Nemi kävi eilen VesiPetoilemassa, ensimmäistä kertaa se ei tarvinnut uittajaa seurakseen altaaseen. Aluksi Maissi laski koiran altaan toisesta päästä veteen ja Nemi ui toiseen päähän rampille, josta kipusi pois altaasta. Sitten se ravisteli itsensä, sai minulta namin ja hinkkasi hetken uimaliivejään seinään niin, että karvoja jäi seinään koirakylpyläyrittäjän riemuksi ;) ja kaiken tämän jälkeen rynnisti takaisin sinne altaan toiseen päätyyn odottamaan, jotta Maissi pistäisi sen uudestaan uimaan. Koska joku kerta Nemi tunsi, että uimaan laskija oli turhan hidas niin se rupesi vähän-niin-kuin-hyppäämään altaan reunalta veteen. Maissi (tai minä jonku kerran) vaan varmisti, että veteen meno tapahtui kuitenkin turvallisesti eikä jalat olleet väärässä kohtaa altaan reunaa tms muuta epämääräistä. Nyt kun Nemin ei tarvinnut uida pois päin rampilta, mikä selkeesti ahdistaa sitä, niin se halusi mennä altaaseen ja selvästi tykkäsi uimisesta. Toki se sen uiminen on totista puuhaa, se puhisee hassusti uidessaan ja sillä on totinen ilme naamalla. Hassu koira <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti