Tällä kertaa Nemi pääsi extratreeninä treenimään ryhmään missä oli Nemin lisäksi yksi suursnautseri, yksi snautseri (myös korvaavuuskoira), yksi saksanpaimenkoira ja yksi border collie. Jep jep, ryhmään kuuluu siis normisti viis koiraa. Ryhmän kouluttajana toimi Mikko (normisti Nemiä kouluttaa siis Mari).
Ensin tehtiin tällainen harkka (muut teki saman mitä me tehtiin ed päivänä, paitsi se toinen korvaavuuskoira teki kans tän):
Nyt alku sujui (aluksi) ihan proona 
koiran sain hyvin pujotteluunkin, tai hitusen käsky oli myöhässä mutta virheittä kuitenkin siihen asti. Mutta pujottelun jälkeen kuvittelin leikkaavani ennen pussia, mutta siinä tuli sitten suttu. Koira ei niin vain irronnutkaan pussiin.
Uusiksi (jostain kohtaa) ja pujottelussa vähän irtiottoa ja persjättö ja sitten pussiin. Onneksi se sujui. Loppurata meni hyvin. Koira lensi aalle ja a meni muutenkin hyvin. Paitsi että allekirjoittanut sähläsi palkan kanssa (asetteli alustaa jolloin koira lähti esteeltä) - jälkiviisautena ois pitänyt vaan heittää se kumitutti eikä säätää mitään
Taidettiin ottaa vielä yksi kerta, jolloin Mikolla oli palkka aata varten - josta seurasi se, että koiran mielestä kolmas este radalla oli a
Tarkennusta ohjaukseen, niin johan sujui.
koiran sain hyvin pujotteluunkin, tai hitusen käsky oli myöhässä mutta virheittä kuitenkin siihen asti. Mutta pujottelun jälkeen kuvittelin leikkaavani ennen pussia, mutta siinä tuli sitten suttu. Koira ei niin vain irronnutkaan pussiin. Uusiksi (jostain kohtaa) ja pujottelussa vähän irtiottoa ja persjättö ja sitten pussiin. Onneksi se sujui. Loppurata meni hyvin. Koira lensi aalle ja a meni muutenkin hyvin. Paitsi että allekirjoittanut sähläsi palkan kanssa (asetteli alustaa jolloin koira lähti esteeltä) - jälkiviisautena ois pitänyt vaan heittää se kumitutti eikä säätää mitään
Taidettiin ottaa vielä yksi kerta, jolloin Mikolla oli palkka aata varten - josta seurasi se, että koiran mielestä kolmas este radalla oli a
Tarkennusta ohjaukseen, niin johan sujui.
Tämä eka harjoitus meni vielä ihan hyvin. Sitten alkoi alamäki 
Toinen harkka:
Ensinnäkin tuli heti alkuun tällainen olo 
sillä me mitään pöytää ole treenattu! Ja sen kyllä huomasi - Nemi teki ekalla kerralla "loistavan" lento-pöydän; jalat juuri ja juuri hipoivat pöytää kun koira liiti sen yli 
Ei muuta kuin pari kertaa putken kautta pöydällä odottavalle namille, jotta koira pysähtyisi esteelle.
Sitten koira piti viedä putken suulle asti, jotta se meni sinne eikä puomille (jonne se toki muutaman kerran menikin..). Pujotteluun koira meni ihan hyvin, mutta sitten iski tenkkapoo (mä olin esteen vasemmalla puolen, millä ei toki ollut mitään tekemistä tenkkapoon kanssa); Nemi näki Mikon vilkaisi siis Mikkoa, hidasti vauhtia ja tuli lopulta pois koko esteeltä. Ja näin kävi monta kertaa Lopulta otettiin pujo palkalla, silti koira varoi Mikkoa eikä vauhti juurikaan lisääntynyt. Kun koira saatiin suorittamaan este jatkettiin matkaa. Ja mitä teen minä? Koitan kannustaa koiraa ja säätää oikeaa hetkeä pysähdyskäskyn sanomiseen. Mitä tekee koira? Ei pysähdy!!! Voi kissan viiksi 
Puomikin siis otettiin uusiksi muutaman kerran, sillä seuraavalla kerralla kun koira pysähtyi niin sen etutassut oli just ja just kontaktin yläosalla.Lopulta saatiin jonkinlainen onnistunut suoritus aikaan...
sillä me mitään pöytää ole treenattu! Ja sen kyllä huomasi - Nemi teki ekalla kerralla "loistavan" lento-pöydän; jalat juuri ja juuri hipoivat pöytää kun koira liiti sen yli Ei muuta kuin pari kertaa putken kautta pöydällä odottavalle namille, jotta koira pysähtyisi esteelle. Sitten koira piti viedä putken suulle asti, jotta se meni sinne eikä puomille (jonne se toki muutaman kerran menikin..). Pujotteluun koira meni ihan hyvin, mutta sitten iski tenkkapoo (mä olin esteen vasemmalla puolen, millä ei toki ollut mitään tekemistä tenkkapoon kanssa); Nemi näki Mikon
vilkaisi siis Mikkoa, hidasti vauhtia ja tuli lopulta pois koko esteeltä. Ja näin kävi monta kertaa Lopulta otettiin pujo palkalla, silti koira varoi Mikkoa eikä vauhti juurikaan lisääntynyt. Kun koira saatiin suorittamaan este jatkettiin matkaa. Ja mitä teen minä? Koitan kannustaa koiraa ja säätää oikeaa hetkeä pysähdyskäskyn sanomiseen. Mitä tekee koira? Ei pysähdy!!! Voi kissan viiksi Puomikin siis otettiin uusiksi muutaman kerran, sillä seuraavalla kerralla kun koira pysähtyi niin sen etutassut oli just ja just kontaktin yläosalla.Lopulta saatiin jonkinlainen onnistunut suoritus aikaan...Niin ohimenevää on onni tää - taidetaan laulaa jossain biisissä. Eipä ole kovinkaan kauaa siitä, kun mulla oli paljon valoisampi olo Nemin kontaktien suhteen. Toisaalta samaan aikaan mietin myös, että ehkä mä olen ahnehtinut kakrulle liikaa treenejä viime aikoina?! Ehkei sen pääkoppa vaan kestä niin paljoa? Eihän mun tarvi silti luopua täydellisyyden (kontaktit vauhdilla loppuun asti ja pysähdys oikiaan paikkaan) tavoittelusta? Johan se hetken aikaa nähtiin, että koira osaa tehdä sellaisiakin suorituksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti