Sen jälkeen kun lopetin reenaamisen koirayhdistyksessä niin koirieni reenit ovat menneet kausittain. Kulloisenkin koirakoulun lukujärjestyksen mukaan. Vuosiahan harrastin pääasiassa (ryhmäreenipaikkoina ajateltuna) agilityä ja tokoa ja niistä opinkin ammensin enimmäkseen samasta paikasta. Samoihin aikoihin kun aksa jäi omasta ohjelmasta pois niin tokokoutsi muutti muualle. Niihin aikoihin oli oma koiraharrastus jäissä muutenkin, että mahdetaanko me ylipäänsä enää harrastaa mitään.
Kun vielä oli yhdistystoiminnassa mukana niin treeniryhmäpaikka oli turvattu pidemmäksi aikaa. Itseasiassa omasta seuratoimintaharrastamisesta on niin pitkä aika, että silloin kun olen koirakerhosta ryhmäpaikkoja anonut ei ole vielä ollut olemassa toimitsijapisteiden keräystä - vai onko? Viimeisinä vuosina taisin saada ryhmäpaikan sillä, että koulutin itse (agia). Agikisojen talkoiluista tienasi kisalahjakortteja, en ainakaan muista, että niitä talkoilupisteitä olisi käytetty ryhmäpaikkojen saantiin - mutta voi olla että tästä vain on niin kauan etten muista :-D
Kun tulin mukaan koiraharrastukseen, tai lähinnä agilitymaailmaan, niin kisoissa talkoilu oli itsestäänselvyys, alku vuosina siitä ei hyötynyt mitenkään - tai syötävää sai talkoilupäivän aikana (jos introverttinä ketään tuntemattomana tohti mennä talkoilijaeväitä syömään).
Tokokisoissa en ole tainnut talkoilla koskaan. Silti tokotin ryhmissä ties kuinka monta kautta.
Enivei. Nykyisin seuraan jatkuvasti, että kuka tarjoaa Oulun alueella mitäkin koulutusta. Mikä niistä voisi kiinnostaa? Onko kouluttaja joku nobody joka on käynyt jonkun (kirje)kurssin jossain jostain lajista vai joku jolla on oikeasti tietämystä lajista, kokemusta sen treenaamisesta (kenties kilpailemisestakin - kyllä, kisaaminen kertoo aika paljon, niin moni voi vain sanoa että "kyllä se kotona osaa", mutta jos pääsee kisakentille asti ja osaa jopa sielläkin niin on se vähän eri juttu). Vuosia kisannut ei tokikaan automaattisesti osaa kouluttaa.
Vuosien myötä olen myös oppinut arvostamaan sitä, että "vääriä" rotuja ei katsota nenänvartta pitkin. Kouluttajan pitää antaa yhtälailla aikaa ja panostusta kaikille koirakoille, olipa kouluttajan omat (rotu)intressit mitkä tahansa.
Tällä hetkellä Kikillä on meneillään nosework ja koiratanssikurssit, mutta pian pitäisi päättää mitä tehdään sitten kun nuo kurssit loppuvat? Ja koska nopeat syövät hitaat niin liikaa en voi jäädä asiaa märehtimään. Toko taitaa olla poissa laskuista (ryhmätreenien merkeissä) toistaiseksi. Joten mietinnässä on rallytoko ja nose. Jahka lumet häipyvät niin voidaan alkaa omatoimijälkeilemään.
torstai 28. helmikuuta 2019
hn 3/19
Käytin eilisestä päivästä taas muutaman tunnin Nemin kampaamiseen.
Kuvituskuvana Nemistä otettu räpsy eilen takapihalla - sopivasti kerkesin käydä pihalla koirien kanssa ennen kuin katolta valui niin paljon lunta alas ettei takapihan ovi enää auennut ... (lapiointihommia tiedossa).
Kuvituskuvana Nemistä otettu räpsy eilen takapihalla - sopivasti kerkesin käydä pihalla koirien kanssa ennen kuin katolta valui niin paljon lunta alas ettei takapihan ovi enää auennut ... (lapiointihommia tiedossa).
maanantai 25. helmikuuta 2019
Kuka jaksaa tehdä reklamaation? (namiraati vol.2)
Avaamaton paketti, ostettu joskus ... ennen joulua?! Päiväystä jäljellä. En jaksa/halua tutustua onko tuo epämääräinen hometta vai jotain muuta. Enkä varsinkaan halua syöttää noita koirille, joten roskiin menevät (jahka saan aikaiseksi).
Mulla on tapana ostella silloin tällöin erinäisiä koiranamusia joita säilytän erään kaapin yhdellä hyllyllä. Sieltä sitten antelen koirille milloin mitäkin - esim illalla ennen nukkumaanmenoa puruluutikut tms. En muista että ennen olisi tullut vastaan tällaista että tuotteet olisivat menneet pilalle - joku pussukka saattaa olla kaapissa kuukausitolkulla.
Ja ei, en jaksa reklamoida - ei ole sen vaivannäön arvoista (olisikohan nuo maksapalat maksaneet ~5 euroa).
edit. tarkastelin pussia tarkemmin ennen kuin heitin sen roskiin ja kyllä tuo harmaa homerihmastolta selvästi näytti ... (puistatus)
perjantai 22. helmikuuta 2019
Kiitollinen joka oikusta
Kävipä sitten sillä tavalla, että Nemi varasti patonkileipäpalasen toissapäivänä olohuoneen sohva"pöydältä" (oikeasti jakkara jota käytetään sohvapöydän korvikkeena). Eetu oli siis leipää syömässä kun katseli telkkaria ja rapsutteli koiraa joka oli siinä vieressä (lattialla seisoi). Nemi totesi, että "kappas ruokaa" ja loppasi patonginpalan parempiin suihin.
Meidän Nemi? Koira jonka on voinut jättää kauppaostosten kanssa (päällimmäisenä avonainen tuore patonkipakkaus) kanssa kahdestaan takapenkille kun on käynyt jossain muualla asioimassa. Tai koira joka ei ole ottanut luvatta ruokaa pöydiltä, lattialta (jos itse likellä - noin muuten en ole lattiatasoa testannut) jne. Aiemmin ei puhettakaan että se olisi vastaavalta tasolta ryöstänyt mitään, vaikka ne jakkarat ovat just sen kuonon korkeudella.
Muutenkin se on kyllä unohtanut about kaiken - tai joskus ainakin tuntuu siltä, että sillä on nykyään niin omat säännöt, että huhhuh. Toisaalta jos saan sen ymmärtämään, että ennen ruokaa kuuluu istua paikallaan, niin se kyllä istuu - eikä vapaudu muuta kuin käsimerkistä kun ei vissiin siinä tilanteessa kuule (tuo se sen kuulemisasia on kyllä niin outo, kun kuuro se ei selvästikään ole - kuitenkaan).
Joskus aina mietin, että pitäisikö sille opettaa joku uus temppunen kun Kikin kanssa reenailen, mutta nykyisin se on kyllä niin toivoton reppana niissä tilanteissa. Ja jotenkin ihan pihalla. Että tuleeko siinäkin se kuuloasia esille, kun tuntuu, että Nemi ei vaan tajua jotain. Olenkin sitten todennut, että helpommalla pääsee kun Nemi näennäisesti touhuaa mukana, saa palkkaa helpoista perusjutuista ja siitä että se välillä yrittää tarjota jotain toimintaa.
Mummokoiraa on tullut kyllä paljon paijailtua viime aikoina, kun "koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän ..." 💖
Meidän Nemi? Koira jonka on voinut jättää kauppaostosten kanssa (päällimmäisenä avonainen tuore patonkipakkaus) kanssa kahdestaan takapenkille kun on käynyt jossain muualla asioimassa. Tai koira joka ei ole ottanut luvatta ruokaa pöydiltä, lattialta (jos itse likellä - noin muuten en ole lattiatasoa testannut) jne. Aiemmin ei puhettakaan että se olisi vastaavalta tasolta ryöstänyt mitään, vaikka ne jakkarat ovat just sen kuonon korkeudella.
Muutenkin se on kyllä unohtanut about kaiken - tai joskus ainakin tuntuu siltä, että sillä on nykyään niin omat säännöt, että huhhuh. Toisaalta jos saan sen ymmärtämään, että ennen ruokaa kuuluu istua paikallaan, niin se kyllä istuu - eikä vapaudu muuta kuin käsimerkistä kun ei vissiin siinä tilanteessa kuule (tuo se sen kuulemisasia on kyllä niin outo, kun kuuro se ei selvästikään ole - kuitenkaan).
Joskus aina mietin, että pitäisikö sille opettaa joku uus temppunen kun Kikin kanssa reenailen, mutta nykyisin se on kyllä niin toivoton reppana niissä tilanteissa. Ja jotenkin ihan pihalla. Että tuleeko siinäkin se kuuloasia esille, kun tuntuu, että Nemi ei vaan tajua jotain. Olenkin sitten todennut, että helpommalla pääsee kun Nemi näennäisesti touhuaa mukana, saa palkkaa helpoista perusjutuista ja siitä että se välillä yrittää tarjota jotain toimintaa.
Mummokoiraa on tullut kyllä paljon paijailtua viime aikoina, kun "koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän ..." 💖
Jäsenyyksiä
Eilen kun kävin salilla niin latasin salilätkääni lisää käyntejä ja maksoin samalla Kiimun (Kiimingin Urheilijat) jäsenmaksun.
Tänään maksoin sitten Kampurajalkayhdistyksen jäsenmaksun - sen jäsenyys on ihan uus juttu mulle. Jäsenetuina ainakin "saat Invalidiliiton Harava- ja IT-lehdet". Jo vuosia ollaan tuettu Invalidiliittoa ostamalla heiltä muun muassa erilaisia kalentereita yms, en edes pitkään ole ollut tietoinen tällaisesta kampurajalkayhdistyksestä eli että minullakin voisi olla jotain osaa ja arpaa ko liittoon ...
Tänään maksoin sitten Kampurajalkayhdistyksen jäsenmaksun - sen jäsenyys on ihan uus juttu mulle. Jäsenetuina ainakin "saat Invalidiliiton Harava- ja IT-lehdet". Jo vuosia ollaan tuettu Invalidiliittoa ostamalla heiltä muun muassa erilaisia kalentereita yms, en edes pitkään ole ollut tietoinen tällaisesta kampurajalkayhdistyksestä eli että minullakin voisi olla jotain osaa ja arpaa ko liittoon ...
torstai 21. helmikuuta 2019
ks 10/19
Kävin tänään töitten jälkeen salilla. Oli aika rankkaa, kuukaudessa on kyllä kunto huonontunut selvästi - noh, suunta ei ole kuin ylöspäin (tai muuta positiivista).
Pari huomiota ohjelmaani liittyen.
Viime kerralla (9/19) en tehnyt ollenkaan liikkeitä 2 ja 4.
1) Ennätys 1min 20sek. Mikä hienoa koska viime kerralla ekalla kierroksella vain 40sek ja tuntu että tuleeko tästä hommasta enää mitään. Muut kerrat noin minuutti.
2) 9 kg + lisäpaino
3) 3*20 (8kg). Vaikeea, mutta sinnillä meni.
4) 15 kg * 15 molemmat jalat, 20 kg * 15 molemmat jalat ja 15 kg * 15 molemmat jalat
5) 3*15
6) 5a
7) olkapäälaite, normi
8) 3*20 (vika kierros vaikea)
9)vain yks kierros
+ 10 toistoa selkälaitteella
+ normit käsijumpat kuminauhalla ja jumppapalloilla (iso ja pieni (oma))
Niin ja sekä viime kerralla että tänään huomasin, että jotkut käsiliikkeet eivät ole enää niin pahoja. Siis niin pahoja kuin olivat syksyllä - vas. kädelle siis (sillä mikä on oireillut erilaisia asioita tehdessä). Eli jumppailuista -vaikkakin liian laiskoista sellaisista- on kuin onkin ollut ilmeisesti hyötyä. Täysin oireeton käsi ei vieläkään ole, mutta siihen ei ole enää aikoihin sattunut esim silloin kun nostan koiraa :-)
Pari huomiota ohjelmaani liittyen.
Viime kerralla (9/19) en tehnyt ollenkaan liikkeitä 2 ja 4.
1) Ennätys 1min 20sek. Mikä hienoa koska viime kerralla ekalla kierroksella vain 40sek ja tuntu että tuleeko tästä hommasta enää mitään. Muut kerrat noin minuutti.
2) 9 kg + lisäpaino
3) 3*20 (8kg). Vaikeea, mutta sinnillä meni.
4) 15 kg * 15 molemmat jalat, 20 kg * 15 molemmat jalat ja 15 kg * 15 molemmat jalat
5) 3*15
6) 5a
7) olkapäälaite, normi
8) 3*20 (vika kierros vaikea)
9)vain yks kierros
+ 10 toistoa selkälaitteella
+ normit käsijumpat kuminauhalla ja jumppapalloilla (iso ja pieni (oma))
Niin ja sekä viime kerralla että tänään huomasin, että jotkut käsiliikkeet eivät ole enää niin pahoja. Siis niin pahoja kuin olivat syksyllä - vas. kädelle siis (sillä mikä on oireillut erilaisia asioita tehdessä). Eli jumppailuista -vaikkakin liian laiskoista sellaisista- on kuin onkin ollut ilmeisesti hyötyä. Täysin oireeton käsi ei vieläkään ole, mutta siihen ei ole enää aikoihin sattunut esim silloin kun nostan koiraa :-)
keskiviikko 20. helmikuuta 2019
... ja kädet mukaan
Testailin eilen iltamyöhäislenkillä Kikin kanssa muutamia juttuja.
Ensinnäkin kuinka hankala olisi opettaa koiralle sivulletulo / ihmisen ympäripyörähdys ns väärää kautta. Siis kun nyt se osaa sen kyllä myötäpäivään, mutta entäpä vastapäivään? Että osaa olla liukas koira :-D "Mää tein näin, enks ollut taitava?" ja niitä "näin" juttuja x kappaletta siinä sitten. Mikään namilla houkuttelu ei tunnut toimivan kun ei se koira tajua mihin suuntaan yritän sitä saada; no pelkällä namiohjauksella se ei välttis sitä äkkiä oppiskaan mutta jos saisin sen huomaamaan liikeradan ja siitä pääsis palkkailemaan niin ehkä se siitä iloksi muuttuisi. Mutta mitenkään valoisalta ei eilen vielä se temppu vaikuttanut.
Sitten kokeilin ihan vaan sellaisia, että seurautin koiraa (vasemmalla tai oikealla, sillä paikalla ei ollut väliä) hieman eri vauhtia ja ne toimi ihan kivasti. Mutta kun lisäsin hommaan vaikeutena sen, että mun kädet eivät olisikaan normaalisti vartalonsivulla (ns alaspäin, tyhmästi sanottu ;-D) vaan voisin liikuttaa niitä sivulle tai ylös. Tai ei edes mitenkään erityisemmin heilutella vaan ottaa ne vaan pois siitä normaalista paikasta niin Kikin mielestä siinä oli jotain tod kummallista. Kommenttia tuli siis heti. Sitten hoksasin sellaisen asian, että twist-pyörähdys tulee (ts K tekee sen) kun nostan kättä. Eli olen sitten vissiin opettanut tempun lähinnä käsimerkkinä enkä sanana - tää on niin tätä kun kaikki pitäisi suunnitella että mitä se koira oppii että miten se tekee ne asiat. Vaikka itse kuvittelisi opettaneensa jotain muuta niin se on se joku pikku (tai isompi) juttu millä koira lukee "käskyt". Plus että kaikki (mitä joskus tulee opettamaan ja tarvitsemaan) pitäisi tietää silloin ihan aluksi kun koira on pentu että osaisi lähteä työstämään sitä koiraa ja sen taitoja haluttuun suuntaan eikä aiemmin tehdyistä ainakaan olisi haittaa uuden opettamiselle. Tämä on sitä oppimisteoria asiaa, että ne taidot karttuvat vanhojen päälle ja pitää ottaa huomioon se mitä (ja miten jne) koiralle on aiemmin opettanut. Että ihan voin -taas- peiliin katsoa, että ei tod ole koiran vika jos se tekee tavalla x kun olen sen sille kerta niin opettanut.
No eniveis. Saatiin me tehtyä muunlaisia "kädet eri paikassa" reenejä. Joko ihan niin vain että koira oli sivulla tai niin että otettiin muutama askel seuraamista. Pitää miettiä itse se, että miten haluan pysyä liikuttamaan käsiäni. Esim turha sitä twist-pyörähdysliikettä on sotkea sen enempää - en tiedä onko siitä mahdollista saada tasapainoisemman näköistä? Mutta jos ei halua (koiratanssissa) tasapaksun tokomaisesti vain seurauttaa koiraa paikasta toiseen (no ei se fs:ssa ole tarkoituksenmukaistakaan mutta jotain kontaktikävelyntynkää sinne helposti silti tulee pikkuisen mukaan) niin se on koiralle ihan uus häiriötekijä että mun kädet ovatkin jossain ihan muualla kuin yleensä.
Se täytyy kyllä pikkukoiran eduksi sanoa, että se oli valtavan innokas reenailija ja jaksoi tehdä näitä kontaktireeni "kädet missä sattuu tai erilaisia askelluksia" -harjoituksia vaikka kuinka :-)
Että itse sitten pistin pelin poikki, että ehkä on aika mennä takaisin kotiin ja nukkumaankin jossain vaiheessa.
Siellä Emmi Lavikan tokosemmassa oli puhetta just siitä, että puurtaminen eli se varsinainen työ tehdään kotona itsekseen ja ryhmätreeneissä tehdään häiriötä yms että siellä ei kuitenkaan opetella asioita. Ehkä meidän tapauksessa saadaan niksit miten tehdään mutta opetus tapahtuu "kotona". Ja taisin Emmille sanoakin, että oman kokemuksen mukaan tokon treenaaminen on hankalahkoa koska jo toinen toisto voi olla liikaa. Eli koirat keksivät sitten muun variaation kun "se aiempi" ei kelvannut. Tämä ongelma on esiintynyt ehkä eniten ns isoissa liikkeissä. Ainakin siis Merrin ja Nemin kanssa. Toinen yritys noutotreenistä voi olla liikaa ja taso vain laskee (vaikka pitäisi lopettaa reenit onnistumiseen) - että mitä enemmän yrität korjata virhettä tai jotain niin sitä huonommaksi homma menee ja koira tulee oppineeksi jotain ihan muuta kuin olisit halunnut.
Kikin koulutettavuus eroaa näistä aiemmista koiristani ehkä sillä, että kun sille on pienenä opetettu tarjoamisen kannattavuus niin sillä riittää hieman pidempään halua yrittelijäisyyteen kuin aiemmilla koirillani. Vaikka nekin siis olivat aina valmiit hommiin (imperfektissä siksi, että vaikka Nemi on edelleen olemassa niin onhan se välillä hieman höppänä plus että se ei ole koskaan ollut hirveän oma-aloitteinen tai se tarjoaa niitä samoja juttuja eikä ole keksimässä mitään juonikuvioita). Tottakait Kikinkin kanssa pitää lukea sen viretasoa, että mihin olisi hyvä lopettaa. Ennemmin useasti pieni koulutussessio kuin liikaa reeniä kerralla. Se mitä kirjoitin muutama päivä sitten siitä häiriöherkkyydestä niin Kikillä vaikuttaa siihen kuinka paljon sitä häiritsee ulkopuoliset asiat muun muassa se, että missä vireessä se on. Mitä väsyneempi -matalavireisempi- koira on niin sitä enemmän se häiriintyy äänistä ja muista seikoista.
Itselle opettelun paikka tietää milloin peli kannattaa viheltää poikki; ja jos ikinä kisataan missään niin oikeanlainen virittely / ei-virittely, onko koira autossa, hallissa, tullaanko kisapaikalle kuinka ajoissa jne jne On Kikin kanssa oleellista. Mutta luultavasti sekin löytyy käytännön ja kantapäiden kautta :-)
Ensinnäkin kuinka hankala olisi opettaa koiralle sivulletulo / ihmisen ympäripyörähdys ns väärää kautta. Siis kun nyt se osaa sen kyllä myötäpäivään, mutta entäpä vastapäivään? Että osaa olla liukas koira :-D "Mää tein näin, enks ollut taitava?" ja niitä "näin" juttuja x kappaletta siinä sitten. Mikään namilla houkuttelu ei tunnut toimivan kun ei se koira tajua mihin suuntaan yritän sitä saada; no pelkällä namiohjauksella se ei välttis sitä äkkiä oppiskaan mutta jos saisin sen huomaamaan liikeradan ja siitä pääsis palkkailemaan niin ehkä se siitä iloksi muuttuisi. Mutta mitenkään valoisalta ei eilen vielä se temppu vaikuttanut.
Sitten kokeilin ihan vaan sellaisia, että seurautin koiraa (vasemmalla tai oikealla, sillä paikalla ei ollut väliä) hieman eri vauhtia ja ne toimi ihan kivasti. Mutta kun lisäsin hommaan vaikeutena sen, että mun kädet eivät olisikaan normaalisti vartalonsivulla (ns alaspäin, tyhmästi sanottu ;-D) vaan voisin liikuttaa niitä sivulle tai ylös. Tai ei edes mitenkään erityisemmin heilutella vaan ottaa ne vaan pois siitä normaalista paikasta niin Kikin mielestä siinä oli jotain tod kummallista. Kommenttia tuli siis heti. Sitten hoksasin sellaisen asian, että twist-pyörähdys tulee (ts K tekee sen) kun nostan kättä. Eli olen sitten vissiin opettanut tempun lähinnä käsimerkkinä enkä sanana - tää on niin tätä kun kaikki pitäisi suunnitella että mitä se koira oppii että miten se tekee ne asiat. Vaikka itse kuvittelisi opettaneensa jotain muuta niin se on se joku pikku (tai isompi) juttu millä koira lukee "käskyt". Plus että kaikki (mitä joskus tulee opettamaan ja tarvitsemaan) pitäisi tietää silloin ihan aluksi kun koira on pentu että osaisi lähteä työstämään sitä koiraa ja sen taitoja haluttuun suuntaan eikä aiemmin tehdyistä ainakaan olisi haittaa uuden opettamiselle. Tämä on sitä oppimisteoria asiaa, että ne taidot karttuvat vanhojen päälle ja pitää ottaa huomioon se mitä (ja miten jne) koiralle on aiemmin opettanut. Että ihan voin -taas- peiliin katsoa, että ei tod ole koiran vika jos se tekee tavalla x kun olen sen sille kerta niin opettanut.
No eniveis. Saatiin me tehtyä muunlaisia "kädet eri paikassa" reenejä. Joko ihan niin vain että koira oli sivulla tai niin että otettiin muutama askel seuraamista. Pitää miettiä itse se, että miten haluan pysyä liikuttamaan käsiäni. Esim turha sitä twist-pyörähdysliikettä on sotkea sen enempää - en tiedä onko siitä mahdollista saada tasapainoisemman näköistä? Mutta jos ei halua (koiratanssissa) tasapaksun tokomaisesti vain seurauttaa koiraa paikasta toiseen (no ei se fs:ssa ole tarkoituksenmukaistakaan mutta jotain kontaktikävelyntynkää sinne helposti silti tulee pikkuisen mukaan) niin se on koiralle ihan uus häiriötekijä että mun kädet ovatkin jossain ihan muualla kuin yleensä.
Se täytyy kyllä pikkukoiran eduksi sanoa, että se oli valtavan innokas reenailija ja jaksoi tehdä näitä kontaktireeni "kädet missä sattuu tai erilaisia askelluksia" -harjoituksia vaikka kuinka :-)
Että itse sitten pistin pelin poikki, että ehkä on aika mennä takaisin kotiin ja nukkumaankin jossain vaiheessa.
Siellä Emmi Lavikan tokosemmassa oli puhetta just siitä, että puurtaminen eli se varsinainen työ tehdään kotona itsekseen ja ryhmätreeneissä tehdään häiriötä yms että siellä ei kuitenkaan opetella asioita. Ehkä meidän tapauksessa saadaan niksit miten tehdään mutta opetus tapahtuu "kotona". Ja taisin Emmille sanoakin, että oman kokemuksen mukaan tokon treenaaminen on hankalahkoa koska jo toinen toisto voi olla liikaa. Eli koirat keksivät sitten muun variaation kun "se aiempi" ei kelvannut. Tämä ongelma on esiintynyt ehkä eniten ns isoissa liikkeissä. Ainakin siis Merrin ja Nemin kanssa. Toinen yritys noutotreenistä voi olla liikaa ja taso vain laskee (vaikka pitäisi lopettaa reenit onnistumiseen) - että mitä enemmän yrität korjata virhettä tai jotain niin sitä huonommaksi homma menee ja koira tulee oppineeksi jotain ihan muuta kuin olisit halunnut.
Kikin koulutettavuus eroaa näistä aiemmista koiristani ehkä sillä, että kun sille on pienenä opetettu tarjoamisen kannattavuus niin sillä riittää hieman pidempään halua yrittelijäisyyteen kuin aiemmilla koirillani. Vaikka nekin siis olivat aina valmiit hommiin (imperfektissä siksi, että vaikka Nemi on edelleen olemassa niin onhan se välillä hieman höppänä plus että se ei ole koskaan ollut hirveän oma-aloitteinen tai se tarjoaa niitä samoja juttuja eikä ole keksimässä mitään juonikuvioita). Tottakait Kikinkin kanssa pitää lukea sen viretasoa, että mihin olisi hyvä lopettaa. Ennemmin useasti pieni koulutussessio kuin liikaa reeniä kerralla. Se mitä kirjoitin muutama päivä sitten siitä häiriöherkkyydestä niin Kikillä vaikuttaa siihen kuinka paljon sitä häiritsee ulkopuoliset asiat muun muassa se, että missä vireessä se on. Mitä väsyneempi -matalavireisempi- koira on niin sitä enemmän se häiriintyy äänistä ja muista seikoista.
Itselle opettelun paikka tietää milloin peli kannattaa viheltää poikki; ja jos ikinä kisataan missään niin oikeanlainen virittely / ei-virittely, onko koira autossa, hallissa, tullaanko kisapaikalle kuinka ajoissa jne jne On Kikin kanssa oleellista. Mutta luultavasti sekin löytyy käytännön ja kantapäiden kautta :-)
tiistai 19. helmikuuta 2019
Tartten sekunttikellon
Siis sellaisen mitä voi kaulassa roikottaa, mitä urheilijoilla (tai urheiluvalmentajilla) on. Kaikkea sitä :-D
Tai sitten tarvisin apparin (btw, vastustin aiemmin tuota appari sanaa, mutta nyttemmin olen siihen jo tottunut), apparin joka joko kellottas tai painelisi youtubesta (tai muusta soittimesta) yhä uudestaan ja uudestaan samaa pätkää. Mutta ehkä helpompi kuitenkin kellottaa ilman biisiä, että kauanko joihinkin temppuihin menee aikaa. Tuon kellotuksen voisi toki tehdä myös videoimalla koiran (ts meidän) tekemiset ja katsoa siitä videosta sitten se kesto ...
Aukikirjoitin sen Kikin biisin. Siis merkkailin vihkoon (joo, päädyin nyt kuitenkin tekemään ihan paperimuistiinpanojakin) missä kohdin kappale aina muuttuu ja hieman kuvailin sitä muutosta / pätkää. Kokonaanhan biisiä en voi ottaa, kun se on liian pitkä tähäntarkoitukseen, mutta "aukikirjoitin" sen kuitenkin kokonaan koska en ole varma tullaanko se pätkäisemään miten lyhyemmäksi.
Ensinnäkään en yhtään tiedä miten ohjelma kannattaisi aloittaa.
Toisekseen ne temput mitkä mun kuvitelmissa olisi hienoja (ehkä) siihen alkuun ovat vielä ihan vaiheessa.
Kolmanneksi muutenkin jotenkin hankala miettiä sitä koreoo, että mitä siihen olisi järkevä ympätä. Sen nyt oon kyllä jo sisäistänyt, että ei liikaa eikä liian vaikeita.
Voinko tehdä samaa temppua (ehkä hiukan eri variaatioin) yhden (aukikirjoitetun) pätkän verran ja kun biisi muuttuu (mun mielestä) niin vaihtaa seuraavaan temppuun?
Neljänneksi, osataanko me "mitään".
Puuh. On tää vaikeeta.
Tai sitten tarvisin apparin (btw, vastustin aiemmin tuota appari sanaa, mutta nyttemmin olen siihen jo tottunut), apparin joka joko kellottas tai painelisi youtubesta (tai muusta soittimesta) yhä uudestaan ja uudestaan samaa pätkää. Mutta ehkä helpompi kuitenkin kellottaa ilman biisiä, että kauanko joihinkin temppuihin menee aikaa. Tuon kellotuksen voisi toki tehdä myös videoimalla koiran (ts meidän) tekemiset ja katsoa siitä videosta sitten se kesto ...
Aukikirjoitin sen Kikin biisin. Siis merkkailin vihkoon (joo, päädyin nyt kuitenkin tekemään ihan paperimuistiinpanojakin) missä kohdin kappale aina muuttuu ja hieman kuvailin sitä muutosta / pätkää. Kokonaanhan biisiä en voi ottaa, kun se on liian pitkä tähäntarkoitukseen, mutta "aukikirjoitin" sen kuitenkin kokonaan koska en ole varma tullaanko se pätkäisemään miten lyhyemmäksi.
Ensinnäkään en yhtään tiedä miten ohjelma kannattaisi aloittaa.
Toisekseen ne temput mitkä mun kuvitelmissa olisi hienoja (ehkä) siihen alkuun ovat vielä ihan vaiheessa.
Kolmanneksi muutenkin jotenkin hankala miettiä sitä koreoo, että mitä siihen olisi järkevä ympätä. Sen nyt oon kyllä jo sisäistänyt, että ei liikaa eikä liian vaikeita.
Voinko tehdä samaa temppua (ehkä hiukan eri variaatioin) yhden (aukikirjoitetun) pätkän verran ja kun biisi muuttuu (mun mielestä) niin vaihtaa seuraavaan temppuun?
Neljänneksi, osataanko me "mitään".
Puuh. On tää vaikeeta.
ks 9/19
Päätin, että flunssa saa luvan olla nyt ohi ja menin töiden jälkeen käymään salilla. Näyttääkin tulleen kuukauden tauko kuntoiluun; ja sen huomasi kyllä salillakin :-/
Ja sen jälkeen, kun ei oikein ollut jaloissa voimaa kun käytin koiria lenkillä.
Ja sen jälkeen, kun ei oikein ollut jaloissa voimaa kun käytin koiria lenkillä.
Koirapuistoilua
Käytin koirat eilen aamulla puistoilemassa Puokkarilla. Nemiähän ei enää voi oikein irti pitää (aitaamattomissa paikoissa) kun se ei kuule kunnolla; tai valitsee milloin kuulee. Oikeasti luulen että joissain tilanteissa se ei enää hahmota mistä suunnasta ääni tulee (en osaa sanoa kuuleeko toisella korvalla huonommin vai mitenkä).
Alla epäselvä (syy miksi en yleensä videoi mitään = kädet tärisee) videopätkä Nemin puistoilusta. Iät kaiket olen sen kanssa pelannut luoksetulo peliä (tule mun luo, saat palkan ja voit jatkaa sitten matkaa (yhä irti)); joten kyllä sillä tuolla puistossa korvat oli tallessa (oma ääni kuulostaa ihme kimotukselta).
Kikistä yritin ottaa muutaman kuvan enemmän tai vähemmän hyvällä menestyksellä.
ps. Kiki kävi sunnuntaina (ennen reenejä) Eetun kanssa juoksemassa seitsemän kilometriä
Alla epäselvä (syy miksi en yleensä videoi mitään = kädet tärisee) videopätkä Nemin puistoilusta. Iät kaiket olen sen kanssa pelannut luoksetulo peliä (tule mun luo, saat palkan ja voit jatkaa sitten matkaa (yhä irti)); joten kyllä sillä tuolla puistossa korvat oli tallessa (oma ääni kuulostaa ihme kimotukselta).
Kikistä yritin ottaa muutaman kuvan enemmän tai vähemmän hyvällä menestyksellä.
ps. Kiki kävi sunnuntaina (ennen reenejä) Eetun kanssa juoksemassa seitsemän kilometriä
maanantai 18. helmikuuta 2019
Erityisherkkä
Tänään. Tai tänäänkin. Olisin halunnut sulkea Kikin pumpuliin tai lähinnä omaan kuplaan minne häiriöt eivät yllä eikä kuulu. Joskus (tuntuu siltä kuin) tahtoisin pysäyttää maailman, jotta Kikillä olisi parempi.
Millään järjenpuolikkaallakaan ajateltuna niin ei voi tehdä, mutta ainahan voin lätistä blogiini :-D
Meillä alkoi tänään uusi nosework-kurssi. Ties kuinka mones jatkokurssi. Uusi ryhmä, joista vain yksi koirakko oli meille entuudestaan tuttu. Itse olin aluksi, että "kääk - dalmis", sellainenkin kun nyt löytyy ryhmästä, kunnes tajusin, että Kiki ei ole kehittänyt vielä itselleen mitään rotuinhokkeja. Jos Nemi olisi ollut paikalla niin se olisi repinyt pelihousunsa ... (sillä pimenee täysin kun se näkee pilkkukoiria).
Ainiin. Ryhmässä on myös islanninlammaskoira <3 jota Kiki ei pitänyt yhtään arveluttavana, vaan olisi kovasti halunnut tehdä sen kanssa lähempääkin tuttavuutta :-)
Aluksi meni ihan semijees. Kiki oli kyllä hieman levoton odotusvuoroilla mutta kun tehtiin jotain pikkutemppusia (esim kontaktiharjoituksia) niin se oli parempi.
Harjoitukset menivät hyvin. Välillä jopa loistavasti. Tehtiin samaan tapaan kuin viimeksikin, eli Katja naksautti kun Kiki teki löydön. Pizzalaatikoilla ja jugurttipurkeilla (joita oli paljon) Kiki oli tosi hyvä. Reenattiin myös uutta hajua, siis edelleen eucaa mutta joku uus miksaus siihen. Sitten oli vielä kolme erillistä etsintäaluetta. Viimeisessä koira alkoi ehkä jo hieman väsymään, mutta löytyi se haju kuitenkin lopulta (koira haisteli paljon melko likeltä kohdetta, mutta kesti siis jonkun aikaa ennen kuin se oikeasti löysi hajun).
Keskivaiheilla tuntia ryhmäläiset kolisuttelivat jotain ja Kiki selvästi reagoi ääniin. Mutta lopulta sillä hirtti kiinni kun seuraavan ryhmän tyypit mölysivät pihalla. Potkivat seinää/ovea tai mitä lie tekivät (mistä mä voin tietää mitä ne puuhas, mutta kuulosti hieman siltä kuin joku ois yrittänyt saada lumia pois kengistä - ja potkinut kenkiä johonkin kovaan). Sitten pihalta kuului toki monia muita ääniä, mitkä Kiki koki ahdistaviksi. Ahdistavuus ilmeni älämölyllä ja sillä etten saanut koiraan enää juurikaan kontaktia. Päädyin sitten lähtemään treeneistä inan ennen kuin ne olisivat oikeasti loppuneet, epäkohteliaasti häivyin kun jotkut ryhmän koirakoista olivat vielä tekemässä vikaa treeniä. Mutta koin siinä tilanteessa paremmaksi viedä Kikin kävelylle, autoon ja sitten kotiin.
Fiiliksissä (hönöö, hönöö, hönöö)
Eilenpä oli taas Kikin tanssireenit. Tämä oli sitten se kerta mihin piti viedä se The biisi. Biisi minkä valitsin oli ihan aluksi sellainen, että "se meidän täytyy ottaa". Mutta sitten kuitenkin hylkäsin sen, kun ajattelin ettei siihen saa koreografiaa meille väännettyä eikä sen tahtiin voi liikkua. Pitkään etsin jotain menevämpää tai lähinnä jopa jotain kasaridisco / 20-luvun jazz ja ties mitä - mutta en löytänyt mitään mikä olisi kolahtanut. Lopulta palasin takaisin alkuun ja siinä se sitten oli 👍💕
Eilen reeneissä jokainen sitten kokeili liikkua itsevalitsemaansa kappaleeseen, lopuksi muut -ja kouluttajat tietty kans- antoivat kommentteja. Mä en ollut jammannut (heh) kotona tuota kertaakaan eikä mulla ollut (eikä ole) Kikille siihen mitä koreografiaakaan. Ihan siis vain tehtiin kontaktikävelyä pitkin kenttää ja välillä Kiki tarjosi pomppua ja teki muutaman pyörähdyksen. Hyvä kontaktireeni/häiriöreeniharjoitus siis.
Muilla oli paljon valmiimpia juttuja, mietitty jo jotain temppujakin jne. Mutta eipä se mitään, me mentiin nyt näin.
Biisi on kiva tunnelmainen, mutta vaatii kyllä itseltä rohkeutta tehdä jotain epä-kaisamaista ts liikkua paljon laatikon ulkopuolella [=kaukana mukavuusalueen tuolla puolen]. Muttei siitä saa kuitenkaan tulla semmonen että oon kuin tikku kakassa kun yritän liikaa ja jännitän sikana näyttäväni idiootilta - ja sitten näytänkin idiootilta ;-D
Epävarmuudesta ja typerältä näyttämisen uhallakin oon nyt aika fiiliksissä (mikä on hönöö, hönöö, hönöö).
Kikin kanssa testattiin musaa ensin. Loppu tunti meni ... ts koko tunti meni koirakoiden musatesteihin. Sinä aikana Kiki välillä oli ihan coolisti hallissa oottelemassa ja välillä tein sen kanssa jotain pieniä harjoituksia (mitä pysty tekemään niiltä sijoilta).
Ihan lopussa sain lisää vinkkejä "tanssi" -temppuun. Sekä kouluttajat kertoivat seuraavista kotiläksyistä.
Eilen reeneissä jokainen sitten kokeili liikkua itsevalitsemaansa kappaleeseen, lopuksi muut -ja kouluttajat tietty kans- antoivat kommentteja. Mä en ollut jammannut (heh) kotona tuota kertaakaan eikä mulla ollut (eikä ole) Kikille siihen mitä koreografiaakaan. Ihan siis vain tehtiin kontaktikävelyä pitkin kenttää ja välillä Kiki tarjosi pomppua ja teki muutaman pyörähdyksen. Hyvä kontaktireeni/häiriöreeniharjoitus siis.
Muilla oli paljon valmiimpia juttuja, mietitty jo jotain temppujakin jne. Mutta eipä se mitään, me mentiin nyt näin.
Biisi on kiva tunnelmainen, mutta vaatii kyllä itseltä rohkeutta tehdä jotain epä-kaisamaista ts liikkua paljon laatikon ulkopuolella [=kaukana mukavuusalueen tuolla puolen]. Muttei siitä saa kuitenkaan tulla semmonen että oon kuin tikku kakassa kun yritän liikaa ja jännitän sikana näyttäväni idiootilta - ja sitten näytänkin idiootilta ;-D
Epävarmuudesta ja typerältä näyttämisen uhallakin oon nyt aika fiiliksissä (mikä on hönöö, hönöö, hönöö).
Kikin kanssa testattiin musaa ensin. Loppu tunti meni ... ts koko tunti meni koirakoiden musatesteihin. Sinä aikana Kiki välillä oli ihan coolisti hallissa oottelemassa ja välillä tein sen kanssa jotain pieniä harjoituksia (mitä pysty tekemään niiltä sijoilta).
Ihan lopussa sain lisää vinkkejä "tanssi" -temppuun. Sekä kouluttajat kertoivat seuraavista kotiläksyistä.
sunnuntai 17. helmikuuta 2019
Lappalaiskoirat ry:n vuoden koirat
 |
| Lähde: Lappalaiskoirat ry |
Rotuyhdistyksen Vuoden koirakilpailuissa Kiki sijoittui upeasti kolmanneksi ruotsinlapinkoirien näyttelysarjassa :-) Myös Nemi pääsi kisaan mukaan sijoittuen kivasti kuudenneksi.
Onnea myös Kirsille, Reetalle ja Eerikalle hienoista sijoituksista.
Kikin äiti voitti (kaikki lappalaiskoirat) koiratanssisarjan ja Epe (Kikin veli) tuli koiratanssikisassa toiselle sijalle. Hurjasti onnea Merjalle koirineen 💗
ps. Tälle vuotta en ole vielä ilmoittanut koiria mihinkään näytelmiin. Nemi tosin on jo missikisoista eläkkeellä (huipulle oli hyvä lopettaa)
maanantai 11. helmikuuta 2019
Tanssireenit
Eilisissä tanssitreeneissä kuunneltiin ensin pätkiä kolmesta eri biisistä. Niiden aikana tehtiin lämmittelytemppusia, mitä kukin. Ja piti miettiä minkä biisin valitsee ja siihen valittuun biisiin piti sitten improilla esitys, joka sai kestää jotain 30 sek. Kouluttaja sitten stoppasi sopivassa kohdassa sen biisin. Esityksessä piti palkata koira noin viisi kertaa, ei hajuakaan (en ole laskenut tuosta videosta enkä muista) palkkasinko mä Kikin niin monta kertaa.
Kiki ei ollut ihan niin hyvällä intensiteetillä mukana reenimässä kuin viikko sitten. Nyt sitä ehkä hieman häiritsi nuo pöksyt, ei hulluna häirinnyt, mutta vähän kuitenkin. Tässä temppuimproilussa piti kyllä hirveästi lukea Kikin mielentilaa, jos se olisi ollut ihannevireessä niin olisi voinut tehdä jotain muitakin temppuja. Nyt olin kuitenkin tosi tyytyväinen sen kontaktiin ja sen haluun tehdä mun kanssa asioita.
Improaminen ei tod ole mun juttu, kun jotta selviäisin asioista edes semikunnialla niin haluaisin olla enemmän tilanteen tasalla, eli mulla pitäisi olla selvät sävelet (parempi suunnitelma, tietää mitä tehdä, milloin tehdä ja osata ne asiat mitä kuvittelen meidän tekevän). Hirveän hyvää reeniä tällainen silti on, koska siinä sitä sitten oppii olemaan oman mukavuusalueen ulkopuolella (mitä tämä laji hyvinpitkälti muutenkin on), oppii lukemaan koiraa ja tilannetta. Että jos myöhemmin onkin jokin oikea koreografia ja omempi musiikki niin ei ehkä sitten mene ihan puihin jos homma ei menekään käytännössä siten kuin on suunnitellut ja asiat opetellut.
Kun kaikki olivat esittäneet omat juttunsa niin laitettiin koirat syrjään (Kikin jätin seinäkoukkuun) ja kouluttajat kertoivat ohjelman suunnittelusta.
Sen jälkeen jokainen sai kysyä kouluttajilta jotain. Mä päädyin kysymään neuvoja miten jatkaa koroketreeniä "tanssi" -temppu. Ja siihen saatiinkin ihan kiva kikka :-) tehtiin vähän aikaa sitä takapäään käyttö reeniä (siis sekä tanssi-temppua että sivulle tuloa). Ja sen jälkeen jonkun aikaa peruutus-harjoituksia.
Sitten Kiki muuttuikin hysteeriseksi ja mulla meni hetki tajuta, että se saattoi johtua siitä kun viereisellä kentällä oli alkamassa rallyreenit eli siellä kolisuteltiin rallykylttejä ...
Kiki ei ollut ihan niin hyvällä intensiteetillä mukana reenimässä kuin viikko sitten. Nyt sitä ehkä hieman häiritsi nuo pöksyt, ei hulluna häirinnyt, mutta vähän kuitenkin. Tässä temppuimproilussa piti kyllä hirveästi lukea Kikin mielentilaa, jos se olisi ollut ihannevireessä niin olisi voinut tehdä jotain muitakin temppuja. Nyt olin kuitenkin tosi tyytyväinen sen kontaktiin ja sen haluun tehdä mun kanssa asioita.
Improaminen ei tod ole mun juttu, kun jotta selviäisin asioista edes semikunnialla niin haluaisin olla enemmän tilanteen tasalla, eli mulla pitäisi olla selvät sävelet (parempi suunnitelma, tietää mitä tehdä, milloin tehdä ja osata ne asiat mitä kuvittelen meidän tekevän). Hirveän hyvää reeniä tällainen silti on, koska siinä sitä sitten oppii olemaan oman mukavuusalueen ulkopuolella (mitä tämä laji hyvinpitkälti muutenkin on), oppii lukemaan koiraa ja tilannetta. Että jos myöhemmin onkin jokin oikea koreografia ja omempi musiikki niin ei ehkä sitten mene ihan puihin jos homma ei menekään käytännössä siten kuin on suunnitellut ja asiat opetellut.
Kun kaikki olivat esittäneet omat juttunsa niin laitettiin koirat syrjään (Kikin jätin seinäkoukkuun) ja kouluttajat kertoivat ohjelman suunnittelusta.
Sen jälkeen jokainen sai kysyä kouluttajilta jotain. Mä päädyin kysymään neuvoja miten jatkaa koroketreeniä "tanssi" -temppu. Ja siihen saatiinkin ihan kiva kikka :-) tehtiin vähän aikaa sitä takapäään käyttö reeniä (siis sekä tanssi-temppua että sivulle tuloa). Ja sen jälkeen jonkun aikaa peruutus-harjoituksia.
Sitten Kiki muuttuikin hysteeriseksi ja mulla meni hetki tajuta, että se saattoi johtua siitä kun viereisellä kentällä oli alkamassa rallyreenit eli siellä kolisuteltiin rallykylttejä ...
Kiukku-Kiki
Kiukku-Kiki on palannut keskuuteemme. Liian lyhyitä (km ja aika) lenkkejä tehty viime aikoina ja koira saanut vissiin liian vähän aktivointia tai mikä lie juttu. Mutta Kiki ei tiedä mihin kaiken virtansa laittaisi joten ulkona se sitten hyökkii joko Nemiä päin tai yrittää saada minut toimimaan tahtonsa mukaisesti. Eilen melkein myöhästyttiin tanssireeneistä kun piti ruveta Hiirosen pelloilla/polulla vääntämään kuka määrää tahdin. Kiki siis komentaa palkkaa ts leikkiä, tekemistä ja sen jälkeen saatavaa palkkaa ja kun asiat eivät mene kuten se haluisi niin sillä menee ihan täysin kuppi nurin. Kun tilanteen/koiran rauhottaa niin sitten se jatkaa taas muina koirina matkaa ...
Työmyyrä
En ole tainnutkaan vielä mainita, että viikko sitten vein Kikin nosetreeneihin. Puin sille housut jalkaan jotta se pääsi reenimään. Tehtiin kuusi harjoitusta ja Kiki oli tosi hyvä, eikä se hyytynyt menossa lainkaan vaan sen työskentely parani mitä enemmän tehtiin reenejä. Mä en tiennyt missä hajut olivat ja kouluttaja naksautti kun Kiki teki löydön. Ja mä palkkasin sitten koiran.
hn 2/19
Kampasin eilen päivällä Nemiä ja katselin samalla telkkarista Greyn anatomiaa. Kolmannentoista kauden sain just katsottua loppuun, näköjään tuolta tv-paketista (canal+) löytyy neljätoista ensimmäistä kautta. Mitäs sitten kun neljästoista loppuu? IMDB:n mukaan ko sarjaa on tehty kuusitoista kautta; pitää ne loputkin jostain metsästää ...
lauantai 9. helmikuuta 2019
hk 2/19
Kampasin tänään Kikiä. Se isompi urakka eli Nemin harjaus odottaa vielä tekijäänsä. Tänäviikonloppuna senkin turkkia pitäisi selvitellä.
perjantai 8. helmikuuta 2019
Jäitä hattuun
Nojoo. Löytyhän se biisi. Se kotiläksy juttu siis. Pitää vielä vaan päättää, että minkä version kappaleesta otan. Biisiin vahvasti liittyy jotain juttuja, tai musta tuntuu, että pitäisi kehitellä tiettyjä temppuja Kikille siihen ohjelmaan, mutta yritän muistutella itseäni että yksinkertainen on kaunista. Eli ei -vielä (heh)- mitään hankalia juttuja vaikka ne sopisivat asiaan yms yms vaan ensin muutamalla perustempulla keston opettelua sinne puoleentoista minuuttiin ja kun jos joskus jonain päivänä se osataan ja hallitaan niin lisätään sitten sekaan niitä hankamampia / teknisempia temppusia. [paitsi jos Kiki joskus osaa ne vettä vaan ja niistä tuleekin perustemppusia ;-)]
Tähän biisiin toki vaikuttaa sellainen "pikku juttu" että en ole testannut vielä siihen omaa liikkumista. Että voi olla että homma kuolee ennen kuin pääsee edes alkuunsa. Mutta ainakaan Kiki ei heti ampunut biisiä kun sen kuuli; hyvä alku siis.
Viime sunnuntain tanssitreeneihin piti laittaa Kikille juoksuhousut jalkaan. Kotona olin muutamaan kertaan testaillut niitä pinkkejä ruotsintuliaisia ja joka kerta Kiki oli sen näköinen että onko pakko ja jäi vaan makoilemaan jonnekin. Että aattelin sitten, että tästä ei hyvä heilu, mutta pakkohan ne housut oli sille reeneihin silti laittaa - jos reeneihin aikoin mennä.
No eikä mitä. Kiki oli heti kun päästiin halliin niin valmis tekemään temppusia. Hieman hetsasin sitä sitten vieläkin parempaan fiilikseen eli ylihehkutin mukana olleita nameja ja Kiki oli ihan että "jeejee".
Iso osa tunnista meni sellaiseen kontaktiharjoitukseen. Eli muut oli kahdessa jonossa -vastakkain- häiriökoirakkoina ja yks pari meni vuorotellen näiden jonojen välistä jonkinlaista kontaktikävelyä plus hieman ennen loppupuolta piti tehdä joku temppu (ei ollut pakko jos se pelkkä kontaktikävely tuotti vaikeuksia). Sai valita, että oliko ne häiriöt lähempänä vai kauempana. Tehtiin kaksi kierrosta. Ekalla Kikille muut oli kauempana ja Kikin kontakti katkesi kerran tai kaks mutta tosi tosi hyvin sain sen takaisin tekemään/kulkemaan mun kanssa. Koira oli siis kokoajan hihnassa (se meidän uus koiratanssihihna eli about metrin mittanen greppihihna). Tehtiin pyörähdystemppu (twist). Toisella kierroksella häiriöt olivat lähempänä eikä lanka katkennut kertaakaan eli Kiki piti muhun täydellisen kontaktin (ja pyörähdys onnistui kuten ed kerralla) 💚
Sitten harjoiteltiin peruuttamista. Kouluttajat kertoivat erilaisia tapoja peruuttamisen opettamiseen ja Kikille parhaimmalta tavalta tuntui alustan käyttö. Ei mitään korkeeta juttua kun ihan vaan joku kynnys/kylppärinmatto tms. Hieman Kiki yritti tarjoilla kosketusalustailua yms mutta kyllä se paljon teki oikeitakin tarjoamisratkaisuja.
Tätä on jonkun verran tällä viikolla reenitty kotona ja kyllä musta tuntuu, että se inan pidemmälle jo peruuttaa kuin mitä ennen tätä versiota peruutusharjotuksista eli vaikuttaa hyvältä tavalta opettaa peruutus :-)
Tähän biisiin toki vaikuttaa sellainen "pikku juttu" että en ole testannut vielä siihen omaa liikkumista. Että voi olla että homma kuolee ennen kuin pääsee edes alkuunsa. Mutta ainakaan Kiki ei heti ampunut biisiä kun sen kuuli; hyvä alku siis.
Viime sunnuntain tanssitreeneihin piti laittaa Kikille juoksuhousut jalkaan. Kotona olin muutamaan kertaan testaillut niitä pinkkejä ruotsintuliaisia ja joka kerta Kiki oli sen näköinen että onko pakko ja jäi vaan makoilemaan jonnekin. Että aattelin sitten, että tästä ei hyvä heilu, mutta pakkohan ne housut oli sille reeneihin silti laittaa - jos reeneihin aikoin mennä.
No eikä mitä. Kiki oli heti kun päästiin halliin niin valmis tekemään temppusia. Hieman hetsasin sitä sitten vieläkin parempaan fiilikseen eli ylihehkutin mukana olleita nameja ja Kiki oli ihan että "jeejee".
Iso osa tunnista meni sellaiseen kontaktiharjoitukseen. Eli muut oli kahdessa jonossa -vastakkain- häiriökoirakkoina ja yks pari meni vuorotellen näiden jonojen välistä jonkinlaista kontaktikävelyä plus hieman ennen loppupuolta piti tehdä joku temppu (ei ollut pakko jos se pelkkä kontaktikävely tuotti vaikeuksia). Sai valita, että oliko ne häiriöt lähempänä vai kauempana. Tehtiin kaksi kierrosta. Ekalla Kikille muut oli kauempana ja Kikin kontakti katkesi kerran tai kaks mutta tosi tosi hyvin sain sen takaisin tekemään/kulkemaan mun kanssa. Koira oli siis kokoajan hihnassa (se meidän uus koiratanssihihna eli about metrin mittanen greppihihna). Tehtiin pyörähdystemppu (twist). Toisella kierroksella häiriöt olivat lähempänä eikä lanka katkennut kertaakaan eli Kiki piti muhun täydellisen kontaktin (ja pyörähdys onnistui kuten ed kerralla) 💚
Sitten harjoiteltiin peruuttamista. Kouluttajat kertoivat erilaisia tapoja peruuttamisen opettamiseen ja Kikille parhaimmalta tavalta tuntui alustan käyttö. Ei mitään korkeeta juttua kun ihan vaan joku kynnys/kylppärinmatto tms. Hieman Kiki yritti tarjoilla kosketusalustailua yms mutta kyllä se paljon teki oikeitakin tarjoamisratkaisuja.
Tätä on jonkun verran tällä viikolla reenitty kotona ja kyllä musta tuntuu, että se inan pidemmälle jo peruuttaa kuin mitä ennen tätä versiota peruutusharjotuksista eli vaikuttaa hyvältä tavalta opettaa peruutus :-)
Hierojalla
Käytin koirat eilen Matilaisen Suvilla hieronnassa. Se oli ensimmäinen hierontahuolto koirille tälle vuotta. Viimeksi koirat oli hierottu marraskuun puolivälissä, eli jo tovi sitten.
Nemi pääsi ensin käsittelyyn. Nemiltä löytyi takaosasta pari lukkoa, jokin venähdys oletus (kenties joku liukastuminen) joka oli vetänyt kroppaa jumiin. Plus koira oli oikealta puolelta muualtakin kuin takaa jumissa. Nemi sai pahimpaan jumikohtaansa laseria.
Kikillä näkyi alkuseisonnassa / tarkastelussa hieman vinoutta / kireyttä takaosassa (ei ollut joustoa). Lisäksi vas.kyynärässä oli hoidettavaa (kuten aina) ja heijastumaa oikealla takana. Kikikin sai laseria. Mutta Kiki oli itseasiassa melko hyvässä kunnossa, ainakin paremmassa kuin Nemi.
Ohjeena oli vain eilinen rauhallista oloa ja sitten vapaus reenaukseen jne. Eli "ei paha".
Nemi pääsi ensin käsittelyyn. Nemiltä löytyi takaosasta pari lukkoa, jokin venähdys oletus (kenties joku liukastuminen) joka oli vetänyt kroppaa jumiin. Plus koira oli oikealta puolelta muualtakin kuin takaa jumissa. Nemi sai pahimpaan jumikohtaansa laseria.
Kikillä näkyi alkuseisonnassa / tarkastelussa hieman vinoutta / kireyttä takaosassa (ei ollut joustoa). Lisäksi vas.kyynärässä oli hoidettavaa (kuten aina) ja heijastumaa oikealla takana. Kikikin sai laseria. Mutta Kiki oli itseasiassa melko hyvässä kunnossa, ainakin paremmassa kuin Nemi.
Ohjeena oli vain eilinen rauhallista oloa ja sitten vapaus reenaukseen jne. Eli "ei paha".
Uskotko Murphyyn?
Jos on hyvin niin älä sano sitä ääneen tai älä kirjoita sitä blogiin.
Kirjoitan kuitenkin, kohtaloa pilkaten ja mr. Murphyä kutsuen. Sen jälkeen kun hain Kenkätohtorilta uudet taikakenkäni niin oik. jalka ei ole ollut yhtään kipeä. Voiko kengät olla niin hyvät? Vai onko nyt vain hyvä ajanjakso? Ei edes sitä perussärkyä ole näkynyt eikä kuulunut. Toisaalta kun on ollut flunssa niin en ole liikkunut ihan niin paljoa kuin normaalisti (vähemmän/lyhyempiä koiralenkkejä) enkä ole käynyt salilla ... Plus olen käyttänyt aina (kun olen ylipäänsä ollut kengät jalassa) uusia kenkiä, jopa töissä.
Jos nämä nyt ovat sitten niin erinomaiset, niin milläs aikavälillä ja vippaskonstilla saisin joka vuodenajalle ja käyttötarkoitukselle hankittua tämmöiset?
Kirjoitan kuitenkin, kohtaloa pilkaten ja mr. Murphyä kutsuen. Sen jälkeen kun hain Kenkätohtorilta uudet taikakenkäni niin oik. jalka ei ole ollut yhtään kipeä. Voiko kengät olla niin hyvät? Vai onko nyt vain hyvä ajanjakso? Ei edes sitä perussärkyä ole näkynyt eikä kuulunut. Toisaalta kun on ollut flunssa niin en ole liikkunut ihan niin paljoa kuin normaalisti (vähemmän/lyhyempiä koiralenkkejä) enkä ole käynyt salilla ... Plus olen käyttänyt aina (kun olen ylipäänsä ollut kengät jalassa) uusia kenkiä, jopa töissä.
Jos nämä nyt ovat sitten niin erinomaiset, niin milläs aikavälillä ja vippaskonstilla saisin joka vuodenajalle ja käyttötarkoitukselle hankittua tämmöiset?
tiistai 5. helmikuuta 2019
Koko perheen harrastus
Kääk!
Puoltoista viikkoa aikaa keksiä biisi. Sunnuntaina saatiin siis tanssireeneistä kotiläksyksi löytää nyt se The laulu. Ei kuitenkaan tarvitse tuoda laulua vielä seuraaviin reeneihin, joten aikaa on vielä ...
Olen saanut Eetunkin ideoimaan ja ehdottelemaan minulle biisejä, toistaiseksi olen aikalailla tyrmännyt kaikki ehdotukset. Kriteerit ovat tiukat, ei liian hidasta ei liian nopeaa, ei sitä ei tätä ... :-D On kyllä kuunneltu jos jonkinmoista musiikkia viime aikoina. Muutamien laulelmien kohdalla Kiki on reagoinut, eli kantanut kortensa kekoon tässä vaikeassa vaikeassa kotitehtävässä. Meillä on satoja ( vai tuhansia?) äänitteitä (cd-levyjä, lp-levyjä, c-kasetteja, dvd:tä) youtube tarjonnasta puhumattakaan, että voisi luulla että valikoimasta voisi helposti löytyä jotain. Tai kun suosikkibändejä on paljon, niin eikö se nyt olisi ihan yksinkertaista napata niistä vaan joku? Mutta ehei, mikä tahansa ei käy.
Luultavasti sitten kun biisi löytyy niin valinnan taustalla on oikeasti joku The Idea, tai sitten ei yhtään mitään ideaa jos maailmasta ei löydy laulua joka täyttäisi kaikki kriteerit ;-)
Puoltoista viikkoa aikaa keksiä biisi. Sunnuntaina saatiin siis tanssireeneistä kotiläksyksi löytää nyt se The laulu. Ei kuitenkaan tarvitse tuoda laulua vielä seuraaviin reeneihin, joten aikaa on vielä ...
Olen saanut Eetunkin ideoimaan ja ehdottelemaan minulle biisejä, toistaiseksi olen aikalailla tyrmännyt kaikki ehdotukset. Kriteerit ovat tiukat, ei liian hidasta ei liian nopeaa, ei sitä ei tätä ... :-D On kyllä kuunneltu jos jonkinmoista musiikkia viime aikoina. Muutamien laulelmien kohdalla Kiki on reagoinut, eli kantanut kortensa kekoon tässä vaikeassa vaikeassa kotitehtävässä. Meillä on satoja ( vai tuhansia?) äänitteitä (cd-levyjä, lp-levyjä, c-kasetteja, dvd:tä) youtube tarjonnasta puhumattakaan, että voisi luulla että valikoimasta voisi helposti löytyä jotain. Tai kun suosikkibändejä on paljon, niin eikö se nyt olisi ihan yksinkertaista napata niistä vaan joku? Mutta ehei, mikä tahansa ei käy.
Luultavasti sitten kun biisi löytyy niin valinnan taustalla on oikeasti joku The Idea, tai sitten ei yhtään mitään ideaa jos maailmasta ei löydy laulua joka täyttäisi kaikki kriteerit ;-)
maanantai 4. helmikuuta 2019
Oikeaan rakoon
Oulun seudulla toimii sellainenkin koirakoulu kuin Avarian Sportdogs, enimmäkseen kait siellä on pidetty agilitykoulutuksia (en ole koskaan ollut heidän tunneilla - varmaan kursseja oli olemassa jo silloin kun vielä aksasin). Kyseinen koirakoulu avaa oman koirahallin maaliskuussa ja sitä myöten kurssivalikoima laajenee. Minäpä sitten bongasin sieltä myös koiratanssikurssin, ja eipä muuta kuin välittömästi yhteys ko firmaan, että mitäkukahäh.
Lopputulemana ilmoittauduin just kurssille. Taisi olla peruskurssi tms, mutta kun kouluttaja näytti vihreää valoa (ja tuntee meidät kun on nyt nuorimmaisen koiransa kanssa samalla okk:n jatkokurssilla kuin me - nojoo, tuntisi muutenkin ;-)) niin uskalsin sinne sitten ilmoittautua. Kun siis tuo okk:n jatkokurssi loppuu niin saadaan jatkaa vielä kuukauden verran koiratanssin harjoittelua ryhmässä / ohjatusti. Lisäbonuksena tulee Kikille kokemusta uudessa hallissa treenaamisesta (siellä ei reeni yhtäaikaa muita ryhmiä, joten ei ole bonushäiriöitä).
Lopputulemana ilmoittauduin just kurssille. Taisi olla peruskurssi tms, mutta kun kouluttaja näytti vihreää valoa (ja tuntee meidät kun on nyt nuorimmaisen koiransa kanssa samalla okk:n jatkokurssilla kuin me - nojoo, tuntisi muutenkin ;-)) niin uskalsin sinne sitten ilmoittautua. Kun siis tuo okk:n jatkokurssi loppuu niin saadaan jatkaa vielä kuukauden verran koiratanssin harjoittelua ryhmässä / ohjatusti. Lisäbonuksena tulee Kikille kokemusta uudessa hallissa treenaamisesta (siellä ei reeni yhtäaikaa muita ryhmiä, joten ei ole bonushäiriöitä).
sunnuntai 3. helmikuuta 2019
Tuliaishousut
Voipi olla, että ei ollut ihan Kikin toivetuliaiset nämä mitä sille Ruotsinreissulta ostin.
Koirat olivat viime viikolla ke-su Raahessa hoidossa sillä välin kun me käytiin talvireissulla Luleåssa ja Skellefteåssa. Tämän viikon keskiviikosta lähtien olen sitten itse potenut järkkyä räkätautia, joten on jäänyt ulkoilut ja koiratreenailut vähemmälle. Sisällä Kiki (ja Nemi toki myös) ottaa kyllä enimmäkseen tosi lunkisti, mutta pihalla pitäisi sitten päästä kuluttamaan enemmänkin energiaa eikä mun korttelinkiertolenkit oikein nappase - onneksi Kiki on päässyt muutaman kerran Eetun kanssa juoksulenkille (+Eetu on lenkittänyt koiria normilenkkejä / pidempiä lenkkejä kuin minä).
Tänäaamuna kierrettiin yhdessä mansikkamaanlenkki, välillä viima tuntui purevana pakkasena naamassa.
Koirat olivat viime viikolla ke-su Raahessa hoidossa sillä välin kun me käytiin talvireissulla Luleåssa ja Skellefteåssa. Tämän viikon keskiviikosta lähtien olen sitten itse potenut järkkyä räkätautia, joten on jäänyt ulkoilut ja koiratreenailut vähemmälle. Sisällä Kiki (ja Nemi toki myös) ottaa kyllä enimmäkseen tosi lunkisti, mutta pihalla pitäisi sitten päästä kuluttamaan enemmänkin energiaa eikä mun korttelinkiertolenkit oikein nappase - onneksi Kiki on päässyt muutaman kerran Eetun kanssa juoksulenkille (+Eetu on lenkittänyt koiria normilenkkejä / pidempiä lenkkejä kuin minä).
Tänäaamuna kierrettiin yhdessä mansikkamaanlenkki, välillä viima tuntui purevana pakkasena naamassa.
lauantai 2. helmikuuta 2019
Läksyjä ja iltahubeja
Huomisiin tanssitreeneihin pitäisi listata mitä temppuja Kiki osaa, mitkä ovat opettelussa ja mitä haluaisin sen osaavan.
Miten määritetään osaaminen? Kohtuuvarmalla osaamistasolla ovat:
- jalkojen väliin tuleminen "agi"
- jalkojen välissäpujottelu kävellessä "läpi"
- tassun antaminen "tassu"
- käsikosketus, kuonolla käteen (lyhyt kesto) "te"
- esineen nostaminen (ja mulle tuonti) "nosta"
- käsivarteen nouseminen, minä kumarrun ja koira pistää etutassut käden päälle nousten kahdelle jalalle "käsi"
- koira pyörähtää itsensä ympäri (molemmat suunnat toimii, toisen tekee sujuvammin)
- etujalkojen laitto korokkeelle ja korokkeella sivulle tulo (koira tarjoaa sivulle tuloa kun vaihdan paikkaa)
- hypähtäminen ts etujalkapomppu
- istuminen
- maahanmeno
- seuraaminen vasemmalla
- sivulle tulo
- peruuttaminen, pari askelta onnistuu ns luopumisena
Enemmän ja vähemmän vaiheessa ovat:
- jalkojen välissä kasin tekeminen "kasi"
- korokkeella itsenäisesti pyöriminen "tanssi"
- kyljellään makaaminen "kylki"
- sateenvarjon/kepin kiertäminen kun pidän keppiä vieressäni "varjo"
- seuraaminen oikealla
- jalkojen välissä liikkuminen
- "leuka"
Sitten on varmasti tsiljardi erilaista temppua mihin on tehty alkua tai vähän ideoitu mutta mitkä eivät ole vielä millään asteella. Tai on Kiki jotain tehnyt joo, mutta että niitä voisi sanoa tietyksi tempuksi niin ei ehkä oikein ;-D Esim joku villasukan vetäminen jalasta. Joskus pelatusta häkkileikistäkin voisi kehitellä tempun.
Koska Kiki rakastaa jalkojen väliin tulemista niin yhdistin tänään siihen käsitempun. Hieman Kiki aluksi ihmetteli, mutta lopulta tarjosi / teki sitä ihan hienosti. En nyt tiedä onko se kovinkaan tanssillisen temppu ts voiko sellaista käyttää, mutta pitää yrittää yhdistellä jotain juttuja välillä. Sellaisia mitä Kiki jo osaa.
Myös varjoa reenattiin tänään, ei nyt ihan parhaalla mahdollisella tavalla sujunut. Kiki tarjoaa kovasti kepin koskemista (sekä kuonolla että hampailla että tassulla).
En oikein tiedä mitä temppuja Kikille haluaisin opettaa. Kun jotenkin pitäisi olla sille luontevia juttuja, plus sellaisia mitä itse pystyn tekemään / auttamaan. Esim se sivuhyppelyjuttu (eikäy, haarahyppy)
jatkuu...
edit. 23:50
Näköjään olen Kikin temppuja kartoittanut blogiin parisen viikkoa sitten. Hyvä muisti mulla :-D
Nemi halusi myös osallistua tempputuokioon. Tai haluaa aina osallistua. Tämänpäiväiseen ja moniin muihin. Mutta se on kyllä ihan kuutamolla ... Jotain se vähän tarjoilee, mutta on ihan hidastettu dinosaurus Kikin verrattuna. Toisaalta Kiki ehtii tehdä sata asiaa siinä kun pitäisi tehdä yks tai kaks. Että joku välimuoto noista olisi ehkä ideaali - tai noh, on Kiki lähempänä ideaali kun on niin innokas ja jaksaa tarjota juttuja jos ekasta tekemästään ei tule namia. Nemi ennemminkin jähmettyy kuin muuttaa tekemisiään.
Miten määritetään osaaminen? Kohtuuvarmalla osaamistasolla ovat:
- jalkojen väliin tuleminen "agi"
- jalkojen välissäpujottelu kävellessä "läpi"
- tassun antaminen "tassu"
- käsikosketus, kuonolla käteen (lyhyt kesto) "te"
- esineen nostaminen (ja mulle tuonti) "nosta"
- käsivarteen nouseminen, minä kumarrun ja koira pistää etutassut käden päälle nousten kahdelle jalalle "käsi"
- koira pyörähtää itsensä ympäri (molemmat suunnat toimii, toisen tekee sujuvammin)
- etujalkojen laitto korokkeelle ja korokkeella sivulle tulo (koira tarjoaa sivulle tuloa kun vaihdan paikkaa)
- hypähtäminen ts etujalkapomppu
- istuminen
- maahanmeno
- seuraaminen vasemmalla
- sivulle tulo
- peruuttaminen, pari askelta onnistuu ns luopumisena
Enemmän ja vähemmän vaiheessa ovat:
- jalkojen välissä kasin tekeminen "kasi"
- korokkeella itsenäisesti pyöriminen "tanssi"
- kyljellään makaaminen "kylki"
- sateenvarjon/kepin kiertäminen kun pidän keppiä vieressäni "varjo"
- seuraaminen oikealla
- jalkojen välissä liikkuminen
- "leuka"
Sitten on varmasti tsiljardi erilaista temppua mihin on tehty alkua tai vähän ideoitu mutta mitkä eivät ole vielä millään asteella. Tai on Kiki jotain tehnyt joo, mutta että niitä voisi sanoa tietyksi tempuksi niin ei ehkä oikein ;-D Esim joku villasukan vetäminen jalasta. Joskus pelatusta häkkileikistäkin voisi kehitellä tempun.
Koska Kiki rakastaa jalkojen väliin tulemista niin yhdistin tänään siihen käsitempun. Hieman Kiki aluksi ihmetteli, mutta lopulta tarjosi / teki sitä ihan hienosti. En nyt tiedä onko se kovinkaan tanssillisen temppu ts voiko sellaista käyttää, mutta pitää yrittää yhdistellä jotain juttuja välillä. Sellaisia mitä Kiki jo osaa.
Myös varjoa reenattiin tänään, ei nyt ihan parhaalla mahdollisella tavalla sujunut. Kiki tarjoaa kovasti kepin koskemista (sekä kuonolla että hampailla että tassulla).
En oikein tiedä mitä temppuja Kikille haluaisin opettaa. Kun jotenkin pitäisi olla sille luontevia juttuja, plus sellaisia mitä itse pystyn tekemään / auttamaan. Esim se sivuhyppelyjuttu (eikäy, haarahyppy)
jatkuu...
edit. 23:50
Näköjään olen Kikin temppuja kartoittanut blogiin parisen viikkoa sitten. Hyvä muisti mulla :-D
Nemi halusi myös osallistua tempputuokioon. Tai haluaa aina osallistua. Tämänpäiväiseen ja moniin muihin. Mutta se on kyllä ihan kuutamolla ... Jotain se vähän tarjoilee, mutta on ihan hidastettu dinosaurus Kikin verrattuna. Toisaalta Kiki ehtii tehdä sata asiaa siinä kun pitäisi tehdä yks tai kaks. Että joku välimuoto noista olisi ehkä ideaali - tai noh, on Kiki lähempänä ideaali kun on niin innokas ja jaksaa tarjota juttuja jos ekasta tekemästään ei tule namia. Nemi ennemminkin jähmettyy kuin muuttaa tekemisiään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)