perjantai 2. syyskuuta 2011

Aksailu on kivaa, varsinkin hallissa huippualustalla huippuvalmennuksessa


 Tai muuta huippuhienoa 

Mutta tuntupa kyllä erityisen kivalta keskiviikon aksareeneissä. Jotenkin asiat oli vaan niin kohillaan 



Noh, eihän meillä täydelliset reenit olleet. Mutta nyt en ollut etukäteen väsyttänyt koiraani - tai mistä lie ed viikon vaisuus johtuikaan. Koira oli juotettu kotona jonnin verran ennen reeneihin lähtöä, käytetty "se normi kiekka" lenkillä ennen harkkoja. Rimat pistettiin 45cm korkeudelle - vain rengas oli normi maxi korkeuksissa. 

Ensimmäinen oma munaus oli se, että tein pakkovalssin kakkoselle ja jouduin työntämällä työntämään koiraa kolmoselle. Ei ei ei, daa! Noh sitten olikin pakko tehdä siihen kohtaa takaakiertovalssi. Pöh. En tykkää takaahyppelöistä kun niistä on tullut pelkkää painajaista. Mun ohjauksen/ajoituksen kanssa. Ja koirankin pistin istumaan ihan minne sattuu - suoraanhan se sen kakkosen hyppi. Ja mun ohjaava käsi näytti takaa menoa ihan liian varhain tai muuten vain väärään aikaan. Ja paikkaan, siis jonnekin taivaisiin. 

Mitäpä sitten? Juu. Sitten jäin liikaa venttailemaan koiraa muurin tienoille. Ja koira otti pultteja pujottelun takana olleista ihmisistä. Eli ei mennytkään pujoon. Otettiin sitä takaakiertojuttua erikseen ja pujoon palkka ja määrättiin henkilö edelleen koiransa kanssa häiriköimään meitä jotta Nemi ei pääsisi pälkähästä. Takaakierto rupesi sujumaan, ohjaaja saatiin liikkumaan oikiaa reittiä ja koirakin pujottelemaan. Jee! 

No sitten ei tullut jarruja oikeisiin kohtiin ja koira lenteli sinne sun tänne. Pari kertaa sillä oli niin kiire keinulle että meni renkaan välistä - ihan ihme touhua, kun tuon teki kuitenkin pari kolme kertaa. Tietysti tätä sitten korjattiin. Samoin kuin yhen kohan valssiani kun koira valui minne sattuu kun mun kroppa oli sinne sun tänne päin ja valssi meni muutenkin ihan pyllylleen. Mutta, sekin saatiin kuntoon. 

Jos ei oteta huomioon sitä ekaa pujo mörköilyä, niin muutoin N pujotteli hienosti. Ei tullut pois liian aikasten ja kesti erkaantumiseni esteeltä  - toki meni kohti palkkaa mutta silti. Ja puomin ja keinun kontaktit olivat joka kerta oikiaoppiset -edes keinulla ei tarttenut säätää koiraa taikka sen koipia. 

Aika jees fiilis jäi reeneistä.  Niin että ei ahista sunnuntain kisat. Ei tarvi(nnu) mennä pikareenimään jotain viikkoreenien lisäksi ennen kisoja. Osaa se. Osataan me (ainakin sitten kun ope on ensin kertonut että daaDaadaa... "näin asiat kuuluu tehdä" ). 

Ei kommentteja: