Iltalenkin jälkeisten unien jälkeen (ei mun unien vaan pennun unien) ajattelin reenata Kikin kanssa laatikkojuttuja kun ne eivät kovinkaan hyvin eilen menneet ryhmäreeneissä. No, eipä mennyt nytkään. Kikiä tympäs kun yritin vaatia muutakin kuin etutassujen laittoa laatikon päälle. Ja mua rupesi tympimään kun pentu hyökkäili mun "kimppuun" lukuisia kertoja ja sain pitää sille saarnatuokioita tämän tästä. Että joo, <sarkasmi alkaa> "koiran reenaus on iloista puuhaa". </sarkasmi päättyy>
Rehellisyys maan perii. Tartteeks kaikkee aina kertoa. Koen, että tarttee. Sitäkin enemmän sitä sitten nauttii kun asiat rullaavat onnistumisesta toiseen.
Saatiin me sentäs ihan hyvä seisomisreeni (pentureenien tyyliin) tehtyä, en tosin mitään jalkojen nosteluja tai huojutuksia tehnyt. Tosin iltapäivälenkin jälkeen kun olin pessyt koirien tassut ja kun kuivasin Kikin tassuja niin tuli mieleen, että siinä kyllä tuli tassujen nostelua reenittyä - ilman mitään etu (tai muutakaan) palkkaa.
Ainiin. Oli tullut ilmo siitä Kikin ruokasäkistä joten hain sen tänään töitten jälkeen. Samoin käytiin ostamassa uus metallihäkki (otan sen mukaan viikonloppun ruotsinlapinkoirien kokoontumisajoihin Kikille).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti