Harkkasin tänäaamuna tuttuun torstaiseen tapaan Haukiputaalla Activen hallissa.
Olipa hyvä, että tuli tehtyä lisää pujottelutreeniä hyppyjen kautta. Etten jäänyt tietämöttömyyden tilaan ja munannut ihan totaalisesti Nestorin pujottelua
Että tuota niin kuin, koiraa ei oteta haltuun ennen pujoa - vaikka vauhti olisi kuinka kova. Koiran vauhtia ei hidasteta, ei oteta pois! Vaan koira opetetaan itse hakemaan oikea vauhti, rytmi ja väli. Että koira saa siis itse tehdä työn, ja kun itse tekee ja ajattelee niin myös oppii
Teimme siis pujoon menoja ensin yhden, sitten kahden ja lopulta kolmen hypyn takaa (joista keskimmäinen oli muuri). Hypyt ja pujo olivat siis suorassa linjassa - ihan kuin maanantain treenissäkin. Pujotteluna oli tällä kertaa vain puolikkaat kepit, kun tavoitteena oli oikea sisäämeno ja siitä sitten nopea palkkaaminen. Toimi.
Molemmilta puolilta. Siis 1, 2 ja 3 hypyn takaa tehtiin sekä vasemmalta että oikealta puolelta. Ensin niin, että odotin koiraa pujon ja hypyn välissä ja sitten niin että liikuin itsekin. (mutta en siis lähtenyt sieltä yköshypyltä - miksi olisinkaan)
Sitten harkkasimme puomia, missä näkyi viime viikkoinen "aivotoiminta" eli kun koira teki ensin väärin eikä saanut palkkaa ja piti ottaa uusiksi niin korjasi hienosti. Eli nyt meni tämä jo aikasta hyvin - eli löysällä hihnalla koiruus osasi itte ottaa oikean paikan. Ei tehty älyn montaa toistoa.
Sitten tehtiin rataa (siitä myöhemmin lisää) ja keinua. Minä ohjasin koiran nopsasti keinun toiseen päähän ja Mari laski sitten keinun alas (eli ensin koira kiipesi ylös, rauhoittelin odotutin sitä siinä hetken - ensin koira meinasi kiivetä syliini kun itse ehkä hieman panikoin
ihan uudenlainen esteen opettelu/suoritustapa meitsille.. ja vasta sitten keinu kiikautettiin niin että pystyin ohjaamaan koiran oikeaan Etutassut maassa asentoon ja siitä vapauttamaan koiran palkalle).
Olipa hyvä, että tuli tehtyä lisää pujottelutreeniä hyppyjen kautta. Etten jäänyt tietämöttömyyden tilaan ja munannut ihan totaalisesti Nestorin pujottelua
Että tuota niin kuin, koiraa ei oteta haltuun ennen pujoa - vaikka vauhti olisi kuinka kova. Koiran vauhtia ei hidasteta, ei oteta pois! Vaan koira opetetaan itse hakemaan oikea vauhti, rytmi ja väli. Että koira saa siis itse tehdä työn, ja kun itse tekee ja ajattelee niin myös oppii
Teimme siis pujoon menoja ensin yhden, sitten kahden ja lopulta kolmen hypyn takaa (joista keskimmäinen oli muuri). Hypyt ja pujo olivat siis suorassa linjassa - ihan kuin maanantain treenissäkin. Pujotteluna oli tällä kertaa vain puolikkaat kepit, kun tavoitteena oli oikea sisäämeno ja siitä sitten nopea palkkaaminen. Toimi.
Molemmilta puolilta. Siis 1, 2 ja 3 hypyn takaa tehtiin sekä vasemmalta että oikealta puolelta. Ensin niin, että odotin koiraa pujon ja hypyn välissä ja sitten niin että liikuin itsekin. (mutta en siis lähtenyt sieltä yköshypyltä - miksi olisinkaan)Sitten harkkasimme puomia, missä näkyi viime viikkoinen "aivotoiminta" eli kun koira teki ensin väärin eikä saanut palkkaa ja piti ottaa uusiksi niin korjasi hienosti. Eli nyt meni tämä jo aikasta hyvin - eli löysällä hihnalla koiruus osasi itte ottaa oikean paikan. Ei tehty älyn montaa toistoa.
Sitten tehtiin rataa (siitä myöhemmin lisää) ja keinua. Minä ohjasin koiran nopsasti keinun toiseen päähän ja Mari laski sitten keinun alas (eli ensin koira kiipesi ylös, rauhoittelin odotutin sitä siinä hetken - ensin koira meinasi kiivetä syliini kun itse ehkä hieman panikoin
ihan uudenlainen esteen opettelu/suoritustapa meitsille.. ja vasta sitten keinu kiikautettiin niin että pystyin ohjaamaan koiran oikeaan Etutassut maassa asentoon ja siitä vapauttamaan koiran palkalle). 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti