki-aita-pujottelu ja palkka. Kun jäin pujossa taakse niin koiralla ei ollut hirmu hyvää hinkua eteenpäin. Huolimatta siitä rasiasta.
Loppuun tehtiin vielä pari kertaa putki-aita-pujottelu niin, että Mikko oli kirittämässä koiraa lopussa - ja palkka odotti avonaisella alustalla. Ekalla kerralla jäi pujo tekemättä kun koiralla oli kiire loppuun. Mistä sitä ei toki palkattu. Seuraavaksi teki jo pujonkin. Hienosti korjasi itsensä pujoon kun ensin meinasi mennä ohitse.
Kuten näkyy niin säädettävää riitti, mutta meininki oli silti kivaa. 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti