sunnuntai 8. kesäkuuta 2008

Pässi



Ohjaaja siis. Kuinka sitä voikin tehdä niin idiootin ratasuunnitelman?  Täytyy vain toivoa, että osaisin edes ottaa opikseni 

Eli vuorossa Nemin toinen virallinen agilitykilpailu tälle vuotta (yht kahdeksas). Paikkana Vöyrin hiihtostadion (sama paikka missä viime kesänä oli Agirotu -tapahtuma) ja tuomarina Eija Berglund. Veikeä havainto, että tähän mennessä Nemi on ollut aina eri tuomarin radoilla (ja sama meininkin jatkuu vielä hetken, mutta siitä sitten myöhemmin lisää).

Niin se idioottiohjaaja, siis päättää ottaa koiran vastaan kahen hypyn takaa. Homma olisi ehkä voinut toimia, jos The Idiootti olisi tajunnut antaa koiralle kääntökäskyn hyvissä ajoin. Eikä antaa koiran ohittaa itseään ja sitä seuraavaa aitaa (käännös vasemmalle). Eli koira jatkoi vauhdilla eteen päin ja kuunteli epätoivoisia ohjaus & käskytysyrityksiäni ja hyppäsikin sen hypyn mikä piti. Mutta ainut vain, että väärästä suunnasta.

Sitten tuli hurlumhei vaihde päälle ja koiruus porhalsi edessä olevaan suoraanputkeen, kutsui sen takaisin (siis sitten kun se oli suorittanut sen putken) ja käskytin pujotteluun - mikä olisi ollut siis sen väärin menneen hypyn jälkeen. Pujottelu meni loistavasti samoin sen jälkeiset rengas - hyppy ja putki. Sitten mentiinkin jo ohi hypystä. Sitten putki ja muutama hyppy ihan ok:sti. Kunnes olin jäljessä eikä koiruus ottanut paria seuraavaa estettä. Sitten taas mentiin ihan kivasti. Mutta loppusuoran eteen käskyllä menikin hypyn kautta mutkaputkeen (varmaan mun vartalonäytti sinne, tai sitten Nemistä oli vain kivaa juosta putkeen).

Oli siellä radalla hyviäkin osioita. Mutta parantamista on rutkasti. Lähinnä ohjaajassa -kuinkas muutenkaan. Siinä missä silloin kun Merrin kanssa aloittelin kisauraa, ja Merri oli epävarma esteistä tms niin se ei kuitenkaan sinkoillut minnekään eli vaikka ohjaussuunnitelma olisi ollut kuinka huono niin mä kerkesin kuitenkin koiran mukaan näyttämään ja vaihtamaan pläniä. Nemin kanssa ei oikeastaan voi vaihtaa suunnitelmaa, vaan heti pitäisi tietää joka kohta miten mä sen teen. Ja olla tarpeeks napakka ja topakka. Ja muistaa tarvittavat tässät ja Nemit ja ja ja.. Huuh. Kuinka se onkin niin vaikeaa??

Mutta kuitenkin niin kivaa, kyllä me vielä joskus joku tuloskin saadaan. Hope so(pe)!

Ei kommentteja: