Joo, eihän siinä kauaa mennyt, kun muistin että asioitten päässä veivaamisen yhteydessä tuli tällainenkin juttu mieleen. En tiedä onko tämä pelkästään mun päänsisäistä tulkintaa vai ajatteleeko joku muukin näin. Suollan tämän hajatelmani kuitenkin nyt tähän kun ollaan vauhtiin näissä höpöraapustuksissa päästy ;)
Mun mielestäni, agilitymaailma on paljon tavoitehenkisempi kuin tokomaailma. Ehkä aika yllättävä veto siinä mielessä kun toko mielletään pilkunniuhotukseksi. Ja toki se lajina onkin sellaista pilkunnussintaa kuin olla ja voi. Itsensä hillintää. Mutta toksupuolella mulle ei ole tullut sellaista tuntemusta että olisin ihan paska vaikka mun koirat ovat noin vanhoinakin vielä alemmissa luokissa.
Ehkä tuo vähemmän tavoitehenkinen johtuu siitäkin että olen kilpaillut ziljardisti enemmän agissa kuin tokossa. (joo joo agissa kilpaillaa ja tokossa kokeillaan) Tietysti tokossakin on ne henkilöt jotka Tähtäävät korkealle. Joilla on ne tavoitteet The tyyppisinä. Ja saavat olla ja pitää ollakin. Ja onhan sielläkin luokat, jopa luokkanousutittelitunnuksetkin.
Joten... een tiedä mistä ihmeestä mun ajatus siitä, että tok puolella silti yleisesti ois rennompaa kuin agissa oikeen juontaa juurensa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti