Joulutauon jälkeiset ekat ohjatut tokot uudessaryhmässä. Nemi pääsi nuorisosarjaan. Vähänkö mulla on kääkät eli ikäloput ja vanhat koirat verrattuna muihin. Noh, ihan sama ketä ne muut on. Mutta siis Nepsuttimen tämänkertaisessa tokorhyhmässä on lisäksemme pari lapinporokoiraurosta, kelpienarttu, keeshondnarttu ja sitä viiettä en tiiä. Ts nyt tuolla oli joku kultainennoutaja, mutta se vissiin oli korvaamassa.
Aiheet eilen: pomppiva liikkeestä seisominen, sivulle tulo, vati (takapää reeni), hyppy, luoksepäästävyys, paikallaolo, liikkeestä seisomisen seisomisen vahvistus (koira ei saa liikkua minnekään vaikka ohjaaja tekee mitä tahansa) ja luoksetulo.
...jatkuu joskus
***
Sivulle tulo reeni oli siinä mielessä varsin otollista meille just nyt, kun mä olin just tovi sitten oivaltanut sen karmaisevan seikan, että se mitä olen aiemmin luullut Nemin loistavaksi osaamiseksi on kaikkea muuta. Kun siis tajusin ettei sillä sanalla "sivulle" ole sille mitään merkitystä. Vaan sillä asennollani tai joillain muilla mun eleillä ja olemuksilla. Ja nytpä Jennin ideana oli katsoa, että osaavatko koirat tulla sivulle vaikka kädet eivät olisikaan ohjaajan sivulla ns normaalisti. Noh, Nemihän ei todellakaan osannut. Ei sillä ollut sitten hajuakaan mitä tehdä. jos vaikka pistin käteni selän taakse niin koira tulikin sitten sinne... hohhoijakkaa. Siinäpä mulla onkin sitten reenaamista jotta saisin sen sivulle vaik kädet ei siel olisikaan. Palkan pitäs tulla jostain muualta kuin siitä vasemman puoleisesta kädestäni.
Tuossa pomppimassa liik.seisahtumisessa piti saada koira siis pomppimaan, ohjata sitä kädellä ja kun koira on pompahtanu niin ohjata se kädellä pysähtymään seisomaan ja palkata siitä se koira. Noh, Nemillä meni hetki ennen kuin se syttyi tähän asiaan .En meinannu saada sitä millään pomppimaan. Se seuras mua - kun mää siis peruutin - kaikki tassut maassa (toki nosteli kun käveli, heh). Vaihoin jo välis nameja kun ihmettelin että mitä kettua eikö mun ahne koira olekaan ahne. Mutta se olikin vain hämmentynyt pieni koira. Lopulta reeni onnistui ihan hyvin.
Luoksepäästävyyttä otettiin pareittain niin että paria vaihdettiin välillä. Oman koiran piti istua kuono kohti parikoiraa sillä välin kun omistaja teki luoksepäästävyyden sille toiselle. Nemi oli tässä hyvä. Tosin ekassa parissa oli tuttu ihminen (peko ajoilta Immi), joten yhellä kertaa Nemi nousi ylös ja meinasi olla turhankin luoksepäästettävä. Ne kerrat kun mä tein luoksepäästävyyttä kaverikoiralle niin Nemi napotti ihan kiltisti paikoillaan.
Paikallaolot tehtiin niin että koirat olivat lomittain ja hieman eri päin ts puolet porukasta nenät eri suuntiin. Jenni kävi tapansa mukaan taas häiriköimässä. Sai se sitten Neminkin ylös kun rapisteli jotain mysli tms patukkaansa ihan Nemin kuonon edessä -ilkeä ope. Muuten Nemi kesti kyllä kaiken häiriön. Kävin välillä piiloilemassakin eikä se ollut Nemille mikään ongelma.
Paikallaolo seisomistakin siis vahvistettin. Liittyen siis tietty liikkeestä seisomiseen (ja miksei hyppyynkin). Tässä Nemi oli toosi hyvä. Mä pystyin kiertämään sen, hytkymään, pomppimaan tasajalkaa, juoksemaan eteenpäin, ... ja mitähän muuta kummaa teinkään. Koira seisoi hievahtamatta
Ittekseni reenasin sitä vadilla oloa, siis takapääreeniä. Nemi pyöri molempiin suuntiin. Tarjoutui oikein menemään vadille. Tein myös hyppyä, siis hyppy ja seisominen hypyn takana. Seisomisen vahvistamista ja palkkailu sinne .Ei loppuasentoja eikä koiralle mahkuja hyppiä ees taas. Hieman tehtiin myös kaukoja ja seuraamista. Niin ja temppua. Oon saanut Nemin vihdoinkin kierähtämään - tosin onnistuu vasta toiseen suuntaan. Eikä tempulla ole vielä sanaa. Eli tekee vasta kädellä ohjaten.
Lisäksi tehtiin luoksetulo ohjaajan haluamalla tavalla. Teimme niin että Jenni piti koiraa ja mä heitin lelun taakseni. Kehuin kuulemma liian vähän koiraa - Nemi oli ihan superi, taas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti