Niin, ei me ihan reenaamattomia olla oltu. Eniten on reenattu kesällä -kun pentureenit ovat olleet tauolla- luopumista, kontaktikävelyä/seuraamista, istumista, odottamista/paikallaoloa, fokusointia, väliin tulemista ja peruuttamista.
Tänään piti pitää taas hieman neuvonpitoa autokatoksella iltalenkiltä palatessa. Kikillä nousi kierrokset / väsy alkoi painamaan tai ei vain riittänyt kärsivällisyys pikkuisella reenituokiollamme ja se alkoi puremaan mua käsivarsista vaihteeksi "ihan kunnolla". Jotain tolkkuahan siihen hommaan piti ottaa. Rauhoitutin sitten pennun istumaan eteeni (molempien meidän katseet samaan suuntaan eli Kiki oli mun välissä kun olin kyykyssä), ei tarttenut ees pitkään "taistella" että se siihen rauhottu, hieman pisti ensin hanttiin. Tulipa mieleen, että näitä "tehdään jotain ja sitten rauhotutaan" reenejä pitäisi tehdä enemmänkin - ja joskus ehkä yleistää ne eri paikkoihinkin.
Tämä vaan ittelleni "ylös" jotta muistan, että tässä ikävaiheessa oli sitten tämmöstäkin säätöä ;)
Sinällään kyllä Kiki on kehittynyt parin kk:n aikana tosi paljon. Ihan joka hetki ei tarvi hengittää samaan tahtiin sen kanssa ts elämä ei ihan pelkästään pyöri sen ympärillä, jo pelkästään siksi että joka hetki se ei joko halua ulos pissalle tai pissaa lattialle niin että sitä pitäisi olla siivoamassa. Tänään se tosin on -toistaiseksi- pissannut kertaalleen lattialle (ei mitään merkkejä ollut ilmassa ulospyytämisestä sitä ennen).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti