lauantai 28. helmikuuta 2015

Tukkatorstai ja pahakeikka nami

Torstaina oli jälleen koiran kampaamopäivä.

"Pahasta keikasta" pitää olla palkka kohillaan. Tällä kertaa se oli extra hyvää (olettaisin).


"Anna jo! Ei se haittaa jos et saa niitä irti toisistaan... :P "

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Näillä konsteilla kunto kohoaa?

Nemi ja Eetu kävivät töitten jälkeen juoksulenkillä.

Sillä välin minä....




maanantai 23. helmikuuta 2015

Kepillä jäätä

Josko pääsis vaikka kursseille ;)

Eli täyttelin tänään pitkästä aikaa tämmösen hakukaavakkeen.

Kirjaintoko

Viikonloppuna kävin paikallisen Abc:n edustalla reenimässä tokoa. Aiheena seuraaminen: suoraan, peruuttaen, sivuaskeleet, pysähdykset ja liikkeelle lähdöt. Yllättävänkin hyvin Nemi keskittyi hommiin vaikka liikkeet olivat auki (eli ihmisiä tuli ja meni). 

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Ravia ja ufoa

Ennen kuin lähdin kuntoilemaan niin reenautin Nemiä vähän ufolla. Ja sillä välin kun mä kuntoilin niin ei Nemikään ollut vailla puuhaa vaan juoksulenkillä Eetun kanssa (melkein 5km). Nemi pääsi myös perjantaina ravilenkille (E:n kanssa), silloin matkaa taisi kertyä 7km. 

Sunnuntailaiskiainen selätetty (JM7)

Sain aikaseksi. Lähdettyä salille. Hieman epäilytti, että kuinkahan ruuhkaista siellä olisi, mutta kun menin niin siellä oli kolme muuta (miekkosia) mutta sinä aikana kun olin kuntoilemassa niin olijat ainakin triplaantuivat. Eli kohtuu hyvää kellon aikaan olin paikalla. 

Juoksumattoilin taas alku- ja loppuverkan. 1,1km molemmilla kerroilla ja tein myös kiihdytysjuoksuja - se tasanen juoksumattojuoksu on ihan yli tylsää. 

Nilkkaremmijutuissa nyt painona 5kg - tuntui aika kevyeltä, mutta se 9/10kg (riippuu kummalla välineellä on että mikä on seuraava paino) on vielä turhan raskas. Kaikilla laitteilla muistin käydä (ei tarvinnu jonotella vuoroa), mutta siitä vartalonkiertolaitteesta en edelleenkään ottanut tolkkua. Ja sitä "kasia" en nyt ees yrittänyt säheltää. 

Ainiin, kyykyt sattuivat / tuntuivat epämiellyttäviltä vasemmassa polvessa, joten tein ko liikesarjaa vain 2*15 (molemmat jalat). Joissain laitteissa tein toistoja 20 sen aiemman 10-15 sijaan (per kierros). 

lauantai 21. helmikuuta 2015

perjantai 20. helmikuuta 2015

Vko 8, omatoimireenit

Tämän viikon Martsareeneissä tehtiin eniten aksaa. Esteet oli "hujan hajan" hallissa (joo jottain ratoja siel oli mutten tienny niitten tarkempaa tarkotusta tai kulkua), mutta kuitenkin niin että siitä sai lennosta äkkiä kehiteltyä pikkuharkka pätkiä Nemille rallateltaviksi. Rimat taisivat olla 40 cm korkeudessa. 

Aksatuksen lisäksi / lopuksi tehtiin uusien tokosääntöjen kierrä -liikettä. Sillä tuplanami tekniikalla ja ny Nemi oli ihan hiljaa koko ajan <3 Tehtiin monta toistoa ja meni hyvin!

torstai 19. helmikuuta 2015

Narttu numero kolme

Sain tovi sitten sähköpostin, jossa kerrottiin, että Nemi on sijoittunut vuoden ruotsinlapinkoiranarttu 2014 kilpailussa jaetulle kolmannelle sijalle. Kyseessä on siis rotuyhdistyksen koirakisa, näyttelysarja. 

Onnea muille sijoittuneille (raapustan muut sijoitukset rlk-uutiset blogiin jahka saan selville kaikki sijoitukset) :)

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Niska ja taikamaha

Eli illan päätteeksi vielä seläntappotoimenpide. Siis mun selän. Eli koiran harjausta lattialla...


Kakkakuutio

Rentoa lenkkeilyä Kiimingin rauhallisessa illassa, kiva keli ja ajatukset saavat lipua minne vaan. Esim siihen, että onpa mukava kun on koira, jota lenkittää, koska eipä muuten tulisi lähdettyä verkkaiselle kävelylle lihaskuntoilun jälkeen (okei siitä on usiampi tunti jo ja tää lenkki oli jo toinen sen jälkeen - plus usiampi pikapissatus). 

< kriik rääk röök > kauniit ajatukset katkeavat

koska. Koira käy kakalla. Hyvä tietysti niin, mutta kakkaus ei suju normaalilla tavalla. Tavallisesti Nemin jätökset ovat helposti kerättäviä ja se tekee toimituksen suht sukkelaan. Mutta tällä kertaa se jää pyyhkimään takalistoaan maahan, kävelee muutaman metrin ja pyyhkii taas. Hetken tätä toimintaa jatkettuaan pyllystä tipahtaa vielä yksi liiskaantunut "kikkare". Housukarvat ovat p*ssa. Koira puistelee itsensä "selvisinpä ikävästä olotilasta" ja jatkaa iloisesti matkaa. 

Kotona -> koira kylppäriin pyllypesulle. 

Söiköhän se tänään jotain erikoista? Normaalin ruuan (Nutron lammasriisinappuloita ja virtsankarkailulääkettä) + tehtävä namit + reeninakit + muutama kupin nuoleminen (rahkapurkki, puurolautanen, päivällisuoka) ja hieman porkkanaa ruuan laiton yhteydessä (taisin antaa sille kokonaisen porkkanan tällä kertaa eikä vain pelkkiä palasia).

Pikkupiru kuiskuttelee korvan juuressa (+JM6)

Kävin aamulla Nemin kanssa reenimässä (siitä myöhemmin lisää) ja Martsasta pois ajellessa alkoi nälkä kalvamaan mahan pohjassa. Olin toki syönyt kaurapuuroa ja mustikkasoppaa aamiaiseksi (ennen kuin heitin Eetun töihin ja ajoin Martsaan), mutta jotenkin sitä silti oli taas nälkä. Ja väsytti, johan mä olin lenkkeilly ja reeniny koiran. Olisiko melkopaljon mukavampaa ajella kauppaan, ostaa jotain kivaa syötävää (jotain mitä joko syyä heti tai jotain mistä voisi melko nopsasti tehdä jotain mukavaa nassutettavaa) ja kattoa netistä rästiohjelmia (Sykettä ja Uutta päivää) ja s y ö d ä. Olisi se olisi paljon enemmän mun juttu viettää aikaani ;) 

Mutta. Jos en nyt mene. Niin sitten kaikenlaisilla muillakin "hyvillä syillä" jätän menemättä. Ja mitä useammin annan pikkupirulle periksi niin ... sitä useammin sen teen ja lopulta en mene enää ollenkaan. Koska, jos olen ollut x aikaa käymättä niin eihän sitä sitten enää voi/kehtaa/noloa/ties-mitä-kaikkia-hyviä-tekosyitä. Jos mä nyt menisin ja tekisin ees muutamaa juttua niin sekin ois parempi kuin ei mitään. Eikö niin? Ei ole pakko tehdä inhoja juttuja, eikä nolona tutkailla niitä vempaimia joista en ymmärrä mitään ja joita jostain syystä on niin hankala käyttää. 

Jotenka suoraan Martsasta kurvasin Kimmokkeen pihalle. Jossa oli paljon autoja ja hetken pelkäsin kuntosalin olevan tukossa, no olihan siellä porukkaa, mutta kun oli nätti ilma niin hiihtäjiäkin oli liikenteessä (plus koululaisia / tenavia). 

Tällä kertaa en aloittanut juoksumatolla vaan sillä jollain polkemisjutulla. Sitä siis lämmittelyksi kymmenisen minuuttia. 


Sitten menin sille "taljalle" ja tein ensin "lähentäjät ja loitontajat" eli se nilkkakiinni-liike. Pääsin sille taljalle missä saa laitettua pienet painot (tai en osaa käyttää sitä toista). Joten painona "vain" 4,5kg - mikä tuntui hyvältä ratkaisulta koska nyt sain jalan hieman liikkumaankin - toisin kuin viimeksi sillä painavammalla puntilla (9kg?). Molemmille jaloille 3*15 sekä lähennystä että loitonnusta.
Sitten tein tasapainotyynyliikkeen (tällä kertaa tasapainoalustat löytyivät laatikosta) - painot 25kg - 30kg - 25kg. Ja lopuksi kikkastelin sitä nro kasia (ohjelmassani) jota aiemmin en ole tehnyt, mutta se meni melkoiseksi säätelyksi koska en tarkkaan tiennyt mitä minun kuuluisi tehdä... Jos en saa jostain (juutuupista, guuglesta, vaklaamalla muiden toimintaa salilla) selville miten se liike pitäisi tehdä niin en ihan hetkeen yritä pelleillä enempää tätä kohtaa ;D


Taljan jälkeen kävin tekemässä vatsarutistukset. (18kg) 3*20. Sieltä menin tekemään kepin kanssa askelluksia/kyykkyjä - molemmat jalat/puolet 3*15. Sitten kävin tekemässä reiden ojennuksia (11kg) 3*15 ja koska vieressä ollut laite "reiden koukistus" oli varattu niin siirryin selkälaitteeseen. Siinä 25 kg - 30 kg - 25kg - 20 toistoa per kilosarja. Sitten olisi pitänyt mennä koukistajalle takaisin, mutta unohdin koko jutun (hupsista). 

Sitten muistin, että pitää tehdä punteilla pystypunnerruksia, joten hain kahden kilon puntit ja tein niillä 3*15 sarjan. Plus heiluin punttien kanssa vartaloakiertäen (2*20). 

Lopuksi menin vielä jäähyttelemään juoksumatolle. Juoksin kilometrin verran ja sen jälkeen kävelin matolla vielä muutaman minuutin. Juoksussa otin spurttina 10km/h nopeuden hetkeksi ... ja hiki tippui silmälaseille (en vähän aikaan muista sellaista käyneen :P ). Ihan lopuksi venyttelin vielä pikkasen. Venyttelyissä olen kyllä kehno... mielikuvitus / muisti hyvistä venyttelyistä on heikko. 

Aikaa salilla meni reilu tunti.

No nyt tämän kolmen perättäisen päivän urheilun seurauksena mulla on vasen pakara kipeä ts _tuntuu_ mutta enemmän ikävä juttu on oikean jalan säären/pohkeen kipu. Toivottavasti lepo riittää parantamaan sen.

ps. kotiuduttuani ja käytyäni suhkuissa katsoin netistä yhden jakson Syke-sarjaa ja söin :D

tiistai 17. helmikuuta 2015

4/15

Käytiin taas juoksemassa töitten jälkeen, koko hela jengi. Nyt sitten oli edelleen muutama aste pakkasta, mutta tuuli... se se oli mielenkiintoinen. Vastatuuli uuvutti ja vauhti oli ihan minimaalinen, mutta tahdonvoima pisti jalkoja eteenpäin. Myötätuuli taas yritti kirittää jalkoja nopeampaan liikeeseen. Nemin pyllykarvat lerpattivat hauskan näköisesti tuulessa. Juostiin k-rauta lenkki hieman erilaisella alulla (vältettiin jäinen alikulku) ja matkaa kertyi 7,2km. Välillä pystyin juoksemaan paremmassa asennossa kuin yleensä, siis selkä suoremmassa, mutta kun rupesi väsyttämään niin kroppakin meni taas lysyyn. 

maanantai 16. helmikuuta 2015

3/15

Käytiin töitten jälkeen juoksemassa. Koko sakki. Pakkasta muutama aste. Juostiin muunnelma eräästä vanhasta lenkistä. Matkaa kertyi 5,2 km.

I have a plan

:D

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Ravia ja räpsyjä

Kävin katsomassa Martsassa aksakisoja ja ottamassa jokusen valokuvausharjoituksen. En kuvannut niin paljoa kuin normaalisti kun olen kameran kanssa katsomassa jotain koiratapahtumaa ja säätelin asetuksia kamerasta sinne sun tänne, joten en ole varma julkaisenko kuvia verkkoalbumissani laistenkaan. 

Sillä välin kun mä olin ihastelemassa aksasuorituksia niin Nemi ja Eetu kävivät seitsemän kilometrin ravilenkillä (ehtivät ne toki olla kotonakin ei mulla ny niin vähän aikaa Martsasa menny ku noilla juoksulenkillään). Nopeemmin ne kahdestaan juoksivat kuin mitä meillä menee kolmistaan samaan lenkkiin, mikä sinällään ei varmaan yllätä ketään :)

Illalla selvittelin Nemin turkista muutamia takkupaikkoja. Ja iltalenkin jälkeen huomasin, että kauluri pitäisi vielä kammata mutten sitten enää jaksanut...





lauantai 14. helmikuuta 2015

Voimistelulauantai


Näitä yhdistelemällä saa hyvän treenin aikaan! :)


Olen muutamana päivänä -viime aikoina- yrittänyt itse seistä ufon päällä, ei muuten ole mikään piis-of-nakki! Nemi ihmettelee, että mitä saakuttia nää teet mun ufolla :D





Blogisynttärit! Kaveripäivä!

Blogi ei ole ihan niin vanha kuin Nemi - mutta on se yhdeksän vuottakin jo meleko pitkä aika.

Ensimmäisen postauksen kuvitus. Kuva siis helmikuulta 2006 <3


Ihan ensimmäisenä päivänä blogi-into oli suuri ja tein monta postausta heti kerralla:
Intro
Ystävänpäivä
Merrin agi
Nemin agi
Pekotreenit
Nemin tokoilut

perjantai 13. helmikuuta 2015

torstai 12. helmikuuta 2015

Mukavuusalueen ulkopuolella (+JM5)

Oon koittanut lueskella kuntosaliharjoittelusta, sitä pitäisi ilmeisesti tehdä 2-3 kertaa viikossa jos haluaisi kehittyä. Eikä saa heti lannistua jos ei kehity. En tiedä missä ajassa ei saa lannistua ja missä ajassa voi sitten odottaa kehittyvänsä. Joo, tiedän, vielä tuskin olen kehittynyt ja lannistua nyt ei ainakaan kannata. 

Tiistaina kun tein vähän enemmän niitä vatsarutistuksia niin hohhoijakkaa kun olikin vatta kipiänä eilen, vallan rupesi naurattamaan moinen touhu. Reidet eivät enää menneet niin kipeiksi mutta siellä täällä jaloissa on kyllä ollut jotain tunnelmaa. 

Nykyään on muotia vaatia ihmisiä hyppäämään pois omasta turvaneliöstään. Että ei muuten voi kehittyä, oppia ja onnistua jos ei mene pois mukavuusalueeltaan. Voin sanoa, että kuntosalit eivät todellakaan kuulu mun neliöön. Joten jokainen siellä käynti on saavutus. Aamulla kävin, taas. Saman kaavan mukaan menin kuin viimeksikin, nyt otin kynän mukaan joten merkkailin jotain ylös siellä hikoilun lomassa:

kerron myöhemmin, tuli hoppendaali muualle...

edit. 18.02.15
Mitäköhän aioin kertoa? Juoksumattoilin taas alussa ja lopussa 1km. Syke oli jossain kohtaa 177 ... (hups)

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Paskaa tarjolla

Pihalla on paska keli. Ei ollenkaan sellainen kiva helmikuinen keli kuin vielä muutama päivä sitten. Rännit valuu, pihalla on isoja vesilammikoita, loskaa ja jäätä. Siellä sitten kuljen taas paskajäykkänä menemään - aamulla kaivoin nastapellet taas esille ja oikeenjalan känsäalue ei huutanut vienosti hoosiannaa vaan kiroili kuin karskeinkin merimies. Sattui ihan ¤&%&%E%/sti. Jotenkin ne pellet eivät enää ole yhtään hyvät kengät, mutta koska olen niihin venyttänyt ne kuminauhanastat niin käytän niitä kenkiä kuitenkin hätätapauksissa eli näillä äärikeleillä. 

Nyt kun lumet sulavat niin myös kymmenet koiranpaskat pilkistävät esille. Ovat kuin tarjottimella. Ja sehän Nemiä innostaa. Sillähän siis on siis tapa, pinttynyt ällötapa syödä paskaa. Ei tee sitä ympäri vuoden, mutta talvisin jäiset kikkareet ovat ihania (ei joka lenkillä, ei aina, mutta...) ja näköjään myös nyt kun kakkoja näkyy ihan järkyttämät määrät lumella. Käytin äsken Nemin lyhyellä korttelin ympärilenkillä ja se söi lenkin aikana kolme paskaa ja yritti vielä useampaa. Siinä vaiheessa kun mun käämit paloivat lopullisesti ja otin sen kurikävelyyn ja pidin sille melkoisen nuhtelun niin se koitti olla niin kilttiä tyttöä että ja kattoi mua ihan että "mikä sille nyt oikeen tuli" heilutti häntää ja oli niin mielin kielin että. Tiedän, tuskin oppi mitään. Tuskin jatkossa jättää herkkukakat rauhaan jos sopiva tilaisuus tulee. 

Paskassakin on kuitenkin hopeareunus eli onneksi Nemi kakkasi tällä paskamaisella iltalenkillä eli oli edes jotain hyötyä töpöttää tuolla ulkona - ainiinjoo, siellä myös tuulee jos ei pelkkä liukastelu riitä. 

tiistai 10. helmikuuta 2015

Vko 7, omatoimireenit

Niin. Kävin tosiaan Nemin kanssa tänäaamuna Martsailemassa. Aluksi tietty lenkkeilyä mm tällaisella teemalla:

Kännyräpsyjä lämppälenkiltä Martsasta.





Kuntosaleilu blondityyliin (+JM4)

Niin. Kävin viikko sitten opastetulla kuntosalikierroksella (ja sain sen kuntosaliohjelman). Olin sitten melkolailla viikon kipeänä (reidet lähinnä) kuntosaleilun jäljiltä. Jotta tuo pyydetty ohjelma ei olisi jäänyt vain sen kuuluisan yhden kerran varaan ja homma kokeiluasteelle niin menin tänään sitten itsekseni ihmettelemään sinne salille. Jahka olin ensin reenannut Nemin. 

Silloin kun kävin syksyllä ne kolme kertaa Kimmokkeella juoksumattoilemassa niin käytin kenkinä juoksulenkkareitani. Nyt sitten sekä viime viikolla että tänään kenkinä oli lättänät. Ainakin jumppakepin kanssa tehdyissä liikkeissä lättänät varmaan ovatkin ihan järkivalinta; eipähän nilkka mulju.

Aloitin kuntosaleilun minimaalisella venyttelyllä ja sitten hyppäsin juoksumatolle. Nostatin maton vauhdin melko pian 8km/h ja hölkkäsin siinä kilometrin verran. Sitten siirryin niille varsinaisille laitteille. 

Vuosien agireenauksesta ja kisaamisesta on ollut hyötyä, koska olen oppinut tekemään mielikuvareeniä ns ohjaussuunnitelmaa. Näinpä ollen olen yrittänyt pitää mielessäni, että mitä opastetulla kuntosalikierroksella tehtiin. Kyllä, minulla on mustaa valkoisella ja ohjelma paperilla. Mutta eihän se tällaiselle noviisille paljoa kerro. Sen lisäksi, että olen pihalla kuntosalietiketeistä- ja laitteista niin olen myös epävarma ja omaan jonkinlaisen ovifobian. Siis jotenkin ovet eivät vain aukea normaalisti kun minusta on kyse - samaa käytännöllisyysproblematiikkaa voidaan soveltaa muihin laitteisiin, tässä tapauksessa  tietysti niihin kummallisiin kuntosalilaitteisiin. 

Aloitin reenauksen, ts jatkoin juoksumattoilun jälkeen, askelkyykyillä. Jotka on ohjelmaan merkattu tehtäväksi käsipainoilla, mutta jo viikko sitten päädyimme siihen, että on parempi että teen ainakin aluksi niitä jumppakepin avulla (keppi niskan taakse jne). Tämä sujui kaiketi ihan hyvin, tein molemmilla jaloilla 3*8 toistoa. 

Sitten olisi ollut vuorossa lähentäjät ja loitontajat taljalla. Katselin hetken aikaa sitä "taljaa" mutta en muistanut miten se värkki oikein toimii. Taljalla oli  tehty myös tasapainotyynyharjoitus, joten tein sen seuraavaksi. Tällä kertaa pysyin paremmin tasapainotyynyillä (niitä oli kaksi, eli molemmille jaloille omat - eikä yks semmonen kuten Nemin kotiufo on) kuin viime viikolla. 

Kaksi seuraavaa laitetta eivät tuottaneet blondille harmaita hiuksia. Eli kävin tekemässä reisien ojennukset ja koukistukset. Sen laitteen liikkeet missä maataan mahallaan ottivat aika lujille, joten hoin mielessäni "jaksaa jaksaa" ja jaksoinhan minä :)

Sitten kävin tekemässä pystypunnerruksia käsipunteilla (2 kilon puntit, aluksi kevyttä hommaa mutta viiminen sarja tuntui jo vaikiammalta). Sitten toinen taljalaite oli vapautunut, joten menin tekemään niitä "nilkka sidotaan laitteeseen kiinni" liikkeitä eli "lähentäjät ja loitontajat taljalla". Tuo on meleko rankka liikesarja, alottelijalle ainakin. 

Seuraavaksi ihmettelin vartalonkiertolaitetta enkä saanut siihen tolkkua joten menin tekemään vatsalihasreeniä laitteeseen (jota osasin käyttääkin jopa, toisin kuin sitä kiertohässäkkää). Koska edellinen laite jäi vähälle käytölle niin tein hieman enemmän vatsarutistuksia kuin mitä ohjelmaani kuuluu. 

Sitten kuvittelin tehneeni loppuverkkaa vaille ohjelmani loppuun, joten menin takaisin juoksumatolle ja juoksin taas kilometrin verran. Siinä kun hölkkäilin niin näin yhden nuoren naisen yhdellä laitteella ja tajusin, että tuon vekottimen käyttö kuuluu siihen minun ohjelmaan ja en ole sillä vielä tänään mitään tehnyt. Juostuani palasin siis vielä takaisin kummallisuuslaitteille ja kävin tekemässä selän ojennukset. Sitten lukaisin kuntosaliohjelmani läpi ja huomasin että en ole tehnyt kohtaa kahdeksan "yläselkä taljalla (köydet)" mutta koskei minulla ollut hajuakaan mitä se tarkoittaa niin jätin sen tekemättä. 

Sitten venyttelin pikkasen ja poistuin paikalta. 
Nähtäväksi jää, että teinkö liikesarjat kunnolla eli tulevatko lihakset taas kipeäksi ja jos niin kauanko tällä kertaa olen tukossa/jumissa :D 

Ensin koira sitten Kaisa

eli tämän päivän kulku (so far)

  • Eetu käytti Nemin aamulenkillä
  • syötiin aamiaista
  • ajoin Eetun töihin
  • ajoin Martsaan
  • lenkkeilin Nemin kanssa, ei maalla-merellä-ja-ilmassa vaan moottorikelkkareittejä ensin pellolla ja metsässä ja sitten hieman pyöräteitä
  • aksailin Nemin kanssa sitä sun tätä
  • tokottelin Nemin kanssa pientä ja tehokasta
  • lenkkeilin Nemin kanssa auto- ja pyöräteitä
  • ajoin Kiiminkiin
  • kävin kuntosalilla hikoilemassa reilun tunnin
  • ajoin kotiin
  • kävin suihkussa
  • annoin koiralle pakkasesta poronluun
  • söin suklaata ja lösähdin tietokoneen äärelle ;)
  • ny Nemi nukkuu kohtalaisen tyytyväisen näköisenä lattialla <3

maanantai 9. helmikuuta 2015

Kah, karvanlähtö

Jos mää vähän harjaisin tuota koiraa, kun en tainnut viime viikolla kammata sitä ollenkaan. Ja mitäs siitä seurasi? Selkä kipeytyi ja vähän olikin vähän pidempi aika. Sillähän on karvanlähtö - harjaamista siis riitti. Riittäisi varmaan vieläkin jos vain olisin jaksanut pidempäänkin kamman kanssa heilua. 

2/15

Töitten jälkeen Nemin ja Eetun kanssa käytiin juoksemassa 5,6 km. Viis astetta pakkasta. Kauhian kuuma tuli. Ja räkä liikku... Kunto tuntu paremmalta kuin perjantaina, mutta muuten oli vähän nihkeetä. Noh, tulipahan käytyä!

ps. tänään havaitsin töissä kavutessani portaita, että reidet eivät ole enää kipeät viime viikon jäljiltä :)

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Para-agilityärsytys

en osannut ilmaista itseäni oikein, joten poistin kirjoituksen.

edit. 09.02.2015 aamulla


Olen ihminen, joka ärsyyntyy mitä kummallisimmista asioista. Tai jokainen varmaan ärsyyntyy jostakin. Nyt olen huomannut ärsyytyväni asiasta joka ei edes minulle kuuluu :D Eikä kannattaisi edes pienesti ärsyyntyä, mutta minkäs teet... 

Enhän ole enää edes agilityharrastaja. Ja toisaalta taas olen, kun jotenkin se ehkä kuitenkin on elämäntapa? Vaikka minulla juuri nyt ei ole kisakoiraa, mutta jos kuitenkin mummoagireenaan, käyn katsomassa kisoja, luen lajista ja seuraan somessa. Para-aksaus todistetta ei ole hommattuna, vaikka pysyvä fyysinen ominaisuus/haitta/whatever löytyy. Olenko siis oikeutettu tähän raapustukseen? Ihan sama mitä mieltä olet, tässä se tulee eniveis 

Nykyään kun tietoisuus siitä, että ylipäänsä on joku sellainen asia kuin para-agility on lisääntynyt. Niin samalla enenevissä määrin näkee kommentteja
"No, ala sitten para-aksaajaksi"
jos olet hidas, koirasi on hidas, nyrjäytit nilkkasi, sinulla on flunssa ... mitä tahansa hetkellistä oiretta ns normista. Tai sporttisesta. Hetkellinen olotila ei oikeuta para-ageiluun. Vaikka se hetki sillä hetkellä tuntuisi kestävän "ikuisuuden". 

Eikä ole olemassa mitään erillistä para-agility -lajia. Sillä sitäkin kuulee heittoina (ja oon lukenut monesta yhteydestä verkosta), että kehoitetaan siirtymään "para-agin" pariin ikään kuin se olisi helpompaa kuin tavisagi. 

Para-agiliitäjät harjoittelevat (omat para-agirajoitteet huomioon ottaen) siinä missä muutkin agiliitäjät, jos ovat onnekkaita niin niiden kouluttajat (ja he itse) osaavat panostaa sellaisiin asioihin mitkä edesauttavat kisaamisessa (niin että saattaa näyttää helpolta jotkut asiat, oikeasti ne ovat vaatineet kovasti työtä). Kisat ovat samoja kuin tavisaksaajilla. Jos para-aksaaja on hankkinut para-agitodistuksen ja anonut agiliitolta niin ko ohjaajalla voi olla pidempi rataantutustumisaika kuin tavisaksaajilla. Mutta niitä erillisiä para-agikisoja ei ole kuin kerran vuodessa pidettävät sm-kilpailut ja jossain ulkomailla olevat mm-kilpailut. 

***

(09.02.2015 puolilta päivin

Pah. Menkööt nyt. Jos minut ymmärrettiin väärin, niin... sellaista sattuu eikä varmaankaan ole ensimmäinen kerta. )

perjantai 6. helmikuuta 2015

1/15

Jee! Kevyt hölkkä ei sattunut reisiin. Alamäet tuntuivat kyllä edelleen... Käytiin töitten jälkeen tämän vuoden ensimmäisellä "koko lauma lenkillä". Juostiin se "k-rauta" lenkki, josta tulee 7,1km (ei mennä kaikkein suorinta reittiä). Eetu piti Nemiä, joka muuten juoksi tosi nätisti ravaten :) Keli oli ihan hyvä, siis pyörätiet hyvässä lumessa (ei liikaa lunta vaan sopivasti, ei jäätikköö jne), mutta hiukka kylmä oli - siis sitten kun pääsi kotiin ja saunaan niin huomasi, että olikait siellä vähän kylmä ollut. Eli kymmenen astetta pakkasta. Mulla ei ole mitään erityisiä talvijuoksuvarusteita kun eihän mun pitänyt pystyä talvella pihalla juoksemaan...Jossain semmosessa vaiheessa kun oli noin kilometri matkaa kotiin niin oik jalka alkoi vähän oireilemaan (se jalkapöytä), ei mitenkään ylipahasti kuitenkaan. Ja olihan se vähän rankkaa juosta, ei ole juoksukunto vielä ihan kohillaan...

Suurelta tuntunut pieni asia (seuraamisesta)

En nyt muista minkä / milloin / missä tehdyn reenin yhteydessä tämä tapahtui. Mutta ihan lähiaikoina kuitenkin. Reenasin Nemin tokon seuraamisliikettä. Ja hoksasin parissakin kohtaa (ainakin liikkeestä pysähtymisessä ja käännöksessä), että Nemi korjasi sijaintiaan / asentoaan. Siis ihan oma-aloitteisesti ilman minkäänlaista vihjettä minun suunnalta siihen, että nyt ei mennyt ihan prikulleen oikein. Tähän kohtaan monta huutomerkkiä ja vaaleanpunaista sydäntä. Aika huikee fiilis.

torstai 5. helmikuuta 2015

Mansikkamaan mäet

Ihan vaan ylös kirjattakoon, että "au, au ja au". ;)

Kävin Nemin kanssa iltapäivälenkkinä ns mansikkamaanlenkin. Sisältää pari mäkeä se lenkki. Alamäet... huhhuh, piti töpöttää ku paskat housussa (ei kait sille nätimpääkään ilmasua ole ;)) jalat jäykkinä, koska ... reidet. Reiteni ovat olleet kipeät nyt kaks päivää. Sattuu kun nousee ylös, sattuu kun menen kyykkyyn (mitä on pakko joskus tehdä, koska laitan lähes aina kengät jalkaan lattialla istuen. ja kuivaan koiran tassuja kyykyssä ollen / poistan tassuista lumipaakkuja jne). Sattuu kun kävelen portaita (pakko tehdä töissä, kun työhuone on 2. kerroksessa). Ja sattuu, hivenen, ihan vaan kävellessä. Kauankohan tätä jatkuu? 

Sen siitä siis saa, kun rapakuntonen menee salille ;o

Helmitalvi






keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Vko 6, ohjattu toko

Eilen oli meidän toistaiseksi viimeiset ohjatut tokoreenit. Viiminen kerta tuosta Kismakoirakoulun tokottelukurssista minkä reenit olivat KAS:n hallilla Taskilassa. Kurssi oli hyvä. Teki hyvää tokottaa välillä uusissa maisemissa, eri kouluttajan alaisuudessa kuin normisti ja täysin uusien koirakkojen seassa. Nyt sitten ei ole mitään ohjattuja treenejä merkattuna kalenteriin - melkoisen järkyttävää. Toivottavasti seuraava Activen tokon valmennusryhmä - tai joku niistä - on semmoisena ajankohtana että mäkin pääsen reeneihin... (vih vih - toiv toiv - tahtoo tahtoo). 

Ainiin. Koirahieroja huomautti, jotta kantsis varmaan käyttääkin joskus koiralla sitä BOTtia jos sellainen kerta kaapista löytyy. Joten eilen kiusasin Nemiä pukemalla sille takin kun lähdettiin kotoa. Sai sitten olla botti päällä autossa mennen ja tullen ja lenkeillä ennen ja jälkeen reenien. 

Reenien kulusta turinoin myöhemmin (ny syömään).


tiistai 3. helmikuuta 2015

Päämääränä parempi ryhti

ja juoksuasento
ja kunto
ja keskivartalonhallinta
ja jalkavoima
ja ja ja ...


Joten huolimatta ennakkoluuloistani ja ties mistä negaatioista ja ajatuksista ettei se ois mun juttu. Niin otin ja ostin itselleni treeniohjelman kuntosalille + ensimmäiselle kerralle ohjauksen siitä miten niitä härveleitä käytetään ja miten kumman nimisiä liikkeitä tehdään. Tänään oli tuo ohjattu kerta, reilun tunnin siellä kiusasin laiskoja lihaksiani. Saapa nähdä kuinka kipeä olen parin päivän päästä ;)

Vko 6, omatoimireenit

Kävin aamulla Martsassa. Nemi pääsi tekemään pikkasen pakkovalssia, paljon tarjoamisagia ja loppuun seuraamista aksaesteiden keskellä. Lisäksi tietty tonnikalanamien syöntiä, siilileikkejä ja lenkkejä martsalaismaastossa. 

Vko 5, ohjattu toko


Tokot viikko sitten. Ohjatusti otettiin paikallaolo, jossa Nemi ei kuunnellut ekaa maahanmeno käskyä (käskytettiin yksitellen maihin), muuten meni ihan hienosti se kuvio. Sitten otettiin noutoa joka periaatteessa meni paremmin kuin pelkäsin. Eli koira toi kapulan ihan hyvin mun sivulle eikä kiepannut ittiään mun taakse. Mutta. Huusi kun lähti hakemaan. Käskin ns väärällä käskyllä, haki silti. Mutta toisella yrittämällä alkoikin haisteleen maata ja haukkumaan sinne sun tänne eikä ottanut kapulaa. Niin tehtiinkin sitten niin, että käskin koiran mun viekkuun, laitoin namin namialustalle koiran eteen. Heitin kapulan. Vapautin koiran syömään namin ja sitten hakemaan sen kapulan. Ainakin koira hiljeni, mutta silti kapulan ottaminen oli vähän tahmeeta. Viimisellä yrityksellä tehtiin muuten sama, mutta niin, että jos koira ei kiinnostunutkaan kapulasta niin Katja vei sen pois jotta koira joutuikin "taistelemaan" kapulasta. Eli entä jos kapula karkaisi paikalta jos N ei otakaan sitä? Pitäis olla naru ja avustaja, mutta ei periaatteessa yhtään pöllömpi idea. 

Ruutu reeni meni kans paremmin kuin oletin. Lähti kyl ruutuun mutta haukku. Siinäkin testattiin lähinamiteoriaa, mikä auttoi tosi hyvin ekaan yritykseen. Ruudussa koira seisoi ihan hyvin ja menin sen sitten siihen palkkailemaan, En käskeny maihin tms. 

Lisäksi tein itekseni seuruuta, kaukoja, kapulannostonaksuttelua ja kosketusalustaa. 

maanantai 2. helmikuuta 2015

Mutustelua ja oravanpyörä

Olen ruvennut makustelemaan asiaa, että pitäisikö se pentu ostaa jo tänä vuonna? Pari ideaa / yhdistelmää on mielessä/tiedossa, joista saattasin olla pikkasen kiinnostunut ;)

Edelleen olen kyllä sitä mieltä, että yks koira on varsin näppärä. Ja kaiken sen surun keskellä mitä Merrin kuoleminen aiheuttikin, niin on ollut hienoa, että Nemi on ollut meillä ainoana koirana jonkin aikaa. Sen ei ole tarvinnut jäädä Merrin varjoon ja siitä nähnyt ihan uusia puolia (niin hyvässä kuin pahassakin). Toisaalta taas myös en haluaisi joutua siihen tilanteeseen, että koiran kuollessa jäisin täysin tyhjän päälle, ilman koiraa. Vaikka näistä ikävistä kuvioistahan nyt ei koskaan tiedä miten ne menee ja missä vaiheessa ne johtuu kohtaamaan. 

Nyt kun olen hypännyt aika monesta koiraharrastusoravanpyörästä pois niin olen miettinyt, että jos sitä pennun ottaa niin hyppääkö sitä automaattisesti takaisin hammasrattaaseen? Toisaalta olen myös miettinyt sitä, että osaanko pyöritellä sitä pyörää tällä kertaa hieman erilaisempia polkuja? 

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Ei petä

Mun jalka nimittäin. Eilen kävin kuvaamassa tokokokeita Haukkiksella. Seisoin siellä useamman tunnin (tai välillä kyykistelin). Ja aamulla heräsin sitten siihen, että oik nilkkaan sattui. Ihan vaan siis kun makasin niin jalka oli kipeä. Siihen ei tarttettu koiraa, ei juoksemista, eikä muuta ihme suorittamista. Ihan vaan "jaloilla oloa" muutaman tunnin verran. Jalkani kipeyttäminen on heleppo homma. 

Räpsyjen editointi on vielä pahasti kesken, mutta jokunen on jo tuolla