sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Eihän se ees mulle kuulu

Tänäänkin on puhututtanut lappalaiskoirapiireissä, ja muissakin piireissä, parin lappalaiskoirakasvattajan epäonnistunut kasvatustyö. Vähemmän nätisti sanottuna eläinrääkkäys. Viime syksystä lähtien nettilehdissä on ollut kyseisestä tapauksesta juttu jos toinenkin.  Tässä Itasanomissa olleessa jutussa kuvat kertovat karua kieltään kyseisten kennelien (sama paikka, kaksi kennelnimeä - siellä kasvatettiin molempia kotimaisia lappalaiskoirarotuja) viime vuosien koiraoloista. Luonnollisesti -nykyaikana- myös some on ollut pullollaan juttuja aiheesta. Ihmeekseni kyseisille ihmisille löytyy myös puolustelijoita, vaikka kukapa sitä ystävistään haluaisi uskoa puoleksikaan noin pahoja juttuja. Kasvattajat tuomittiin kolmeksi vuodeksi eläintenpitokieltoon ja koirat otettiin valtiolle, tosin siinä vaiheessa kun rangaistus laitettiin voimaan niin koiria oli huomattavasti vähemmän kuin pahimmillaan. Jonnekin koirat ovat vain kadonneet niinä viikkoina kun oikeusprosessi on ollut käynnissä. 

Mikäs siinä, jos koirat ovat saaneet hyvät kodit, paremmat elinolosuhteet kuin mitä niillä oli aiemmin. Mutta se miksi tätä aloin edes raapustamaan, koska oikeasti, eihän asia edes minulle kuulu, on se, että:
jossain on kirjoiteltu, että tuolta menee paljon lappalaiskoiramateriaalia hukkaan, jos kaikki heidän (plus miinus sata) koiransa joutuvat erilaisiin eläintenhuostaanottopaikkoihin, steriloitaviksi ja uusiin koteihin (ei en tiedä sterkataanko kaikkia koiria, mutta luultavasti aika monet kuitenkin). 

Materiaalia. Hukkaan.
Materiaalia?!?!?!?

Koiria on ollut ko paikassa kutakuinkin sata. Ne tuskin ovat saaneet yksilöllistä kohtelua, ihmisiltä ainakaan. Ennen valtiolle päätymistä ko kenneleistä on hävinnyt koiria jonnekin. Oletettavasti joillekin muille kasvattajille. Kermat on kuorittu päältä. FB:ssa on jo erään ruotsalaisen kennelin seinällä kuva kutakuinkin kymmenestä koirasta ko paikasta. Jos heille tarjotaan siellä paremmat olot loppuelämäkseen kuin alkuperäisessä kodissaan niin huippujuttu. Mutta jos ne odottavat kolme vuotta ja palaavat takaisin ensimmäiseen kotiinsa tai ovat

pennuntekomateriaalina. 

Niin. 

GRR. ↓  ei hyvä. 

Enkä mitään sille voi. Eihän se ees mulle kuulu. 

1 kommentti:

Mimmi kirjoitti...

Enpä ollut moiseen juttuun pienessä pahvilaatikossani edes törmännyt. Puistatus kävi läpi. Ihmisiä on niin moneen junaan. Tosi harmillista. Enkä kyllä ihan hirveästi usko, että tuosta kennelistä on kovin laadukasta jalostusmateriaalia jäänyt jälkeen.