Milloin kaikesta tuli niin vaikeaa?
Olisi helpompaa, ehkä, itselleni, jos voisin työstää sekavat ajatukset sanoiksi. Mutta sekään ei taida olla varsinaisesti kunnollisesti vielä mahdollista. Tai julkisesti. Niinpä jatkan sekavaakin sekavampaa nupin sisäistä prosessointia. Tämä raapustus vain ylös kirjattakoon, että myöhemmin voin (toivottavasti) naureskellen muistella tätä syksyä, että kuinka tein pienestä kärpäsestä dinosauruksen joka öisin tömisteli ikkunan takana eikä meinannut antaa nukkumisrauhaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti