Eilsen päivän Haukkisiltamat aloitettiin saapumalla hyvissä ajoin pelipaikalle. Jossa siis olimme jo ennen seitsemää. Ensin lenkitin koirat ja sitten saavuimme agikentän laitamille (harkat alko siis 19,30). Merri aloitti uudessa ryhmässä, jossa muut koirakot toki ovat tuttuja. Samoin kuin kouluttajakin, tosin hänen oppilaanaan emme ole ennen olleet. Eli ryhmän vetäjänä toimii Jonna.
Vihdoinkin se on keksitty, yksi rata agikentällä koko illan ja kaikki ryhmät käyttävät sitä. Vai tekikö joku ryhmä jotain muuta keskiviikkona? No joka tapauksessa ihan hyvä juttu, niin muilla (keskiryhmillä) ei mene kallista harkka-aikaa radan rakennukseen (tunnin aikana monta koiraa = yks pyrähdys kentällä).
Hmm, mitähän tuosta sanoisi. Merri meinasi nuuskutella hieman maata ja lähdössä ei ensin pysynyt, mutta kun palasin laittamaan takaisin niin pysyi ihan hyvin. Alussa oli syheröä ja putki a:n alla kutkuttavasti (ensin putkeen ja vasta pienen lenkuran jälkeen a:lle). Pujottelussa kärsin siirtyä edelle seuraavaan ohjauskuvioon ja pysyi hyvin esteellä. Pujon jälkeiset hypyt menivät ensin huonosti - ts olisi voinut mennä paremminkin, mutta ohjeistuksen jälkeen sain koiran menemään sujuvammin.
A:n jälkeen (hypyn kautta) koira irtosi tosi hyvin putkeen, joten päästiin pinkomaan loppurataa, jossa piti siis juosta! Olin jättänyt loppuun namin, mutta eihän Merri sinne irronnut, kun ei tietänyt palkan siellä olosta. Otin vielä a:n jälkeiseltä putkelta loppuradan uusiksi, niin, että Merri tiesi palkan olemassaolosta. Kesken radan (vastakkaiseen suuntaan kuin missä palkka oli) mentäessä piti hieman voimakkaammin komentaa, mutta mukana koiruus tuli eikä karannut palkalle ennen aikojaan. Mutta kun oli enää loppusuora jäljellä ja pystyin sanomaan "Eteen!" niin sinnehän se koira meni. Kohti lihapullaa. Jäin kuin leppäkeihäs - hienoo!!!
Vihdoinkin se on keksitty, yksi rata agikentällä koko illan ja kaikki ryhmät käyttävät sitä. Vai tekikö joku ryhmä jotain muuta keskiviikkona? No joka tapauksessa ihan hyvä juttu, niin muilla (keskiryhmillä) ei mene kallista harkka-aikaa radan rakennukseen (tunnin aikana monta koiraa = yks pyrähdys kentällä).
Hmm, mitähän tuosta sanoisi. Merri meinasi nuuskutella hieman maata ja lähdössä ei ensin pysynyt, mutta kun palasin laittamaan takaisin niin pysyi ihan hyvin. Alussa oli syheröä ja putki a:n alla kutkuttavasti (ensin putkeen ja vasta pienen lenkuran jälkeen a:lle). Pujottelussa kärsin siirtyä edelle seuraavaan ohjauskuvioon ja pysyi hyvin esteellä. Pujon jälkeiset hypyt menivät ensin huonosti - ts olisi voinut mennä paremminkin, mutta ohjeistuksen jälkeen sain koiran menemään sujuvammin.
A:n jälkeen (hypyn kautta) koira irtosi tosi hyvin putkeen, joten päästiin pinkomaan loppurataa, jossa piti siis juosta! Olin jättänyt loppuun namin, mutta eihän Merri sinne irronnut, kun ei tietänyt palkan siellä olosta. Otin vielä a:n jälkeiseltä putkelta loppuradan uusiksi, niin, että Merri tiesi palkan olemassaolosta. Kesken radan (vastakkaiseen suuntaan kuin missä palkka oli) mentäessä piti hieman voimakkaammin komentaa, mutta mukana koiruus tuli eikä karannut palkalle ennen aikojaan. Mutta kun oli enää loppusuora jäljellä ja pystyin sanomaan "Eteen!" niin sinnehän se koira meni. Kohti lihapullaa. Jäin kuin leppäkeihäs - hienoo!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti