Rallattelua ja oivallusta

Torstaina Nemin agiharjoituksissa keskityttiin ratojen tekemiseen, tekniikka (este) reenit jätettiin seuraaviin kertoihin.

Ratapiirruspohjan lainasin tällä kertaa Erren blogista - esteet kun olivat tismalleen (tai sitä toista putkea käännettiin hitusen, rataan soveltuvammaksi) samallalailla, ne vain mentiin eri järjestyksessä ... Joten numeroin ja kirjaistin kuvasta ja radasta meidän version:

Ensin teimme tuon numeroidun harjoituksen. Tarkoituksena siis oli, että itse en menisi kovin lähelle hyppyjä 2 ja 3 - eli että saisimme koiran irtoamaan. Ja kun sitten menin  turhan lähelle, niin oma juoksulinjani (plus tietty olin hirmu myöhässä) oli niin, että koira ei hypännyt 5 hyppyä. Eli homma meni juuri niin kuin pitikin, kunnon kantapään kautta oppimista Käskytys myös oli turhan nössöä aluksi, Nemi mm jätti hyppäämättä 3 -hypyn ja tuli rääkymään mulle, vaikka mun näyttö oli ilmeisesti ollut ihan ok. Sitten kun jämäköidyin, niin tää meni ihan kivasti. Palkka siis 5-hypyn jälkeen. Mutta kun vaihdoimme niin, että Mari siirtyi keskemmälle kenttää eikä ollut palkan luona, niin ekalla kerralla mun liian löysä käskytys sai koiran menemään vikan hypyn sijasta Marin luo. Seuraavalla kerralla olin taas jämympi ja koirakin teki oikein (huolimatta siitä missä Mari seisoi).

Seuraavaksi sitten tuo kirjain reeni. Aluksi Nemi ei meinannut mennä c-putkeen, joka oli hallin nurkassa. Mistä lie johtu, juuri siitä nurkkaisuudesta vai jostain muusta (tiistainahan se lensi upeasti kaikkiin putkiin)? Toisaalta nyt en itse ottanut montaakaan askelta putkea kohti ja sitten vaihdoinkin jo suunnan toiseksi.. Lisää siis putken(kin) vahvistusta, lähettelyä jne.
Ja jonkun kerran kun luulin koiran menneen putkeen ja jatkoin liikkumista muualle niin koira tulikin perästä. Että tosi hyvin se otus kyllä lukee mun kehon eleitä - koira nimittäin oikeasti näytti siltä kuin olisi lukinnut sen putken...
Noh, pari kertaa pelkkä putki ja johan rupesi putkeen meneminenkin kiinnostamaan. Ja kun se kiinnosti niin pystyin käskyttämään sitä putkelle jo heti ekan hypyn jälkeen (ja ottihan se sen hypyn siitä välistäkin vaikkei sitä erikseen käskytetty).
Ja kun koira todellakin irtosi putkeen, niin mun ei tarvinnut mennä liian syvälle ts putkea kohti ja kerkesin tosi hyvin valssaamaan d:n ja e:n väliin. Itseasiassa mun piti odotella siellä koiraa - jo valssin tehneenä. Samalla kun odottelin niin kutsuin koiraa, jolloin se ei ängännyt siinä houkuttelevaan putkeen, niin kuin luulin... Ja kun (halustani huolimatta ) en saatellut koiraa liikaa f-g-h -hypyille niin ehdin taas hyvin valssaamaan h:n ja e:n väliin ja sitten juoksukäskytystä maaliin. Jes!

Tuossa tilanteessa mä en tajunnut tuota harkkaa niin hyvin kuin nyt - tätä on siis muhitettu päässä Mutta aivan mahottoman ihana oivallus, oli tuo että sen valssin voi oikeasti tehdä paljon ennen kuin koira edes on kohdalla - eikä sitten tule sitä kiireen tuntua. Joskus Merrin kanssa reenatessa (siis vuosia sitten) mä luulin -tai en edes asiaa sen kummemmin tainnut ajatella- että valssi on sitä, että odotetaan, että se koira tulee luokse jostain esteeltä ja sitten yhdessä sen kanssa tehdään ne kummalliset askel-kuviot (tä-mä on nyt se vals-si muis-ta liik-ku-a oi-kein), pysäytetään oma ja koiran vauhtia ja sitten jatketaan taas matkaa eteenpäin (samalla tietysti koira haukkuu ja repii lahkeesta ja paimentaa mua "oikeaan" suuntaan).
Ja tuossa oivalluksessa ihaninta tietysti oli se, että tuollainen ennenaikainen ohjausten tekeminen ja kiireettömyyden tuntu on mahdollista myös minulla yhdessä Nemin kanssa

Noh, rata otettiin vielä uusiksi kun olin niin pölmästynyt tuosta edellisestä onnistumisesta. Toinen kerta ei mennyt ihan niin täydellisesti, eli Nemi jätti hyppäämättä esteen e. Jatkoin vierestä menemisestä huolimatta matkaa loppuun asti. Muita virheitä ei tehty, tai ainakaan niin että esteet olisi jäänyt välistä tai suoritettu väärin, väärissä paikoin.

Lopuksi vielä harjoittelimme sitä, että koira hyppäisi hypyn jos kädellä niin näytän / vippaan, ettei ns helpoissa paikoissa tarvitsisi turvautua vastakkaiseen käteen. Eli tätä tehtiin esteillä h-i niin että jätin koiran h:n taakse ja otin ensin kauempaa ja sitten lähempää ja lähempää (h:ta) vastaan ja käskytin i:lle heittäen samalla namin. Hienosti meni tämä(kin) harkka.

Mari, jatketaanpa rallattelua pääsiäisen jälkeen!