maanantai 20. kesäkuuta 2016

Lyhytaikainen ilo

oli se pennun vatsantoiminnan parantuminen. Taas tuli ruikulit takapihalle. 

edit. seuraavat riukulit tulivat kirjastohuoneen lattialle. Asunnossamme on kaksi huonetta joihin Kikillä ei ole oikeutta mennä ns kirjasto ja välihuone. Kirjaston lattialla on iso karvalankamatto ja seinillä monta kirjahyllyä missä on "lattiasta liki kattoon" asti sarjakuvia, kirjoja, leffoja jne. Kiki nukkui lattialla ja kirjaston ovi oli jäänyt auki, erehdyttiin luulemaan, että pentu nukkuisi sikeästi. Yhtäkkiä hätkähdin paskan hajuun, ja pomppasin ylös "nyt Kiki ulos kakalle". Mutta tietysti se oli myöhäistä. Pentu oli löröttänyt tummanruskeat löröpaskat yhden sarjakuvahyllyn viereen. Ei siis karvalankamatolle - thank god. 
Kun aloin tätä edittiä kirjoittamaan niin homma keskeytyi, ensin siihen, että menin hämmentämään riisikattilaa (keitän pennulle taas riisilientä/riisiä) ja sitten siihen, kun Kiki pyllisti kuirukakat olkkarin lattialle telkkarin eteen. 

Kun tietäisi mistä tämä johtuu. Lääkkeestä? Ei saanut löröoireita aluksi. Ruohosta? Kiki mättää suuhunsa ihan himona leikattua nurmikkoa. Ja sitähän riittää ihan joka paikassa (saakelin himoruohonleikkaajat). Jostain muusta mitä syö pihalla? Reeneissä se sai tänään kuivareeninameja, sellaisia mitä on syönyt aiemminkin (olikohan tonnikalanameja ja kanakierteitä). 

ps. kirjoitus keskeytyi myös pari kertaa siksi, että jokaisesta Kikin pienestäkään vihjailusta olen kiikuttanut pentua ulos jos sillä vaikka on hätä

Ainiin, tarviiko edes kertoa, että haju mikä täällä tällä hetkellä vallitsee on sanoinkuvaamattoman ällöttävänoksettava?

Ei kommentteja: