maanantai 5. elokuuta 2013

Moonikan tokoreeni

...oikeesti toimii. Eli nyt Nemi jo liikkuu useita askeleita sen kapulan kanssa. Vähän epävarmalta se näyttää, enkä tod tohdi siinä mitään hihkutella etten munaisi koko hommaa. Mutta viikonloppuna otti jo usiamman kuin yhden askeleen ja tänään molemmilla aterioilla (ts ennen kuin on saanut ruokansa) on kävellyt eteisestä keittiöön ruokailunurkkaansa. Oisko tämä matka peräti kolme metriä tai jotain muuta hulppeaa. Ehkä ei kuulosta paljolta, mutta se on paljon :)

Pitkä matkahan siihen oikeaan noutoon vielä on, enkä vielä oikein jaksa uskoa, että se noin vain suit vain sukkelaan yhdistäisi niitä osasia. Mutta tuo että se suostuu liikkumaan kapulan kanssa on jo enemmän kuin sata jänestä. Keittiöreeneissä ollaan myös tehty sitä että koira istuisi, siis laitan koiran suuhun kapulan ja käsken sen istumaan. Ei kuulosta kummoselta sekään, mutta sekin oli aluksi ihan äärettömän hankalan tuntosta. Ei se nopea vieläkään, mutta tekee kumminki :)

Äskeisellä iltalenkillä tehtiin sitten jotain muuta tokomaista kuin noutoa. Eli kertaalleen kerrattiin avon kaukot - osaa se ne, joten ei niitä sen enempää. En ruvennut nyt tällä kertaa ottamaan voi-kakeja kun avot meni niin hienosti (ei sotketa jne). 
Lisäksi seuruun liikkeelle lähtöjä, käännöksiä ja pysäyksiä. 
Sekä luoksaria. Ensin yks suora ja sitten pari takapalkalla. Ekalla kerralla meinasi varastaa palkalle mutta kun älähdin sille niin ei mennytkään vaan totteli mua, kumma kakru ;)

Ei kommentteja: