Siis ei ollut oikeastaan erikseen tuttuja kenttä ykköstä ja kenttä kakkosta. Syy aidoitukseen oli edellisviikonloppuna hallissa pidetty episkoulutus (tms). Sain sitten mukanerokkaan idean, tehdä ruutu todella pitkältä matkalta. Yritys meni ihan persiilleen. Kävelin näyttämään Nemille ruutumaton, Nemi odotti siellä hallin toisessa ääripäässä nätisti ja näki kyllä mitä tein. Silti se ei irronnut kuin sen reilun 10 metriä ja alkoi sitten puuhaamaan omiaan. Se, että menimme lähemmäs ja lähemmäs ruutua ei tuntunut auttavan. Vasta kuin ehkä jostain viiden metrin päästä Nemi irtosi ruutuun, mutta sittenkin tarjosi ennemmin oikean etunurkan tolpan kiertoa. Siis niinkuin niin paska idea minulta tuo reeni kuin olla ja voi. Ja meni kyllä ihan munilleen koko homma. Päädyin sitten naksuttelemaan koiralle ruutuun menoa ihan siitä ruudun edustalta. Samalla tuli naksuteltua myös peruuttamista.
Tuon karsean ruutuepisodin lisäksi tokojutuista tehtiin kaukoja, mitkä sujuivat ihan kivasti.
Sitten käytiin agiaitojen sisäpuolella leikkimässä siilellä ja Nemi meni pari kertaa putken läpi.
Jumppanurkassa kun käytiin niin Nemi bongasi välittömästi ufon ja tarjosi sillä töröttämistä, josta palkkailin sitä eli jumpattiin pikkuhetki.
Ulkoilukelit ovat taas vaihteeksi karmeat:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti