Allekirjoittanut kyllä pelkää käärmeitä ylikaiken.. tai en tiä pelkäänkö korkeita paikkoja vielä enemmän (ja sipulia, noh, sitä en pelkää.. vaan inhoan). Noh, mutta se minusta ja asiaan.
Eilisissä Activen treeneissä harkattiin yksittäisiä juttuja. Ensin yhden hypyn avulla tekniikoita.
Ensin ihmisnuolta [koiralle kerrotaan että heti hypyn jälkeen suunnataan muualle, eli saadaan koira kääntymään tosi tiukasti siivekkeen jälkeen. jossain vaiheessa kun koira osaa tuon niin kohta vain merkataan koiralle ja itse ollaan jo muualla kun koira tulee siihen. opetetaan joku äänimerkki mistä koira tietää tehdä sen toivotun jutun eli kääntymisen. voidaan käyttää esim suhinaa, tavanomainen tässä -käsky ei ole kovin hyvä, sillä koiran ei ole tarkoitus olla siellä missä ohjaaja ts ei ole varsinainen haltuunotto], jota harjoiteltiin niin, että rima oli matalimmalla mahdollisella. Koira istui siivekkeen takana (keskellä) ja itse oltiin kyykyssä (riman puoleinen polvi maassa, toinen koukussa "ilmassa") katse siihen suuntaan mihin oltaisiin oltu menossa. Käsi koura/kuppi -asennossa ja kädessä nami, jolloin saadaan koira kiinnostumaan ts kattomaan alas päin ja seuraamaan sitä ja kädellä ohjataan koira hypyn yli ja samalla heitetään nami (ei liian nopeesti) eteenpäin ns menosuuntaan. Eli koiralle takapään käyttöä (tokoa). Hankala selittää.. (mutta koitan sepostaa tätä ittelleni "talteen" jotta sitten joskus osaisin ja muistaisin mistä on kyse ja opettaisin näitä Nemillekin). Jok tap. jahka hoksasin itse tekniikan niin onnistui Merrin kanssa hienosti.
Sitten käärmekättä. [Jossa myös tarkoituksena saada koira kääntymään nopeasti hypyn jälkeen, tai hypyllä jo. Mutta tämä vaatii sen, että itse on ehtinyt sinne hypyn taakse tekemään tän.. ] Koira istumaan vinoon hypyn taakse (vinoon samalle suunnalle kuin minne toisella puolen jatketaankin) ja itse kädellä ohjataan/houkutellaan koira hyppäämään tiukasti siivekettä nuollen ja jatkamaan matkaa. Eli ohjaaja pistää kätensä riman yli. Jahka en hutiloinut, ollut liian äkkinäinen, niin toimi kyllä ihan ok:sti.
Ja lopuksi jenkkikäännöstä [tiukka käännös edelleen, niin että koira oppisi kääntymään takaisin päin eikä loirottelisi hirmu pitkälle jos kuitenkin jatketaan taas takaisin päin/toiseen suuntaan]. Josta en ihan kyllä jummartanut, että miten ohjaajan pitikään toimia. Hypyn taakse (hieman vinoon, eli takaisin tulo suuntaan (mutta hypyn taakse toki)) jätettiin palkka ja pistettiin koira hyppäämään ja jonka jälkeen se sai palkan. Ja suuntasi sen palkan avulla siis automaattisesti oikiaan suuntaan, edelleen siivekettä nuollen. Yritin ensin pallon avulla, mutta Merriä ei se pallo kiinnostanut tarpeeksi. Vaikka toki mun olisi pitänyt tietää ettei paikallaan oleva pallo/lelu ole Merrille palkka. Sitten kun pistin namialuselle namin niin johan rupesi kiinnostamaan.
Lisäksi harkkasimme pujottelua. Jota otin puolikkailla kepeillä. Tarkoitus oli harjoitella kepeille imua. Mutta jos laitoin namin loppuun niin namille imu oli parempi... eli kävi syömässä sen namin ja saatto tehdä ehkä kaksi keppiä välistä (kukaan ei valvonut namilautasta). Joten koitin heitellä Merrille niitä nameja, mutta se ei oikein hiffannut hommaa. ts meinannu löytää niitä nameja (noh, ei tarvi huolestua, ei niitä sinne maahan jäänyt..). Muutaman kerran otin pujon putken kautta, mutta se ei ilmeisesti vastannut harjoittelun tarkoitusta. Mun pitää tuossa olla jämerämpi (ei putki-asiassa, kun pujossa muuton) ja "pakottaa" koira tekemään se este. Siis tällä meinaan sitä, että pistää se koira tekemään se este vaikka mä en tulisikaan sen mukana. Se oli nyt tarkoituksena. Saada koira itsenäisemmin suorittamaan se, tähän mennessähän mä olen aina tullut sen mukana. Ja koiruus jopa teki muutaman itsenäisen pujottelun - huusi ja teki, mutta teki kuitenkin. Juhuu!!
A:ta ja keinua otin muutaman kerran. Keinulla Merri tarjosi oma-aloitteisesti esteellä pysymistä. Vaikka mä juoksin esteen ohi. Olin vähän ihmeissäni. Siis koira teki lähestulkoon niin kuin mitä mä Nemille kaavailen (kaavailla sana siksi kun keinu on vielä totaalisen kesken). Aalta se juoksi läpi, vaikka käytin namilautasta lopussa (mihin se kesällä on pysähtynyt).
Eli joo, mun täytyisi päättää joku linja näiden kontaktien suhteen. Voi elämä!
Lopuksi otin vielä putki-sulkeisia. Putken jälkeen namilautanen ja herkkuja. Siirsin sitä lautasta aina hitusen kauemmaksi. Kun tajusin laittaa tuon namilautasen niin Merri oli hiljaa. Ensin kun vaan käskyillä "pakotin" sitä esteelle niin se huusi / vänkäsi ja lopulta teki esteen. Mutta kun herkkuja oli odottamassa niin liukahti nopeesti putkeen ja eikun syömään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti