keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Tekniikka pistää pään pyörälle



Eilen alkoi taas Active agitus Nemin kera. Tällä kertaa ryhmään kuuluu meidän lisäksemme australianpaimenkoira, pitkäkarvainen collie ja partacollie (ainut joka oli myös aiemmassa ryhmässämme).

Ensin harjoiteltiin jaakotusta. (tadaa! Vihdoinkin mullekin opetettiin tuo nyky-agin muoti-ilmiö) Joka sujui paremmin kun uskalsin toivoakaan. Tosin tein niin, että jätin koiran vähän kauemmaksi istumaan ja menin itse aikalähellä hyppyä. Tässättelin (jolloin koira hieman hyppi ihmeissään (ei siis suoraan hypyn yli) kädellä ja sitten heitin koiran hypyn yli ja vaihdoin kättä. Siis tuossa tässäily-vaiheessa selkä estettä kohti. Jahka luotin koiraan niin homma toimi yllättävän kivasti.
Hyper-hankalia tuollaiset kun pitää vain uskoa siihen, että koira toimii.

Jaakotus oli toiselta puolen (eli siis koira vasemmalla kädellä esteen yli) hankalampaa.. Mutta kaippa se siitä.

Sitä tehtiin sitten myös vauhdikkaammin, eli koira hypyn taakse odottamaan, liikkeelle - kääntyminen & tässätys ja koiran ohjaaminen hypyn yli ja matkan jatkaminen takaisin sille hypylle mistä lähdettiin liikkeelle. Ekalla kerralla koira pääsi liian pitkälle ennen kuin jatkoin matkaa, odotin sitä liikaa tms. Toisella kerralla sujui jo paremmin. Mutta kummallakaan kerralla ei mennyt putkeen mikä olisi odottanut tosi lähellä Ja minen kytännyt koiraa vaan vain toivoin että se tekisi edes osittain niin kuin piti.


1-3 jaakotuksena ja a-c pyörityksenä (varsinainen pyöritys c:llä ja jaakotus 2:lla).

Seuraavaksi tehtiin pyöritystä, minkä olisi pitänyt olla juurikin niin helppoa kuin miltä se kuulostaa. Mutta mikä oli mulle ihan käsittämättömän vaikeeta. Tein valsseja valssien perään, tai jotain jaakkojen sovellutuksia. Vasta kun homma otettiin 3 esteen harjoitukseen niin tein niin kuin piti, mutta sitäkään en kyllä itse edes tajunnut. Oh my God!


Eli.. koitan itselleni selvittää asiaa, teidän muiden ei tarvitse edes yrittää pysyä juttujeni perässä
Koira jätettiin istumaan about tuonne missä kuvassa on k ja itse mentiin o:n kohdalle eli keskelle hyppyä. Otettiin koira vastaan (tässä tapauksessa) niin, että koira oli ohjaajan oikealla puolella ja otettiin se just ennen hyppyä vastakkaisella (=vasemmalla kädellä) haltuun ja ohjattiin hypyn yli ja sitten vaihdettiin ohjaavaksi kädeksi oikea ja kun koira tuli siivekettä nuollen pois hypyltä niin jatkettiin matkaa niin, että koira oli edelleen oikealla puolen. [tässä kohtaa tein koko ajan valssin, se kun on niin tuolla selkäytimessä]

Vaikeaksi nämä tämän kertaiset tekniikkatreenit tekivät mm se, että jos en itse mennyt ihan hypyn lähelle keskittymään tekniikkavimpautukseen vaan kuvittelin joko lähteväni koiran kanssa yhtä matkaa tai edes hieman kauempaa hypyltä niin Nemi oli jo aikaa sitten suorittanut esteen ... ennen kuin mä ehdin kissaa sanoa. Viime aikojen vippaus (ohjaaja ei liiku minnekään) treenin tuloksena Nemi lähtee tosi hyvin hakemaan hyppyä... joten mihinkäs minä siinä muka ehtisin mitään tekemään.

Toinen juttu on se, että allekirjoittanut ei ole vielä sisäistänyt näitä eri tekniikoita... joten tän blondin pää alkaa olla jo aika sekaisten. Ja tekniikoita tulee varmasti vielä paljon lisää, huhhuh. Saas nähdä kuinka monia kaisoja kehittelen niistä

Itsekseni harkkasin a:ta, jonka alla oli putki. Ensin tein yhdesti hihnassa ja sitten loput kerrat irti. Nemi teki hienon pysähtymisen (ja pysymisen) joka kerta. Lisäksi treenin hieman pujottelua.

Ei kommentteja: