Siinäpä se otsikossa eilisten aksareenien teemat.
Yhteen kohtaan sai tehdä vaihtoehtoisen ohjauksen. Ts valita itse mitä ohjausta yrittää räpeltää. Mä yritin päällejuoksua kun se jostain syystä on meille/mulle hankala. Ensin piti luottaa että koira hyppää kakkoshypyn, sitten piti pinkoa minkä kintuista lähtee. Ja sitten piti muistaa "tönästä" koira hypylle ts sen taakse. Tuo tönäsy on jotain mitä en millään, näköjänsä, opi. Aina kun Mikko mua siitä huomauttaa, niin toki muistan että "Daa!!!" Taas. Mutta ei mee jakeluun tai käytäntöön ei sitten millään. Sitten kun keskityin siihen tönäsyyn ts askeleeseen niin sitten unhottu varsinainen päällejuoksu. Sitten luovuttiin vahvasta tönäsyaskeleesta ja koirakin jo ties mitä reittiä pitää kaahottaa, ehkä. Jahka yritin saksalaista - kun mun liikesuunta lähti väärille teille hyppy-putki kohdassa niin en onnistunut tekemään saksalaista, mutta tein ehkä elämäni parhaimman päällejuoksun. Että jotain hyvääkin sentäs sain räpellyksilläni aikaan. "Väärän pään" putkessa ei ollu mitään ongelmaa eikä harkan päättäneessä aassakaan.
Toisessa reenissä tehtiin sitten ensin päällejuoksu ja sen jälkeen pakkovalssi jaakotus. Siinä sotkeennuin käsiini ja tein väärään paikkaan pakkovalssi kohdennusta koiralle. Odotin liian kauan koiraa liikkeelle lähdössä ja tein liian hitaasti (tai liikaa) sitä pakkovalssijaakotus kohtaa. Näitä kaikkia kun aikamme säädettiin niin saatiin yksi tosi hyvä ja sen jälkeen yksi onnistunut mutta ei niin loistava ohjaussuoritus tehdyksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti