Töistä lähdettäessä Oulussa oli pimeää, märkää ja koleaa. Mutta kun päästiin Kiiminkiin niin olikin talvi. Lunta puissa, lunta maassa, lunta ilmassa. Miltäköhän pururata näyttäisi? Lunta ei ehkä ihan ole vielä sen vertaa, että latuja olisi jo tehty. Vaikka kyllä pihalla innokkaimmat hiihtää jo voisivat. Mentiin kuitenkin katsomaan miten "äijän käy". Melekonen pöperö keli oli. Mun lenkkareiden pohjiin takertui välillä lunta. Mistä ilmeisesti seurasi paikoitellen epämukavan juoksutuntuman lisäksi se, että jalkapohjat olivat kipeät lenkin jälkeen. Kolmen kilometrin jälkeen Nemi alkoi oireilla - lumi tarttui sen tassunpohjiin. Mulle ja Nemille matkaa kertyi tällä erää 3,8 km (Eetulle enemmän koska aloitti juoksun meitä ennen).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti