Maanantaina oli ensimmäinen kerta Nemin kanssa Aaltosen Mikon koulutuksessa Haukiputaalla, kyseessä on siis Activedogsin kuuden kerran jatkokurssi. Paikalle ajettaessa meinasi jo usko loppua, mutta onneksi loppupäässä matkaa oli kylttejä tien varrella, joten edes minä en voinut eksyä 
Harjoituskenttä oli aika tuore eli toisinsanoen vielä hyvin pehmeä (hiekkainen), onneksi Nemi sekä pysyi hyvin paikallaan että irtosi hyvin, joten minun ei tarvinnut edes yrittää pysyä sen perässä - enpä siinä varmasti olisi onnistunutkaan... Jatkossa kenttä varmaan on jo parempi, hiekka painuu varmaan käytössä enemmän ja tiedä jos vaikka se oli vielä hieman keskeneräinenkin. Nyt nimittäin jalka huusi hallelujaa (vaikken sen enempää juossutkaan) aikalailla kotiin päin ajellessa ja vielä illallakin, toisaalta taas jäljellä oli vielä edellisen viikonlopun kisojen rasitukset jalalla, jos ihmekös tuo jos jossain vähän tuntui.
Niin, harjoittelimme itseksemme pientä irtoamista (suoraputki ja pari hyppyä) namikupin avulla sekä puomia. Ja ohjatusti pientä rataa, jossa oli kolme aitaa suorassa linjassa, mutkaputki ja taas kolme aitaa. Tosin harjoitus meni niin, että ensin ne kolme hyppyä, sitten valssi ja kääntö toisen puolen yhdelle hypylle ja sitten putkeen (samalta puolen kuin missä tämä neloshyppy oli ollut) ja putkelta maaliin eli kolme hyppyä. Alku ja loppu olivat siis samassa paikkaa.
Aloitimme Nemin kanssa sillä, että otin ns kutsuhyppyinä ne kolme ensimmäistä. Käskin koiran istumaan ensimmäisen hypyn taakse ja kävelin kolmannen hypyn taakse. Tadaa! Nemi pysyi hienosti paikallaan eikä kiertänyt yhtäkään hyppyä vaan hyppeli ne todella hienosti mun luo.
Seuraavaksi tehtiinkin jo niin, että menin vastaanottamaan, mutta jäin kolmoshypyn vierelle ja kun koira tuli kolmannelle hypylle niin lähdin kääntymään ja valssasin ja käskytin koiran neloshypylle. Sieltä pieni haltuunotto ja käskyllä putkeen. Käännös putkelle tehtiin ulkokautta, koska silloin koira saatiin paremmin kääntymään putkeen (ja olikohan puhetta myös pienemmästä kaarteesta ja nopedesta / sujuvuudesta). Tämä onnistui loistavasti, käännös hypyltä putkelle oli kuulemma pieni (eli ei laajaa kaarrosta, ihime ja onni). Palkkasin koiran putken jälkeen (heitin lelun, mutta Nemi ei oikein innostunut siitä, joten palkkailin sitä enimmäkseen ruualla).
Jossain välissä otimme kerran tai pari loppusuora hyppyjä (eli ne kolme hyppyä putken jälkeen), jotta Nemi hoksasi, että maalissa sitä odottaa pala valkosipuli-homejuusto -makkaraa.
Tämäkin sujui hyvin.
Sitten otimme koko harjoituksen vielä kerran tai pari.Ensin mun valssi ei ollut tarpeeksi ajoissa, mutta toinen oli jo parempi. Nemi toimi joka kerta tosi hyvin! Meni käskystä putkeen ja putkelta kirmasi "eteen, eteen, eteen!" tosi hyvin. Mä jäin tosi kauas, mutta käskytin koiraa kuitenkin koko ajan ja kehui kun se pääsi "maaliin".
Olipa tosi hyvä treeni! Nemi ei häiriintynyt yhtään toisista koirista (luppoajalla kyllä hieman räksytti, mutta se oli enemmän sellaista "miksei me tehdä mitään" -haukkua eikä siis muista koirista johtuvaa), joita siellä riitti sillä samaan aikaan toisella kentällä oli joku muu koulutus. Ihmisiä ja koiria oli siellä täällä koko harkkatunnin ajan. Nemi näytti, että se osaa kyllä - jos vain viitsii. Tai näytti, että ulkona on ihan eri treeniä kuin siellä inhassa hallissa. Tai sitten sillä vain oli hyvä päivä
Kiitoksia Pirkolle videoinnista, tulipahan saatua nauhalle tämä (kerrankin) onnistunut treeni!
Harjoituskenttä oli aika tuore eli toisinsanoen vielä hyvin pehmeä (hiekkainen), onneksi Nemi sekä pysyi hyvin paikallaan että irtosi hyvin, joten minun ei tarvinnut edes yrittää pysyä sen perässä - enpä siinä varmasti olisi onnistunutkaan... Jatkossa kenttä varmaan on jo parempi, hiekka painuu varmaan käytössä enemmän ja tiedä jos vaikka se oli vielä hieman keskeneräinenkin. Nyt nimittäin jalka huusi hallelujaa (vaikken sen enempää juossutkaan) aikalailla kotiin päin ajellessa ja vielä illallakin, toisaalta taas jäljellä oli vielä edellisen viikonlopun kisojen rasitukset jalalla, jos ihmekös tuo jos jossain vähän tuntui.
Niin, harjoittelimme itseksemme pientä irtoamista (suoraputki ja pari hyppyä) namikupin avulla sekä puomia. Ja ohjatusti pientä rataa, jossa oli kolme aitaa suorassa linjassa, mutkaputki ja taas kolme aitaa. Tosin harjoitus meni niin, että ensin ne kolme hyppyä, sitten valssi ja kääntö toisen puolen yhdelle hypylle ja sitten putkeen (samalta puolen kuin missä tämä neloshyppy oli ollut) ja putkelta maaliin eli kolme hyppyä. Alku ja loppu olivat siis samassa paikkaa.
Aloitimme Nemin kanssa sillä, että otin ns kutsuhyppyinä ne kolme ensimmäistä. Käskin koiran istumaan ensimmäisen hypyn taakse ja kävelin kolmannen hypyn taakse. Tadaa! Nemi pysyi hienosti paikallaan eikä kiertänyt yhtäkään hyppyä vaan hyppeli ne todella hienosti mun luo.
Seuraavaksi tehtiinkin jo niin, että menin vastaanottamaan, mutta jäin kolmoshypyn vierelle ja kun koira tuli kolmannelle hypylle niin lähdin kääntymään ja valssasin ja käskytin koiran neloshypylle. Sieltä pieni haltuunotto ja käskyllä putkeen. Käännös putkelle tehtiin ulkokautta, koska silloin koira saatiin paremmin kääntymään putkeen (ja olikohan puhetta myös pienemmästä kaarteesta ja nopedesta / sujuvuudesta). Tämä onnistui loistavasti, käännös hypyltä putkelle oli kuulemma pieni (eli ei laajaa kaarrosta, ihime ja onni). Palkkasin koiran putken jälkeen (heitin lelun, mutta Nemi ei oikein innostunut siitä, joten palkkailin sitä enimmäkseen ruualla).
Jossain välissä otimme kerran tai pari loppusuora hyppyjä (eli ne kolme hyppyä putken jälkeen), jotta Nemi hoksasi, että maalissa sitä odottaa pala valkosipuli-homejuusto -makkaraa.
Tämäkin sujui hyvin. Sitten otimme koko harjoituksen vielä kerran tai pari.Ensin mun valssi ei ollut tarpeeksi ajoissa, mutta toinen oli jo parempi. Nemi toimi joka kerta tosi hyvin! Meni käskystä putkeen ja putkelta kirmasi "eteen, eteen, eteen!" tosi hyvin. Mä jäin tosi kauas, mutta käskytin koiraa kuitenkin koko ajan ja kehui kun se pääsi "maaliin".
Olipa tosi hyvä treeni! Nemi ei häiriintynyt yhtään toisista koirista (luppoajalla kyllä hieman räksytti, mutta se oli enemmän sellaista "miksei me tehdä mitään" -haukkua eikä siis muista koirista johtuvaa), joita siellä riitti sillä samaan aikaan toisella kentällä oli joku muu koulutus. Ihmisiä ja koiria oli siellä täällä koko harkkatunnin ajan. Nemi näytti, että se osaa kyllä - jos vain viitsii. Tai näytti, että ulkona on ihan eri treeniä kuin siellä inhassa hallissa. Tai sitten sillä vain oli hyvä päivä
Kiitoksia Pirkolle videoinnista, tulipahan saatua nauhalle tämä (kerrankin) onnistunut treeni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti