Niisto - syysflunssien perusniksi

Koirat pääsivät reilun tunnin lenkille ennen Merrin agireenejä, jotka veti Mari.

Itsekseen treenin puomin alastuloa ja pujottelua (teemana leikkaukset). Jos lähdin liikkeelle koiran vasemmalta puolelta (leikaten oikealle) niin sujui huonommasti kuin mitä toisin päin. Pujossa oli ohjurit, yhellä kerralla Mersu loikki niitten yli rasialle (jota en tietty avannu tolla kerralla).

Yhellä esteellä harjoiteltiin ihmisnuolta ja niistoa. I-nuolen reenaus oli yhtä hankalaa kuin aiemminkin. Siis Mersu yli-innokkaana säätää ees sun taas ja minä koitan miettiä mikä suorituksista on palkitsemisen arvoinen. Marikin kokeili Merrin ohjaamista tässä, ja Merri näytti ahneutensa yrittämällä syödä Marin sormet (liian hidas lihapulla-automaatti mitä ilmeisemmin ). Niiston perustreeni sujui ihan kivasti. Ts huomattavasti kivuttomammin kuin i-nuoli.

Lisäksi teimme pientä ratatreeniä, jossa muut tekivät jämäkämmän jarrutuksen kuin mitä mun tarvi tehdä Merrin kanssa. Siis 2 hypylle. Siitä 3:lle lähetys, sitten takaahyppy, persjättö (muilla tuossa kohtaa valssi) ja (kauimmaiseen päähän) putkeen. Ekalla kiekalla olin jarrukohassa liian ajoissa/sukkela, menin liian pitkälle mukaan 2:lle, ajoituin väärälle ohjauslinjalle 4:lle /persjättöön, koira sujahti mun oikialta puolelta putkeen (väärästä päästä sisään). Eli suomeksi sanottuna mikään ei mennyt kuten piti Toisella kerralla otin neuvoista vaariin, en mennyt liian pitkälle 2:lla, lähetin koiraa enemmän 3:lle - minne Merri jopa irtosi! - , luotin, että se hakee takaa hypyn, muistin oman "ajolinjan" ja sain tehtyä nappi persjätön Merrin tietäessä tismalleen mitä tehdä ja se hyppäsi hypyn ideaali linjassa ja sujahti putkeen just niin kuin pitikin.