✌😍
Ihan parasta. Kiki teki töitä maanantaina kun käytiin nosework (jatkokurssin) tunnilla. Se ei pelännyt hallissa eikä osoittanut mitään sellaisia mörkötoimintoja. Tehtiin neljä harjoitusta, joista yksi oli ns hajutesti eli pizzalaatikkoreeni. Kaikissa Kiki teki mun silmiin hyvin hommia; ei täydellisen nosekoiran tavoin - mutta mä olin onnesta sykkyrämykkyrällä, koska oli ihana nähdä pikkukoira elementissään ilman minkäänlaista jännitettä. Varsinkin kun muutama päivä aiemmin se hyvä kun uskalsi nenänsä kotoa ulos pistää ... (uusvuos ja sen jälkipäivät).
Nosetus on kyllä niin hyvä harrastus kuin olla ja voi. Koira saa käyttää luontaisia taitojaan. Kiki ainakin tykkää siitä touhusta tosi paljon. Treenejä voi vaikeuttaa vaikka kuinka eli haastetta kyllä löytyy, mutta laji ei vielä ole itselleni vaikuttanut niuhottamiselta / pilkunviilaamiselta. Vaikka tottakait siitäkin sääntöjä löytyy tyyliin miten hajulla saa käyttäytyä ja yleisiä juttuja (mitä missä tahansa koiraharrastuksessa pitää ottaa huomioon). Voi tähdätä kisaamiseen jos haluaa, mutta silti laji ei minun silmään ole niin kisaorientoitunutta kuin monet muut koiraharrastuslajit (mitä olen reeninyt).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti