Rasia

Kävin hakemassa kaupasta 0,3 litran vetoisia pakasterasioita (oli pakko ostaa iso pino, vaikka ykskin ois riittänyt tähän tarkoitukseen, siis niitä ei myyty yksittäin) ja sellaista löllykkäkoiranruokaa (pedigree yksilöpakkaus, helposti avattava pussukka). Kun oon sukkana paikalla niin koira ei onneksi ehdi avata itse purkkia. Tiedän kyllä, että se osaisi avata sen, jos sille annettaisiin edes hetki aikaa työstää sitä

Vein purnukan pujottelun päähän (täyet kepit) ja lähetin koiran kepeille. Merristä siis puhutaan. Ensin ehkä olin jossain neljän metrin päässä esteestä - ja lopulta ehkä kaheksassa metrissä (en mitannut matkaa sen tarkemmin). Ihan hyvin Mersu pujotteli sinne rasialle. Ja sitten juoksin avaamaan sen purkin sille - koira söi ruuan -  ja mä tursotin pussukasta lisää muonaa purkkiin ja homma uusiksi.

Eihän se Merrin pujo vauhti tässä mikään hurja ole, nopeemmin se ehkä menee vedättämällä (?). Mutta pääasia lienee kuitenkin, että se osaa ja pystyy tekemään asioita -nimenomaan agikentällä- ilman että mä olen vieressä sitä avittamassa tai viemässä "käpälästä pitäen- joka esteelle asti.

Ehkä vauhti vois olla nopiampi puolikkailla kepeillä? Mutta tos ny oli vaan käytös ne kepit mitkä on ruuvattu kiinni toisiinsa...

Lopuksi vielä tein Nemin kanssa kerran aan. Siis rasiapalkalla. Ja niin että pompin pokohyppyjä