Eräänä torstaina

Ulkoiltiin nuoskalumisessa metsässä päivällä pari tuntia - Nemin jalkoihin kertyi sen pään kokoisia lumipalloja ja sitä (ei palloa vaan koiraa) suomeksi sanottuna v*tti. Toisaalta oli myös aika reppana kun tuli välillä mun luo "auta" ilmeellä ja kärsivällisesti ootti kun karsin siitä lumipalloja vähemmäksi. 

(on ne koirat toki tänään muutakin ulkoilleet kuin tuon lenkuran)

Koska keittiöhengetär ei osannut laskea miten kauaa ruokaa riittäisi, eikä hoitolassakaan ollut sapuskasäkkejä heti kun niitä kysyin (tilattu on), niin koirat joutuivat hätätilaan. Ruokasammio kun näytti tältä:

Vallitsevaa hätätilaa korjaamaan löytyi pakastimen pohjalta onneksi vielä kaksi hirvenluuta. Nekin ovat siis nyt loppu. Eipä siis ihme, että Merri on sangen huolestunut. Nemi sen sijaan ottaa tapansa mukaan lunkisti (ehkä myös siksi,että sen luuta on vielä jäljellä, Merri popsi jo omansa (oli varmaan hivenen erilaisempi koostumukseltaan)).

Lyhyttä ja nopeaa

Kävin tekemässä Merrin kanssa eilen hallilla yhden tokoliikkeen. Pitkä välimatka, luoksari, pysäys vasta muutaman metrin päässä minusta, hyvin stoppasi. Siitä monta namia ... ja kotiin :)

edit. siis seisominen käsimerkillä, ei palloa

L-I -senssi

Pakkohan se oli tilata. Vaikka ärrsyttääkin sellaiset peedeeäffät. Missä on mun käyntikortti -lisenssini? Arkistojen kätköissä vaan. Blaach, blaach ja blaach. Mä mitään mobiililisenssejä hanki, tuo mun halkoluuri on muutenkin niin kumma, joten en tod luota että siinä semmoiset lisäosat toimisivat. 

Oikeus vuoden 2013 kilpailuihin rallatteluun on kuitenkin nyt hankittuna, ei muuta kuin baanoille kiitelemään vaan! :)

Puomia ja tunnaria

Torstaina kävin aamupäivällä omatoimireenimässä hallilla. Harmi vaan, että rata oli vaihtunut maanantaista, joten samaa juttua en voinut tehdä. Yritettiin (Maissin kanssa) keksiä joku rata sen pohjalta mitä siel oli (ei ollu numeroita), mutta aika hankala pätkä kehitettiin - en osannu sitä alkuunkaan. Tai ehkä vaan rataantutustuminen ontui. 

Noh, sain tehtyä kuitenkin mm päällejuoksureeniä, keppejä ja huikeita puomiharkkoja. Sinne se Nemi "mene!mene!mene!" meni kun huutelin sille enkä ite liikkunut minnekään <3 Olin jossain puomin puolivälin ja alkupuolen tienoilla. 

Merrin kanssa tein hömppäagia (rimat 20cm) ja ruutua (namin laitto houkuttimeksi houkuttaa kyllä koiran irtoamaan mutta sitten se alkaa etsimään kyllä niitä nameja lisääkin) plus tehtiin myös pari tunnaria ja taas sujui tosi hyvin!!! Siis läjä kapuloita ja yks pikkasen erilleen muista - ja kun koira osoitti mielenkiintoa sitä kohtaan niin kovasti kannustusta jotta se toi mulle just sen mikä pitikin. Meinasin laittaa jo sen oman sinne sekaan enempi, mutta tarvin sen ehkä enempi omia silmiä varten sinne erilleen jotta varmasti sanon kehuni oikiaan paikkaan - koira kuitenkin haisteli ensin sitä läjää ja siirtyi sitten vähän siihen syrjemmäksi. 

Papukaijamerkitön

Niin. Viime tiistain Hurlumheit. 

Lautatehtävää ei tosiaan osattu, kuten aiemmin jo kerroin. 

Paikallaolot menivät tosi hyvin! Tehtiin ensin istuminen ja sitten maissaolo. Istumisessa en piiloillu (ois pitäny loikkia ulos tönöstä, olin sukkasilleen) mutta normipaikallaolossa piiloilin eikä Jenni kertonu ees älyttömästä piipittämisestä - tai sitten se ei enää jaksa sanoa samaa asiaa joka kerta... Käytin molemmissa etupalkkaa. 

Itsekseni tein höpötemppuja ja muutaman ruudun jonne mennessä Merri huuteli omiaan. Teimme myös hyppynoutoa ja metallinoutoa. Yritin tehdä sellaisia toistoja että Merri ei mölisisi, mutta hyvin oli vaihtelevaa käytöstä äänentoiston suhteen. 

Vadin kiertoa katottiin Jennin kanssa. siis että koira tekisi pyllynsiirtoa aka pertsaa kun etutassut on vadilla. Tässä oltiin muuten hyviä, mutta mä liikutin mun ohjaavaa kättä väärin. Daadaa. 

Reenit aloitettiin namilupatehtävällä jota oltiin joskus kesällä tehty Nemin ryhmässä. Eli namit molemmille jaloille. Ite maassa istuen. Ja vain katseet kertovat kumman namin saa ottaa. Siis sitte kun koira katto sinne minne itekin niin sitten sille toki annettiin lupa ottaa se nami. Tämä sujui ensin tosi hyvin ja sitten ei ja sitten taas ihan ookoosti. 

...muutapa en sitten reeneistä muistakaan. Kuin että hekoteltiin paljon kuten HurlumHarkoissa kuuluukin :)

Viikonlopun kaketalkoot

Kumpi jompi aamu oli kun tein tehokuurin kakeja koirien kanssa. Ihan lähietäisyydeltä vaihdoksia. Tekniikkaveiviä. Ja tuli sellainen olotila, että Nemin voi-kaket naksahtivat yhden pykälän eteenpäin :)

Lehet

1993: 4, 3, 2, 1 (kaks numeroo yköslehteä)
1994: 1, 2, 3, 4 (kaks numeroo ykös- ja kakoslehteä)

Lohduton lauta

Ei tule kesää, usko loppuu etc etc 

Nimittäin Merrin lautareenissä. Joo joo, reeni enemmän - Niinpä niin. Pitäisi varmaan vaihtaa sekä apuvälinettä että taktiikkaa tai ainakin jompaa kumpaa. 

Merrillä on kyllä intoa ja yritystä, että sitä en voi moittia alkuunkaan. 

-- ei saatu eilen papukaijamerkkiä lautareenistä, enkä ihmettele ;)

Mutta heti aamusta otin itseäni niskasta kiinni ja koitin reeniä tuota, koira on mulle liian nopee. Tai liikaa ollaan tehty kosketusalustaa eikä koira nyt tajua että miks se että se koskee etutassuilla laudalle ei nyt riitä. 

Peijaksen persjättö

Eilen oli ohjatut aksat, jee :) Viiletettiin Mikon koutsauksessa villakoira seurassa. Nemin pistin hyppeleen 45cm rimoja - rengas oli normina (eli maxina). 

Radan ehdottomasti vaikein kohta oli yhden lyhyen putken jälkeinen takaakiertopersjättö, kun jäin kattomaan että meneehän se koira sen hypyn varmasti ja sillä tupeksillani myös työnsin koiran kiertämään koko hypyn. Kun jatkoin matkaa ja vaihdoin kättä ajoissa ja katsoin koiraa oikialta puolelta niin homma toimi. Tuosta piti jatkaa hypylle ja c:llä olleelle putkelle josta mentiin kauemmasta päästä sisään. En meinannu ehtiä ohjaamaan sitä putkea oikeen niin palkattiin kertaalleen se irtoaminen siitä hypyltä eteenpäin (Mikko heitti vinkupaprikan) - tuli Nemille mielenkiintoa palkansuuntaan menosta... 

Puomin tuli kerran läpi, sen jälkeen kannustin sitä paremmin puomilla (oli radalla kahdesti) ja este sujuikin tosi hyvin. Pujottelun meni tosi hienosti joka kerta, vaikka siinä oli likellä houkutusputki, muttei se ees vilkuillu sinne tai muuten häiriintyny siitä <3

Viskileikkaus pujon jälkeen sujui hyvin. Samoin okseri, siis okseri ylipäänsä eli rimat ei helissy. Välil koira irtoili tosi hienosti esteille, mm yhelle putkelle. Näppärä otus <3 Kivat harkat!

Eläinkuvausta

Harrastin tänään muiden kuin omien eläintenvalokuvausta. Tästä pelottavasta heposesta (korkia poni) sain jonku aika kivan kuvan aikaan :)

Lisäksi kuvasin pieniä häkkieläinlemmikkejä

ja muutamia koiria, tässä niistä pari

Lumipallo

Meillä ei tykätä nollakeleistä

Läksyjä ja noutoja

Niin. Sitä kake-lautaa pitäisi reeniä Merrin kanssa. Hösö-hösä-hösö ... reeniihän se mielellään, mutta jotenkin musta tuntuu että se on ihan tuurissa millon just takajalat on siellä alustalla. Ja jos otan naksun esille niin sitä enemmän Merri tarjoaa kaikenlaista touhua ja sen myöhemmässä mä oon naksutteluni kanssa ja tulen opettaneeksi sille jotain ihan muuta... hohhoijaa. Noh, tehtiin sitä kuitenkin hivenen eilen. 

Tehtiin myös kaikkia ihme höpötyksiä, kuten kosketuskeppiin koskemista kuonolla ja tassulla. Tosin Merrin mielestä oli mukavampi koskea hampailla. 

Otin itseäni niskasta kiinni ja reenasin hieman Nemin kanssa noutoa. Jossa jankataan paikallamme... kuinkas muutenkaan. 

Toisaalta jos positiivisesti haluaa ajatella, niin olihan se myös aika jossain tuolla ei kovin kaukaisessa menneisyydessä jolloin tästäkin vain haaveilin:

Mutta ainakaan sillä, että käsken mutta en liiku se ei tuosta hievahdakkaan. 

Pitäisi varmaan pistää se kapula koiran suuhun kun se seisoo ja yrittää sitten kiskoa se ottamaan askelia. Jotain sen kaltaista taidettiin jossain reeneissä tehdäkin, mutta koska se oli niin hankalaa tai mit ei tapahtunut niin sen reeniminen on jäänyt... laiskuuden tai muun tekemisen jalkoihin. 

Mä uskaliaasti elättelen toiveita, että jonakin päivänä tämä noutojuttu vaan välähtää lamppuna Nemille ja se tekisi sitä niin kuin toksutteluun kuuluukin. Joten jos se sen tajuaisi niin sitten menisi ehkä muukin nouto (metalli) siinä samalla. Joten tehtiinpä eilen ensimmäiset metallikapulapakkonoudotkin yllättävänkin kivuttomasti. 

Erillislenkkien touhut

Ovat viime aikoina olleet kaukoja, seuruuta, kontaktia, pertsoja, peruutusta (myös ylämäkeen), välistätulo & runt temppuja ja luoksareita. 

Maanantain wohohoot

Maanantaina päivällä tuli viesti, että illan reenit on peruttu. En ollut toviin hallilla käynyt ja olin asennoitunut sinne meneväni - joten sinne myös menin. Halli kun oli vapaana kun kaikki vuorot siltä päivältä oli peruttuna. Pystyinpähän ottamaan molemmat koirat mukaan jotain tohottamaan :)

Alkulämmittelylenkin jälkeen tiputin radalla olleet hyppyrimat neljäänviiteen, muistelin radalle tulevat ohjaukset  ja aloin reeniä Nemin kanssa. Siellä oli siis se sama edellisviikon rataharkka jäljellä. Ja voi viude kun Neppula olikin taitava! Mä ohjasin sitä niinkuin mun pitäisikin eli napakasti kannustaen ja me oltiin ihan liekeissä <3 Noo, valui se muuria edeltävällä hypyllä aika kauas kun en osannu sitä kohtaa tehdä fiksusti. Ja ennen aata otin koiran jollain ppk:n ja sylkkärin välimaastolla. Saksalaisen tein kyllä pujon jälkeen. Jotain kohtia sitten vielä hinkkailin palasina mutta oli kyllä melko superit reenit. Nemi pääsi rallattamaan vinkupaprikansa kanssa pitkin hallia kun oltiin keskenämme kerta siellä. 

Merrin kanssa tein luoksareita. Se oli hitusen haasteellista kun kenttä oli täynnä esteitä (tässä vaiheessa Juha villakoirineen oli tullut reenimään hallin toiselle puoliskolle (jossa oli varmaan vähemmän agiesteitä), Merri ei voinut millään tulla suoraan mun luo vaikka olin kattonu esteettömän väylän meidän reeneille. Luoksarin maihinmeno osuus meni ihan kivasti, käskin sen alas aika likellä mua. 

Sitten tehtiin tunnaria. Laitoin läjän kapuloita maahan ja sen oman pikkasen niiden taakse. En heitelly sinne nameja sekaan. Merri nuuski ensin sitä läjää ja aattelin, että saas nähdä miten tässä nyt käy. Mutta sitten se siirtyi siihen omalle, kehuin sitä kovasti ja niin se toi polleena sen oikeen. Tämä tehtiin vielä uusiksi niin että hieman siirtelin (potkiskelin) sitä läjää eri asentoon ja siirsin oman hiukka eri kohtaan. Merrin työskentelytapa toistui samanlaisena kuin ed kerrallakin. Koira sai paljon kehuja ja nakkeja. 

Sitten Merrille pari metallinoutoa. Kipitti kapulalle, haukku, katto mua, otti kapulan ja toi mulle... 

Ja vikana vielä Nemille hetsaus noutoja. Vire ei ehkä ollut paras mahdollinen ko reeniin. Mutta pari ihan kohtuu hyvää syöksymistä kapulalle saatiin aikaan. Ongelmahan ei ehkä ole se etteikö se menisi sinne kapulalle. Mutta kuinka pitkästi se tuo sitä mulle ennen kuin sylkee sen suustaan... 

Uintivideoita

Tällä kertaa uitin vain Nemiä, jotta se ois rauhallisemmassa mielentilassa, ja niinhän tuo olikin ja saatiin hyviä uintisessioita aikaan. Merri ootteli sen aikaa takahuoneessa (jopa ihan hiljaa) kun Nemi polski. 

Selvästi Nemin uiminen jo edistyy, nyt Maissi ei mennyt mukaan altaaseen mikä ilmeisesti ois ollut vielä tarpeeseen kun pikkasen homma jänskätti. No, ens kerralla sitten taas uittajan kanssa. Jonku kerran oikeen ponkas vauhtia lähtiessään. Ja pari kertaa kävi ottamassa multa namin takalaidasta, mutta vissiin se paikallaan uinti oli sen verran haastavaa ettei tehnyt sitä kuin kaks kertaa vaikka mun oleminen takalaidassa saikin Nemin uimaan sinne reippaasti. Poistumisramppia kohti ui joka kerta hienosti. 

Ulkoilu, kotikolo ja Vesipeto päivä

Ekat hurlumheit

Jaa joo, olihan ne toksureenitkin sillon viime viikolla. Merrin harkat. Tuntia myöhemmin kuin syksyllä, mutta melkein samalla kokoonpanolla kuin aiemmin: snautseri, bullmastiffi, bordercollie, belgianpaimenkoira, keeshond ja ruotsinlapinkoira (eli Merri). On ainakin rotukirjoa meidän voi-evl toktok ryhmässä ;)

Tein itsekseni kohtuu hyvät ruutureenit. Lähempää lähetystä ruutumatolle ja lopuksi kaukaa lähetys ruokakipolle - tietty se sinne irtosi ;) Ruualle lähetyksessä ei ees huutanu. 

Seukki kerralla pitää tehdä lauta-alustareeniä ts näyttää millä mallilla se on. 

Luoksareissa olin kuvitellu että ois tehty koko liike. Mutta Merripä hiipparoi sen eikä pysähtyny lainkaan joten päädyttiin taas kerran jankkailemaan sitä ekaa pysähtymistä eli seisomista. Eikä Jenni parka enää tiedä mitä tehdä meidän kanssa ko liikkeen osalta... Huoh. Pidemmällä välimatkalla pitäisi reeniä, oon liikaa tehny toistoja niin että välimatka on lyhyt - ehkä jotain kymmenisen metriä. 

Pareittain tehtiin kontaktireeniä. Samalla kun toinen koirakko piti kontaktia niin toinen peruutti siinä ympärillä. Koira siis viekussa ja peruuttaen toisten ympäri. Namilla piti ohjata muuten ei tuntunu onnistuvan. 

Sitten peruuteltiin myös rimojen päältä. Mä olin norsuna porsliinikaupassa, mutta Merri oli ihan pro. 

Itekseni otin hyppyä. Vinoja lähestymisiä. Merri ihmetteli mitä haluan siltä. Teki pari ihan kohtuu hyvää suoritusta. Ja sitten teki ensin avo-hyppyjä kun en siitä riemuinnu niin lopulta teki alo-hyppyjä. Voi elämänkäsi sen kanssa - aina ei tiiä itkeäkkö vai nauraa :X :D 

"osaan mää tän näinkin, tätäkö nää haluat" ;D 

varmaan jotain muutakin touhuttiin... 

Jäsenyydet

Maksaakko tälle vuotta Okk:n jäsenmaksua vai ei - kas siinä pulma. Sivuiltansa luin, että

"Aikaisemmasta poiketen järjestävän yhdistyksen jäsenillä ei ole etusijaa kokeisiin. "

Eli toisinsanoen jos tuo "sääntö" on poistunut kerhon jäsenten etuoikeuksista niin onko mitään ideaa enää maksella sinne. Voivoi kun oisin sillon kun Mersun kanssa aloittelin reenailuja tajunnut maksaa ainaisjäsenyyden niin ei tätäkään tarttis enää pohdiskella ;) 

Activen, Porokoirakerhon ja Kennelliiton jäsenmaksut olen maksanut tältäkin vuodelta jo. 

Ja Lappalaiskoirat ry:n osalta olin järkevä. Eli maksoin ainaisjäsenyyden vuonna kivi ja nappi. 

Intoa

Kun Nemil ei ole tok-reeniryhmäpaikkaa... tai mistä lie alkuvuoden hurmasta johtuen oon toksutellu sen kanssa aika paljon viime aikoina. Vielä kun saisin suunnattua tok-inspiraation siihen tuhannen noutoon niin a-vot. 

Oon myös harjotellu namien heittämistä etutassujen väliin. Kokeilin tuota leikkiä eilen Merrinkin kanssa, mutta se oli siitä jotenkin ihan kuutamolla. Alkoi nuuskuttamaan ympäristöään muutenkin, että missä kaikkialla on namuja. Nemi paremmin syöksyilee ees taas namien perässä. Kaikki heitot kun eivät yritäkkään suunnata sinne tassujen väliin. 

Aikalaillahan se reeni pyörii erilaisten seuraamisjuttujen ympärillä. Kakeja en oo nyt hetkeen aikaan Nemin kans ottanu, Merri on tehny niitä jokusen. 

Plus on peruuteltu ylämäkeen, oon lähettäny koiria lumipenkkojen päälle, on leikitty pallolla -välillä ilman vaatimuksia ja välillä vaatien ensin jonkun käskyn suorittamista. 

Koitelissa

Käveltiin aamupäivällä koirien kans Koiteliin. Melkein kolme tuntia oltiin ulkona.

Lepposa lauantai

Gööttilapset

Kävin eilen kuvaamassa Kompiaisen ceepentuja.

Yksi urospentu taisi olla vielä vailla omaa kohtia ... 

(ei, ei ole meille tulossa, mutta jos jotakuta muuta kiinnostaisi ;))

Kuinka (melkein) pilataan hyvällä mallilla olleet kaket

Päivä nro  1

1. Tee vauhti lähtöjä. Siis koira paikalleen, lelu about puoliväliin itsesi ja koiran väliin ja sitten vapautus lelulle. Nemi tykkää tuosta leikistä ja lähtee yleensä tosi hyvällä vauhdilla, nappaa lelun suuhunsa ja rallattaa sen kanssa mun ohi. 
2. Jatka tekemällä hytky-harjotuksia. Nämä sujuivatkin nyt tosi tosi hyvin - N pysyi hyvin paikallaan vaikka miten pompin ja huijoin. 
3. Sekoittaen eli vaihdellen sekä avon että voin kake vaihdoksia. Älä hermostu vaikka koira ottaisi askeleita tai muuten liikkuisi kakeissa. 

Päivä nro 2

1. Aloita kaukoharjoittelu. Koska koirahan on osannut avo-kaket melkoisen tarkasti, ei niinkään vauhdikkaasti mutta (semi?)hyvällä tekniikalla kuitenkin, niin ota kerralla kunnolla etäisyyttä jotta ois haastetta eikä aina tulisi tehtyä samallalailla. 
2. Koira tekee yhden vaihdoksen, epävarmasti. Älä palkkaa siitä, vaan vaadi lisää. Koira jämähtää paikallee. Toista käsky. Vaihda äänensävyä ja käsimerkin tyyliä, koska et voi olla varma millä sävyllä ja eleellä se pitikään tehdä. Koira ei liiku minnekään. Mene lähemmäs koiraa. Toista käsimerkit ja suulliset käskyt. 
3. Kutsu koira pois ko paikasta. Aloita liike alusta. Koira tekee samat virheet (ja sinä myös). Kutsu taas koira pois. 
4. Tästä seuraakin se, että koira kuvittelee tekevänsä jotain ja tulee kutsumatta luoksesi. 
5. Jätä koira paikalleen, älä mene kovin kauas koirasta ja teetä sillä vain yksi vaihdos ja palkkaa siitä. 

Päivä nro 3

1. Tee kake harjoitus hieman eri paikassa kuin aiempien päivien yritelmät. 
2. Etäisyys koiraan kolmisen metriä
3. Kaksi vaihdosta (i-m)
4. Vie palkka koiran eteen/suuhun
5. Vapauta koira 
6. Älä tee enempää toistoja!

Merri hallilla

Nysväkerttu poistui

Jee! Merri ei ole nysväillyt tänään <3

Koirien lenkit tänään: Aamulla Eetun kanssa perusaamulenkki, päivä normisti koirahoitolassa (ulkoiluja ulkohäkissä x kertaa eli tarpeiden teko mahdollisuus), alkuilta Eetun kanssa pellolla (irtihumppaa, juoksua ja painia) ja illalla Kaisan kanssa puolpitkät erillislenkit pikkutokotuksilla. 

Seuruuta, seuruu-pys, pertsoja, temppupyöritystä ja kakeja. Nemillä ei kannata ottaa voi-kakeihin vielä etäisyyttä, ottaa helposti askelia. 

Vuosikatsaus

Tämä se on odottanut itseään. Kuuluu vissiin asiaan tehdä yhteenveto kuluneesta vuodesta ja suunnitella samalla tulevaa. Jotenkin olen paininut omien toiveideni, olettamusten, pettymysten, unelmien ja ties minkä kanssa enkä ole osannut oikein sanoiksi pukea asioita. Tai en ole tiennyt mitä lopulta edes haluaisin sanoa. 

Mitä tapahtui vuonna 2012?

1. Näyttelyissä kävimme hyvin vähän. Vain erkkareissa ja Rauman KR:ssa. Pellossa keväällä Merri oli hienosti BIS3-vet ja Nemi VSP. Raumalla Nemi oli PN2 ja Merri ROP ja ROP-vet (ei käyty ryhmissä). Ja syyserkkarin aikaan Nemillä oli korvatulehdus (hiiva sellainen), joten se ei osallistunut ja Merriä jänskätti joten tuomari antoi sille EH:n. 
2. Tokopuolella käytiin keväällä ja alkukesästä muutamissa kokeissa. Nemille hienosti kaksi alokasluokan ykköstulosta ja kaksi kolmostulosta samasta luokasta. Merrikin kävi pitämässä kivaa kahdesti tokokoekehän sisäpuolella, molemmilta kerroilta avo kolmostulokset. Voi luokka odottaa edelleen korkkaamistaan... 
3. Agilityssä kisasin Nemin kanssa talvella ja sitten taas syksyllä. Huhti-elokuun välissä ei kisattu missään. Enimmäkseen haettiin hylkyjä. Suurimmalla osalla radoista oli todella kivaa. Syksyllä asiat osuivat kerran kohdilleen eli saatiin yksi merkintä kisakirjaan. 
4. Hallilla kuljettiin enemmän ja vähemmän ahkerasti. Nemi oli koko vuoden agin valmennusryhmässä ja molemmat koirat tokottivat Jennin alaisuudessa. 
5. Kesällä koirat olivat tuttuun tapaan mukana auto+telttaretkellä, tällä kertaa ajettiin merta edemmäs kalaan. Eli siis käytiin seikkailemassa ympäri Eurooppaa. 
6. Syksyllä käytin koirat Otuksessa virallisessa sydänkuuntelussa (molemmilla terveet syrämmet eli ei sivuääniä) sekä koirat osallistuivat pompen-geenitutkimukseen (terveitä ovat siltäkin osin). 
7. Osallistuttiin ruotsinlapinkoirien kokoontumisajoihin Kiimingissä lampaita paimentaen ja Kaskisissa jäljestäen metsässä ja pellolla
8. Lisäksi Merri ja Nemi kävivät kolme kertaa Turussa osteopaatti Piiralla sekä muutamia kertoja hieronnassa Elp'illä Oulussa ja kertaalleen Matilaisen Suvilla Kiimingissä. 
9. Sekä uivat kaksi kertaa koirauimala Vesipedossa Kiimingissä. 

Mitä suunnittelen vuodelle 2013?

1. Enemmän näyttelyitä kuin mitä viime vuonna oli. Nemi täyttää keväällä kahdeksan. Ainakin joku kerta pitää ilmota molemmat koissut vetskuluokkaan. Ajatus on jännä! Ja sitten taas aattelen, että voihan se nyt viel jonku aikaa valioissa esiintyä... 
2. Periaatteessa toiveena ois päästä Nemin kanssa tokon avo-luokkaan ja Merrin kanssa voittajaan. Eli jokunen koekäynti ko luokissa pitäisi olla vuoden päästä plakkarissa. 
3. Agikisoja. Kivoja rallatuksia aina vaan. Pikkumaxista ei ole joko kisaamaan menestyksekkäästi tai nousemaan kolmosiin tai ties mitä kaikkea (aihetta voisin väännellä ja käännellä ees ja taas ikuisuuksiin asti, asiaa on pohdittu ja pätkätty..). Mutta lyhykäisyydessään homma on niin, että niin kauan kuin kisaaminen ja aksaaminen on Nemin kans kivaa ja sitä voidaan tehdä niin sitä tehdään. Ei sen kummempia tavoitteita enää ole. 
4. Kesällä reissataan taas! Reittisuunnitelmia on laadittu. 
5. Koiria huolletaan hieronnoin jne
6. ja Vesipedossakin käydään ja toivottavasti ainakin Nemi tahtoisi sitten ens kesänä uida luonnonvesissäkin. 
7. Toivottavasti koirat pysyvät terveinä ja porskuttavat ilonamme vielä pitkään :)

ps. en ole vielä ostanut tän vuoden agikisalisenssiä... 

Kotitokot ja temput

Viime aikoina enemmän ja vähemmän ahkerasti koirat ovat tehneet:

- noutoa (Merri lähinnä)
- ylämäki peruutusta (Nemi)
- perusperuutusta (molemmat)
- "välistä" tuloa (molemmat)
- seuruuta, pertsoja (molemmat)
- diagonaalistajalkojen nostelua (molemmat)
- kaukoja (molemmat)

Epikset

Uuden vuoden aaton aattona Active järjesti epikset Martsassa. Koska halusin harjoitella valokuvausta niin olin tyly activelainen enkä ilmoittautunut työntekijäksi kisoihin. Ihan omaa napaa vaan tuijottelin - eli kuvasin mölliradan ja jotain yleistä oleskelua - itseasiassa aika huonolla menestyksellä ei ollut uus putki vielä hanskassa enkä muutenkaan oikeen edelleenkään osaa käyttää fiksusti tota järkkäriä... 

Noh enivei. Nemi oli mukana ja ilmoitin sen kilpailevien radalle. Halutessaan radan sai ottaa uusiksi (ja maksaa toki uuden hinnan eli vitosen oli yhden startin hinta), mutta aluksi ilmoitin meidät vain yhteen starttiin. Juha Lehtikangas oli tuomarina (Juha reenii villakoira Sulon kanssa Nemin kans samassa aksaryhmässä - joka sinällään ei tietty liity epiksiin millään muotoa ;)).

Tällaisen radan oli Juha kehitellyt:

ja se rata oli siitä veikeä että puomin jälkeen radan sai suorittaa miten halusi loppuun. Kunhan viimeinen este oli tuo hyppy nro 20. Eikä samaa estettä saanut mennä montaa kertaa peräkkäin ja kepit piti vissiin suorittaa vähintään kertaalleen. Noh, minen ruvennut kehittelemään mitään erikoista eli menin ihan numerojärkässä. Menin vastaanottamaan kolmosen taakse, tonne sisäpuolelle rataa. Koira tais kirmata aalle heti eikä menny putkeen. Eikä pysähtyny aalle. Otin vissiin putkesta uusiksi. Ennen aata olevalla hypylle tuli varmaan joku syherö. Puomin lensi, otin uusiksi. Sitten hyvä kontakti. Sieltä käänty hyvin kepeille. Loppua en muista menikö hyvin vai huonosti. 

Oli kivaa. Päätin ottaa uusiksi. Uusinnassa otin vastaan seinän puolelta, edelleen kolmosen takaa. Sain koiran tuolla tavalla kyllä putkeen eikä se mennyt sinne aalle, mutta sitten en kerennyt ohjaamaan sitä seukki hypylle vaan siinä tuli tökkö. Koska puomi meni hyvin (en muista tuliko aasta viel läpi - jos tuli niin otin uusiksi..) niin päätin etten jatka rataa pidemmälle vaan karautan siitä suoraan maaliin ja palkkaamaan koiran. 

Episradassa rimat oli joko 55cm tai 60cm. Siis Nemi meni tuota viisviis versiota, myöhemmin starttaavilla koirilla rima oli viis senttiä ylempänä. 

ainiin, niitä episkuvia on tuolla: http://ruotsinlapparit.kuvat.fi/kuvat/Agility/Active+epikset+joulukuu+2012/ lisää ehkä tulee myöhemmin, tai sitten ei. 

Numeroinnit

Ovat menneen talven lumia. Eli se monesko reeni oli viime vuotinen kokeilu ja nyt kehittelen juttujen otsikot hatusta enemmän ja vähemmän hyvällä mielikuvituksella. 

Hyppykunto hukassa

Viime keskiviikkona oli vuoden ekat ohjatut aksareenit. Tehtiin rataharkkaa. Anna oli koutsailemassa. Ryhmästämme on häipynyt tuntia aiempaan ryhmään bordercollie Diva, häntä paikkaamassa oli tällä kertaa borcol Pipsa - en tiedä onko ko koirakko (ei ollu Marin kans) pysyvä vahvistus ryhmäämme. Tuo vaan näin sivuhuomautuksena ...

Ensin meil meni kohtuu hienosti. Nojoo, vääriä ohjausvalintoja - jouduinkin tekemään esim niiston sijasta saksalaista ja takaakiertopersjätön sijasta saksalaista kun ylläripylläri se sujuikin meiltä melko näppärästi. Tähän sitä on lopulta tultu - Mari oli kuin olikin joskus oikeassa kun sanoi, että se ohjaus voisi sopia meille. En vain uskonut ikinä näkeväni sitä päivää ;) 

Mutta sitten. Toisella kiekalla tuli kieltoja kieltojen perään. Levittelin käsiäni ja kysyin Annalta että mitä teen väärin. Kuulemma ohjaukset olivat kohtuu kohillaan... Kunnes Anna tajusi kysyä miten on reenitty joululomilla. No, eihän me olla paljon reenitty = Nemillä ei ole hyppykuntoa! Daa. Enpä sitten semmosta hoksinu. Kun rimat laskettiin alemmas niin koirakin tuli esteille ja ohjaukset onnistu ja silleesti..

Toisella puolen väliajalla tein pari puomireeniä. Flexin kanssa alastuloa. 

Turun reissu

Käytiin Turun suunnalla viime viikolla. Torstaina ajeltiin Turkuun, perjantaina oli koirilla ohjelmassa osteopaatilla käyntiä ja Turun toreilla (heh - eiku kaupungilla) kiertelyä ja hotellin sängyllä lötköttelyä ja lauantaina ajeltiin sitten takaisin kotiin. Kotimatkalla koirat pääsivät lenkkeilemään Kristiinankaupungissa, Kalajoella ja Pattijoella. 

Nemi oli ihan moitteettomassa kunnossa, Merrillä oli rintaranka jumissa ja Leena hieman epäili oisko sillä jotain ikääntymisen tuomaa tuossa rintarangassa kun se niin kovin kireänä jatkuvasti on. 

Positiivista: kummallakaan koiralla ei lukkoja, kumpikaan ei ollut vino, Merrin takapää ei ollut jumissa tms niin kuin se on aiemmin pitkäänkin ollut. 

Seuraava Piira aika onkin vasta kesällä (heinäkuun lopulla) kun olin hidas hämäläinen ajanvaraamisen kanssa enkä enää keväälle saanut aikoja. 

Kuvauksia ja omatoimireenejä

Kävin viime keskiviikkona hallilla. Aamupäivällä. Merrin kanssa tokottamassa noutoa (met ja puu), seuruuta ja ruutua. Sekä ottamassa kuvia kahdesta walesinterrieristä.

Näissä kuvissa esiintyy walesi Fri. 

Pelkotiloja

:/

Merrillä on jäänyt uusvuos päälle. Ja sitten taas ei ole. Mutta heti uudenvuoden pamauttelujen jälkeen kun alkoi ilmat lämpenemään ja lumet valumaan katoilta alas niin Merri kuvitteli että taivas vähintäänkin tippuu niskaan. Se joko ei suostunut lenkeillä etenemään tai sitten veti häntä alhaalla takaisin kotiin päin. Jossain välissä esim takapihalle ei voinut mennä pikapissalle laisinkaan. Sitten tuli kovat pakkaset ja pakkanen rupesi kirjaimellisesti paukkumaan - ja taas on pihalla kamalaa. 

Muutamalla lenkillä Merri on puhkunut energiaa ja ollut oma iloinen itsensä. Kunnes se taas jostain kehittää sen olotilan että oikeestaan sitä jännittää aika tavalla ja voikauhistustenkanahäkki mitä kohta tapahtuu ja mitä ääniä mistäkin kuuluu. 

Osteopaatti L.Piirakin sanoi perjantaina, että Merri on jotenkin varpaillaan olevan oloinen. Silmät näyttää eriltä kuin yleensä (pälyilevä olisi ehkä oikea sana). Toki olin kertonut hänelle siitä uudenvuoden sänkyyn pissailusta, joten tiesikin että Merri on ahdistunut. Leena sanoi, että pelkotilakäytös kannattaa yrittää katkaista heti alkuunsa tai ainakin hyvin pian koska siitä voi helposti tullaa ikävä kierre. Suositteli ostamaan joko Serene Um'ia tai Zyllkenea. Jälkimmäistä myydään eläinlääkäriasemilla ja apteekeissa -> pitäisi siis mennä käymään apteekissa. 

Sinällään mun ajatukset luontaistuotteisiin yms kukkatippoihin ovat aika kaksiajakoiset. Syönhän mä itsekin lääkkeitä kohtuu säännöllisesti, miksi ne olisivat sen kummempia kuin että koirille annettaisiin jotain jostain purkeista. Ja toki jos jollain tollaisella Zyllkenilla saisin normi Merrin taas  takaisin niin eiköhän se olisi sen väärtti. 

Lehtikuvissa

Muutama viikko sitten sain puhelun. Erääseen uuteen koiralehteen kaivattiin ruotsinlapinkoiran kuvia... mikäpä siinä, tietysti halusin osallistua eli lähettää kuvasia josko jotkut niistä kelpaisivat lehteen. Hienoa, että ottivat myös ruotsinlapinkoiran mukaan kyseiseen julkaisuun. :)

Oltiin pari päivää poissa kottoo, ja sillä välin postilaatikkoon oli saapunut tällainen lehti:

Josta löytyy kaikkien lappalaiskoirien esittelyt. Jokaisesta taitaa olla aukiama niin myös ruotsinlapinkoirasta: 

Tekstinä vasemmalla suomeksi yhdistyksen sivulta löytyvä teksti rlk:sta ja oikealla sama englanniksi. Kuvissa Merri kolmesti ja Nemi yhdesti :)

Uuden vuoden aatto

Merri oli eilen levoton, vaelteli, oli hetken paikallaan, läähätti koko kropan voimin. Ja Nemi... ei välittänyt juur mitään paukkeesta mikä pihalla oli. Ekat kovemmat pamahdukset kun kuulu niin molemmat koirat menivät haukkuen ulko-ovelle tyyliin "kuka tuli". Sen jälkeen eivät puhkuneet ja Nemi tosiaan ei ollut moksiskaan. Mutta. Merri oli sitten jossain välissä käynyt pissaamassa sänkyyn (mun peitto meni pesuun, onneks ei patja kastunu/ sotkeutunut). 

Kahen aikaan yöllä käytin niitä iltapissalla. Tottakait joku idiootti alkoi sitten ampumaan raketteja jostain Jaariksen suunnalta ja Merri jarras vastaan koko ajan. Nemi haukahti pari kertaa, mutta sillä nyt voi olla sen ja miljoona syytä avata suunsa ;) Mutta siis lenkistä tuli hyvin lyhyt kun Merri veti koko ajan häntä alhaalla takaisin kotiin päin - no sai ne koirat pissattua pari kertaa joten ehkä se sitten ajoi asiansa. 

Uuden vuoden ensimmäisellä lenkillä olivat olleet molemmat ihan normaaleja. Tosin kauhia nuuskutus joka paikkaan ja kumpikaan ei ollu kakannu... vaikka ihan normi aamulenkin olivat tehneet ja tilaisuuksia ois kyllä ollut.