Ti-tok (läpsy)

Tiistai-iltana menin tosiaan Nemin kanssa hurlumryhmään toksuttamaan. Kotona tuntui, että pitäisikö sittenkin ottaa Mersu mukaan Nestorin sijasta. Mutta onneksi menin Nemin kanssa - oli varsin mukava tokottaa sen kanssa pitkästä aikaa ohjatusti :)

Hurlumryhmässä on tätä nykyä viis koirakkoa. B:t ovat poistuneet eli bullmastiffi ja belgi eivät ole enää ryhmässä. Niiden tilalla on Minna ja kelpie-Repo. Sitten meidän lisäksi on myös Hanna ja starffi-Uuno, Eeva ja snautseri-Monty sekä Moonika & kessu-Symppis. 

Ja tehdä jotain muutakin kuin kakeja ja luoksereita. Ja mitä muuta pientä mä sen kans oonkaan itekseni veivannut. 

Neminkin ryhmä aloitti paikallaolo reenillä. Ja kehäänmeno tarkistuksella. Siinä Nemi rynni ja haukku joten halusin ottaa sen uusiksi paremmalla mielentilalla. Toinen kerta menikin hieman paremmin. 

Ensin tehtiin paikallaa istuminen. Nemi törötti tosi pinkeenä paikallaan, eikä häiriintynyt Jennin häiriöyrityksistä. Piiloilin. 

Sitten tehtiin evl-käskytyksellä paikallamakuu. Tämä olikin ongelmallinen Nemille, joka oli ekana rivissä. Se nimittäin reagoi muiden käskytyksiin ja jojoili maista ylös - kun en kerta lähtenytkään sen viekusta vielä minnekään heti. Asiaa pitää reeniä lisempää. Ehkä kenties ottaa sen etupalkan avuksi. Itse paikkamakuussa ei ollut mitään ongelmantynkää. 

Nemillekin seuruuta. Sain läpsyn! Kun palkkasin niin hyvin koirani. Jei ;) Nemi hienosti paikkasi perusasentoaan ts pysäyksessä joku kerta ei heti pistäny pyllyään maahan mutta sitten muisti että ainiinjoo ja tyyräs ittensä mun viekkuun. Vasemmalle käännös veivuuta. Kun tein ajatuksella niin Nemi oli varsin näppäränä :)

Itsekseen: ruutua. Namilautanen ruudussa. Sinnehän se meni. Juoksin perään ja kun koira oli syöny namin niin käskin sen seisomaan ja sitten vahvistin sitä ruudussa seisomista. Pari toistoa (siis tätä koko kokonaisuutta). 

Noutoa. Pakkoaskelia. Nemiä ahisti. Kapula suuhun, koira ylös (avitin hieman sitä) ja sitten pidin sekä kuonosta että kapulast että vedin koiraa ottamaan tipuaskeleen. Palkkasin yhdestä tai kahdesta tipuaskeleesta sekä vapauttamalla namialustalle että heittämällä paprikan. Paprika viuhotusta jotta koira rentoutuisi hieman tajuamaan kuinka h a u s k a a nouto onkaan. Hmm. 

Kaukoja. Seiso-maahan-seiso. Ihan läheltä vaan. Edistyy se, hitaasti mutta vakaasti. 

Luoksareita, heittelin nameja ees taas ja välillä tein sen heiton niin että tähtäsin sinne tassujen väliin jotta koira stoppais. Meni välillä ihan kivasti. Koira tykkäsi säntäillä namien perässä. 

Siinpä kait se?

Eikun joo. Loppuun myös hetsattu luoksari. Jenni piti koiraa. Ei pysäyksiä välille, siis luoksarikutsuun. Muutoin hyvä, mutta Nemi haukku. "ei se nyt niin väliä kun.." joo ei kait, mutta tuohan on ollut Nemin virhe myös kokeissa luoksarien yhteydessä, siks en tykännyt siitä nytkään.